Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
tekijänä harvimuuko
#61106
Hienosti kaavoitettu, ehkä paras suomalainen townhouse-suunnitelma tähän mennessä. Tosin kyllä alueen voisi puolestani kaavoittaa ihan yksinkertaisella ruutukaavatyylilläkin.. Mutta tuo Lahdenväylän meteli kyllä vähän epäilyttää... Parempi olisi mielestäni pistää joku 70-luvun lähiö matalaksi ja korvata tehokkuusluvultaan vastaavalla townhouse-matolla.
Avatar
tekijänä JR
#61112
harvimuuko kirjoitti:Parempi olisi mielestäni pistää joku 70-luvun lähiö matalaksi ja korvata tehokkuusluvultaan vastaavalla townhouse-matolla.

Miten tämä toteutettaisiin käytännössä? Tuo tuskin olisi taloudellisesti myöskään kovin kannattavaa.
Avatar
tekijänä Clepe
#61117
JR kirjoitti:
harvimuuko kirjoitti:Parempi olisi mielestäni pistää joku 70-luvun lähiö matalaksi ja korvata tehokkuusluvultaan vastaavalla townhouse-matolla.

Miten tämä toteutettaisiin käytännössä?

Vaikka näin:
[video]http://youtu.be/cd7VOz_Wstg?t=1m1s[/video]
Avatar
tekijänä JR
#61122
Clepe kirjoitti:
JR kirjoitti:
harvimuuko kirjoitti:Parempi olisi mielestäni pistää joku 70-luvun lähiö matalaksi ja korvata tehokkuusluvultaan vastaavalla townhouse-matolla.

Miten tämä toteutettaisiin käytännössä?

Vaikka näin:
[video]http://youtu.be/cd7VOz_Wstg?t=1m1s[/video]


Onko tuo toteutettavissa ei-rikollisilla keinoilla? Muutoin ehdotuksesi on aika huono.
Avatar
tekijänä Clepe
#61123
^Räjäyttäminen on melko yleinen tapa purkaa korkeita rakennuksia. Voit nukkua rauhassa, rikosta ei ole tapahtunut.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#61125
Tehokkuusluvultaan vastaavalla ei luultavasti olisi mahdollista. Sen sijaan jos kaupunki vain kylmästi kaavoittaisi valittuihin lähiöihin reilusti lisää rakennusoikeutta (ottamatta kantaa siihen, miten sen saa toteuttaa), saattaisi markkinatalous hyvinkin tehdä selvää jälkeä elementtikasarmeista.

Aika iso merkitys on myös omistussuhteilla. Vuokratalon purkaminen on ainakin kertaluokkaa helpompaa kuin asukkaiden omistaman As.OY:n, ammattimaisilla sijoittajilla kun on "terveempi" suhtautuminen pääoman hoitoon. Periaatteessa asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voi tietenkin päättää talonsa purkamisesta, mutta onko kenelläkään tietoa että näin oltaisiin koskaan missään tehty?
Avatar
tekijänä Clepe
#61130
Juu, en minäkään sanoisi että kannattaa korvata samalla rakennustehokkuudella. Toisaalta townhouse rakentamisella on ainakin tilan puitteessa helppo täydennysrakentaa nykyisä kerrostalolähiöitä. Poliittisesti ja kaavoitusjärjestelmän kehyksissä täydennys- tai "korvausrakentaminen" on toki tehty todella hankalaksi.
tekijänä Purkki^
#61139
Clepe kirjoitti:Toisaalta townhouse rakentamisella on ainakin tilan puitteessa helppo täydennysrakentaa nykyisä kerrostalolähiöitä.


Juuri näin! Ja myös keskustoihin eikä vain lähiöihin. En oikein jaksa innostua uudesta alueesta johon halutaan sijoittaa paljon townhouse rakentamista.
tekijänä harvimuuko
#61180
Kyllä ainakin minun laskujeni mukaan townhouseilla voitaisiin luoda sama tehokkuusluku kuin useimmissa 70-luvun kerrostalolähiöissä. Esimerkiksi tehokkuusluku 0,5, joka taitaa olla korkeampi kuin kolmikerroksisissa 70-luvun kerrostalolähiöissä, tarkoittaa kahdella kerroksella sitä, että alueesta neljännes on rakennusalaa. Jos piha vastaa pinta-alaltaan asuntoaan, pihoihin menee puolet alueesta. Loput neljännes menee teihin. Pääpiirteissään.

