Taloforum.fi

Missä ompi onnistunut uusi suomalainen tiivismatala? Tiiviistä ja matalista asuinalueista puhutaan vaihtoehtona (lähiö)kerrostalorakentamiselle. Tai siis ainakin puhuttiin vielä taannoin. Nyt ainakin taloa seuraamalla ja muutenkin tuntuu siltä, että pistetalo & parkkikenttä -yhdistelmää rakennetaan vähän joka puolella lähes menneiden vuosikymmenten tyyliin ja autotallin/parkkipaikan ehdoilla tehty peruslähiörivitalo ei myöskään juuri tunnu kehittyvän mihinkään. Tiivismatalat ovat jääneet aika monessa paikassa pieniksi kokeiluplänteiksi. Omiin silmiini osui Google StreetViewissä tämmöinen tapaus Oulun Linnanmaan kaupunginosassa yliopiston lähellä: Puulinnankatu, Oulu (StreetView). En tiedä paikasta mitään, mutta mittakaava ja rakennusten tyyli näyttävät onnistuneilta. Pieni ja muusta yhdyskuntarakenteesta aika erillinen pala tuokin.

Suht usein mainittu esimerkki suomalaisesta modernista townhouse-kokeilusta on Espoon Säterimetsä, joka sekään ei nähtävästi ole johtanut juuri kokeiluplänttiä pidemmälle: Leirikaari, Espoo (StreetView). Itse en juuri pidä paikan arkkitehtonisesta sekamelskasta. Townhouseissa tietysti pitääkin olla vaihtelua, mutta tässä tapauksessa on saatu kaikenlaista epämääräistä piperrystä niin tiuhaan, että silmissä vilisee. Myös pysäköintiratkaisut tuntuvat osin puolivillaisilta ja townhouse-rivin ideaa vesittäviltä.

Kirkkonummen Sundsberg on näemmä valittu taannoin pääkaupunkiseudun parhaaksi asuinalueeksi. Aluetta ei voi syyttää kokeilupläntiksi, mutta ei myöskään turhan urbaaniksi. Kylänä sitä mainostetaankin. Muita kuin perheasuntoja näyttäis olevan hyvin niukasti. Samaa taloa on kloonattu niin pitkät rivistöt, että meikäläistä saattais käydä ahistamaan: Omenatie, Kirkkonummi (StreetView)

Turun Lonttisissa on täydennetty vanhaa puutaloalueen palaa 90-luvulta alkaen mielestäni mittakaavan kannalta onnistuneesti, vaikka arkkitehtuuri on osin elementtisaumaosastoa: Airikinkatu, Turku (StreetView).

Vanhassa vara parempi? Pieni aavistus Eliel Saarisen toteutumattomista townhouse-kortteleista Munkkiniemessä.

Tampereen townhouset rajoittuvat tietääkseni Raholan kolmeen riviin. Niitä voi olla enemmänkin mutten ole käynyt aikoihin paikan päällä, joten luotan StreetView'n näkymään. http://goo.gl/maps/8frB0

Rahola on 8 km Tampereen keskustasta ja sinne kulkee ihan kohtalaisesti bussejakin.

hmikko kirjoitti:Omiin silmiini osui Google StreetViewissä tämmöinen tapaus Oulun Linnanmaan kaupunginosassa yliopiston lähellä: Puulinnankatu, Oulu (StreetView). En tiedä paikasta mitään, mutta mittakaava ja rakennusten tyyli näyttävät onnistuneilta. Pieni ja muusta yhdyskuntarakenteesta aika erillinen pala tuokin.

Kyseessä on Puu-Linnanmaan alue, joka on Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston puurakentamiseen erikoistuneen tutkimusryhmän koerakennushanke 2000-luvun vaihteesta. Eräs tuttuni on asunut alueella, ja omasta mielestäni se on varsin viihtyisä asuma-alue livenäkin. Harmillisen erillään olevasta alueesta on kyllä kyse, eikä se ole kyllä kovin suurikaan. Asukkaita alueella on n. 400-500, joka on moniin muihin Oulun asuinalueisiin verrattuna kylläkin aika tiivis.