Eikös nämä 70-luvun kerrostalot tunneta huonosta rakentamisen laadusta ja siitä, että ne ovat tulleet remontti-ikään? Onhan niiden purkamista esitetty muuallakin.
Avatar
tekijänä RV
#61190
JR kirjoitti:
Clepe kirjoitti:
JR kirjoitti:
harvimuuko kirjoitti:Parempi olisi mielestäni pistää joku 70-luvun lähiö matalaksi ja korvata tehokkuusluvultaan vastaavalla townhouse-matolla.

Miten tämä toteutettaisiin käytännössä?

Vaikka näin:
[video]http://youtu.be/cd7VOz_Wstg?t=1m1s[/video]


Onko tuo toteutettavissa ei-rikollisilla keinoilla? Muutoin ehdotuksesi on aika huono.


Videossa näkyy typerää lähihistorian halveksumista. Nuo jyhkeät blokit sitten korvataan jollain kartanonkoskilla (Kartanonkoski kylläkin sopii paikalleen).

Ylipäätänsä vastustan yhtään minkään purkamista. Jokainen rakennus on yksilöllinen, aina voi rakentaa uusille maille. Helsingin makasiinien tyyliset tapaukset voidaan ratkaista luovuudella (vaikkapa laittamalla lasitaloa päälle).

Ja palaten vielä tuohon Alppikylään: jos alue tulee toteutumaan tuon laajuisena, nykyiset rakennukset alkavat istumaan ympäristöönsä. Tällä hetkellä tuosta ajaessa purskahtaa nauruun :) Väritys saisi ainakin olla vähemmän räikeää, ja tiiltä voisi käyttää. Positiivista myös, että ilmeisesti tienparannusta on tulossa.

Heitänpä muuten kysymyksen: kun kerran minulta aina tivataan ovatko autotiet itseisarvo; minkä vuoksi maksimaalinen rakennustehokkuus Suomen kaltaisessa maassa olisi jonkinlainen itseisarvo?

Etumme nimenomaan on se, että voi asua väljästi jos haluaa.
Viimeksi muokannut RV, 12.10.13 18:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#61205
Tiiviin rakentamisen etuja:

- Halvempi infra: tarvitaan vähemmän tietä, viemäriputkea, sähköjohtoa (ja pienemmät hävikit), kuitukaapelin vahvistimia yms
- Halvemmat kuljetuskustannukset: lyhyemmät matkat tarkoittavat pienempää polttoaineenkulutusta. Alati kallistuvan öljyn maailmassa kuljetuksien hinnat voivat karata käsistä kokonaan.
- Taloudellinen toimeliaisuus: BKT:sta 70% muodostuu palveluista (CIA). Palvelujen kannattavuus on sitä parempi, mitä enemmän niillä on asiakkaita. Ei ole mikään sattuma, että maakunnissa palvelutarjonta on käytännössä ohitustien varren ABC, ja puolet väestöstä on työttömänä
- Julkisen sektorin joustavuus: Koulujen, päiväkotien, terveyskeskusten, kirjastojen yms. määrää pystytään säätämään tiiviisti asutuilla alueilla huomattavasti helpommin kuin harvaan asutuilla, ilman että palvelutaso muuttuu dramaattisesti.
- Joukko- ja kevyt liikenne: kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta tehdä kaikkia asiointimatkoja autolla. Väki ikääntyy rajusti ja ikääntymisestä johtuva ajokyvyttömyys tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa. Tiiviissä kaupungissa vanhuskin pystyy elämään helpommin kotonaan, autokaupungissa ainoa vaihtoehto on helvetin kallis vanhainkoti jossain muualla.
- Vaihtotase: autot ja liikennepolttoaineet ovat kaikki ulkomailta tuotuja, ja heikentävät vaihtotasetta. Kun kotimaisen teollisuuden vienti yskii, on vastuutonta kannustaa entistä suurempaan tuontiin.