Suuri osa New Yorkista on itse asiassa tiivistä ja matalaa. Hyvänä esimerkkinä Brooklyn, jossa asuu 2,5 miljoonaa ihmistä. Siellä kerroskoot eivät keskimäärin pahemmin ylitä kolmea neljää enempää. Lisäksi laajoilla alueilla on pelkästään kaksikerroksisia pientaloja rintarinnan. Idyliä Brooklynissä Googlen streetviewissä

Säterin polku on ehdottomasti oma suosikkini. Muut jotenkin tasapaksuja. Ehkä voisi olla hyvä jos jossain tiivis-matala kohteissa ei olisi niin tiukkoja kaavamääräyksiä vaan vaikka ainoastaan että talon tulee olla kiinni tontin sivurajoissa (eli viereisissä taloissa) ja että viereisten talojen tulee olla julkisivuiltaan riittävän erilaisia (väri ja pintamateriaali). Ja että kerroskorkeus 2-3. Silloin alueelle voisi saada hieman lisää rosoisuutta ja jokaiselle talolle muodostuisi oma identiteetti.

Jyväskylässä kortesuon tiivis-matala ei ainakaan ole ilmeisesti ollut kovin suosittu. Rakentamistahti on ollut hidasta, vaikka kortepohja/kortesuo on alueena erittäin haluttu.

Arska kirjoitti:
Jyväskylässä kortesuon tiivis-matala ei ainakaan ole ilmeisesti ollut kovin suosittu. Rakentamistahti on ollut hidasta, vaikka kortepohja/kortesuo on alueena erittäin haluttu.

Tiiviyden etu tietysti pitäisi olla se, että palvelut ovat lähellä (kävelyetäisyydellä) ja että niitä on runsaammin tarjolla kuin harva-matalassa. Suomalaisten kokeilualueiden ongelmana on juurikin ollut, että ne ovat pieniä, erillään ja syrjässä, jolloin tiiviydestä ei jää kuin haittapuolet käteen, ainakin semmoisen asukkaan näkövinkkelistä, joka on valinnut paikan omakotitalon asemesta. Hinnatkin tuppaavat kokeiluissa yleensä muodostumaan yläkanttiin. Tiivis-matalaa pitäisi tehdä tiivis-korkean välittömäksi jatkeeksi, mitä Suomen oloissa harvemmin tapahtuu. Noista esimerkeistä Turun Lonttinen ehkä olisi tämmöinen, mutta sekin aika pieni vanhan puutaloalueen täydennys.

Sundsbergin suosio ilmeisesti perustuu pääkaupunkiseudun tasoon nähden kohtuullisiin hintoihin ja siihen, että paikka on homogeeninen keskiluokkaisten lapsiperheiden reservaatti, jossa voi kätevästi välttää vääränlaiset naapurit.

Kartanonkoski, Vantaa. Kyllähän näitä kattelis enemmänkin, mutta tylsää perus rivitaloa vaan pukkaa joka paikkaan.

Meinasi vallan unohtua ysäripastellielementtien ihmemaa Pikku Huopalahti: Korppaanmäentie, Helsinki. Pikku Huopalahti on tietysti monessakin suhteessa varoittava esimerkki, mutta toisaalta siinä on myös paljon potentiaalia.

Pikku-Huopalahden eteläosassa tiivismatalaa on myös ujutettu kerrostalojen väliin. Periaatteessa eri rakennustyyppien yhdistäminen on hyvä asia, mutta tässä kontrasti korkeuksissa on mielestäni vähän liian jyrkkä.

Clepe kirjoitti:Pikku-Huopalahden eteläosassa tiivismatalaa on myös ujutettu kerrostalojen väliin. Periaatteessa eri rakennustyyppien yhdistäminen on hyvä asia, mutta tässä kontrasti korkeuksissa on mielestäni vähän liian jyrkkä.

Kieltämättä oman takapihanpätkän idea hieman kärsii, jos heti vieressä on 8-kerroksisen naapuritalon parvekkeet. Kas kun tuommoinenkin kohta on mennyt läpi.