Ja on niitä paljon muitakin. Kaupungistuminen on globaali trendi, ja on ollut sitä niin kauan kuin kaupunkeja on ollut olemassa. Ei se kaupungin itseisarvoinen paremmuus ole mikään punavuoren vihrehippikommareiden keksimä muoti-ilmiö.
tekijänä Xerdoz
#61216
Eniten itseäni ainaki tympii suomessa tuo asuinalueiden hajanaisuus ja tietysti niiden sisällä nuo (rumat) pistetalot. Mutta mikä ihme siinä on, ettei asuinalueiden välille voi vetää katuja ja rakentaa niitä täyteen. Jotain ryteikköä jätetty jokapaikkaan (virkistymisalueeksi).

Oikein virkistävää aluetta tämäkin näyttää olevan.
http://goo.gl/maps/NGNfi

Ei tarvitse mennä sen etemmäs, kuin Kööpenhaminaan, niin näkee, miten kivasti on kaupunkia rakennettu ja suht tiiviistikin vielä.

Köpis.
http://goo.gl/maps/xx1o1

Helsinki
http://goo.gl/maps/nizh3

Toinen näyttää ilmastakin kaupungilta, toinen sekasikiöltä. Voitte itse päätellä, kumpi on kumpi.
Avatar
tekijänä JR
#61219
Xerdoz kirjoitti:Eniten itseäni ainaki tympii suomessa tuo asuinalueiden hajanaisuus ja tietysti niiden sisällä nuo (rumat) pistetalot. Mutta mikä ihme siinä on, ettei asuinalueiden välille voi vetää katuja ja rakentaa niitä täyteen. Jotain ryteikköä jätetty jokapaikkaan (virkistymisalueeksi).

Taisit oikeastaan jo vastata itse itsellesi. Moni haluaa asua "lähellä luontoa".


Xerdoz kirjoitti:Oikein virkistävää aluetta tämäkin näyttää olevan.
http://goo.gl/maps/NGNfi

Luulen, että tuota pidetään yleisesti erittäin virkistävänä alueena. Valitsit ilmeisesti tarkoitushakuisesti kuvauskohdan, josta Alppiruusupuisto näyttää läpipääsemättömältä metsältä. Parinsadan metrin päässä näyttää tältä:

http://goo.gl/maps/hrNQc

Puiston sisällä tältä:

http://goo.gl/maps/V1Hc0
http://goo.gl/maps/bl47v
tekijänä Xerdoz
#61222
JR kirjoitti:Taisit oikeastaan jo vastata itse itsellesi. Moni haluaa asua "lähellä luontoa".

Luulen, että tuota pidetään yleisesti erittäin virkistävänä alueena. Valitsit ilmeisesti tarkoitushakuisesti kuvauskohdan, josta Alppiruusupuisto näyttää läpipääsemättömältä metsältä. Parinsadan metrin päässä näyttää tältä:


No, käykö monikin tässäkin viehättävässä "puistossa" virkistäytymässä. Ehkä n. 100 metrin päässä äskeisestä.
http://goo.gl/maps/oygAx
Avatar
tekijänä JR
#61223
Xerdoz kirjoitti:No, käykö monikin tässäkin viehättävässä "puistossa" virkistäytymässä. Ehkä n. 100 metrin päässä äskeisestä.
http://goo.gl/maps/oygAx

Ensimmäinen esimerkkisi osoitti, että joskus ulkonäkö (varsinkin tienlaidasta) saattaa pettää ja ehkäpä alueiden virkistäytymismahdollisuuksia ei pitäisi arvioida käymättä paikalla.

Tässä toisessa esimerkissäsi vasemmanpuoleisen alueen funktio tuskin on toimia virkistysalueena, vaan viereisen asuinrakennuksen pysäköintialueena (siinähän taitaa olla peräti yksityisalueen kylttikin). Sen takana olevan metsän virkistäytymismahdollisuuksia ei oikein voi arvioida antamasi informaation perusteella (vrt. esimerkki 1). Itse kysymykseesi en osaa vastata, mutta voisin kuvitella, että ainakin lähitalojen asukkaat hyödyntävät sitä (mikäli metsä on virkistäytymiseen soveltuva).