Edit: Turussa jonkunlaista talotyypin kokeilua edustaa Westpark, joka on kyllä tiivis ja matala, mutta käsittää vain muutaman talon ja sijaitsee aika hevonkuusessa. Pysäköinti on hoidettu perusrivitalotyyliin siten, että parkkipaikka on erikseen ja autotallin peräseinä katua vasten. Ks. http://binged.it/Y9Gnpf

Toi Kirkkonummen Sundsberg on kyllä aivan kauhee .. Tykkään Espoon Säterimetsästä vaihtelevien talojen takia...

hmikko kirjoitti: Sundsbergin suosio ilmeisesti perustuu pääkaupunkiseudun tasoon nähden kohtuullisiin hintoihin ja siihen, että paikka on homogeeninen keskiluokkaisten lapsiperheiden reservaatti, jossa voi kätevästi välttää vääränlaiset naapurit.

Juurikin näin. Sisko ja hänen puolisonsa muuttavat tuonne. Hintataso selvästi matalampi kuin Espoossa, vaikka alue sijaitsee aivan Espoon rajan takana ja melko lähellä tulevaa Länsimetron päätepysäkkiä.




Espoon Kauklahden asuntomessualueelta löytyy myös tiivismatalaa. Vaikka alue on myös pieni, on se suunniteltu vanhan kyläkeskuksen sisälle, eikä ole siis mikään erillinen reservaatti.

http://goo.gl/maps/Hd8OS

Tiivismatala = Löysävanha omassa tabulatuurissani.

Joko pistetään urbaanisti fallosta vieri viereen tai sitten ollaan aidosti maalla ja lääniä riittää.

Muita vaihtoehtoja ei ole.
Nevöh.

Itse pidän tiivismatalista alueista erittäin paljon, varsinkin Pikku-Huopalahdesta. Keski-Euroopassahan monet kaupungit ovat pääosin tiivismatalaa, ja usein ne ovat viihtyisiä. En ole sitä mieltä, että on vain kaksi ääripäätä eli maaseutu ja kaupunki vaan juuri tältä väliltä löytyvät kiintoisimmat vaihtoehdot. Pidän myös ajatuksesta, että talotyyppejä sekotetaan. Hyviä esimerkkejä löytyy Tampereen Tammelasta, Puu-Tammelan alueelta ja sen ja uudemman tammelan välistä.

Janne_H kirjoitti: Espoon Kauklahden asuntomessualueelta löytyy myös tiivismatalaa. Vaikka alue on myös pieni, on se suunniteltu vanhan kyläkeskuksen sisälle, eikä ole siis mikään erillinen reservaatti.

Tämä oli itsellänikin mielessä, mutta en tullut laittaneeksi paikkaa ensimmäiseen viestiin. Messujen aikaan taisi olla aika kova valitus siitä, että talot ja asunnot oli hinnoiteltu sijaintiin nähden niin suolaisesti, että myyminen kesti perin pitkään. Hinnatkin kai pienenivät. Itse pidän kyllä muotokielestä kovasti. Tosin juuri noissa laittamasi kuvan taloissa on vähän messu-yliyrittämisen meininki. Paljonko tuo alue on rakentunut messujen jälkeen? Googlen kuvissakin (2009) näyttää olevan rakenteilla yhtä ja toista.

Kivenheiton päässä messualueesta on sitten tämmöinen esimerkki harva-matalasta. Reippaat parkkikentät kadun varressa ja tontin perällä kolmikerroksiset kerrostalot.

K-P kirjoitti: Joko pistetään urbaanisti fallosta vieri viereen tai sitten ollaan aidosti maalla ja lääniä riittää.

Suomessa on viimeisen kymmenen aikana onnistuttu tekemään monessakin paikassa niin sekavia 'lääniä riittää' -omakotialueita, että ulkotilojen yksityisyys on niissä itse asiassa huonompaa kuin tiivismatalissa, läänistä huolimatta. Tykkänään maalla, jossain asemakaava-alueen ulkopuolella, asuminen ei taida olla kovin monelle mahdollinen vaihtoehto.