Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.

Hienoin linna/linnoitus Suomessa

Turun linna
14
38%
Hämeen linna
4
11%
Olavinlinna
15
41%
Viipurin linna
2
5%
Kastelholma
Ei ääniä
0%
Raasepori
1
3%
Suomenlinna a.k.a. Viapori
Ei ääniä
0%
Joku muu
1
3%
tekijänä albertobroccoli
#51806
Suomen linnoja ja linnoituksia on tullut kierreltyä mutta koskaan ei ole oikein saanut selvyyttä että
minkä kokoisia ne ovat suhteessa toisiinsa. Siispä päätin Google Mapsilla tehdä pienen vertailun
ja laitoin samaan mittakaavaan ilmakuvat niistä. Yllätyksekseni huomasin että ovat melko samankokoisia,
ja Turun linna onkin suurempi kuin ajattelin kun muihin vertaa. Toki sisätiloiltaan Turun linna on varmasti
suurin ja monipuolisin koska siinä on kerroksia ja huoneita ja käytäviä vaikka muille jakaa.
Lisäksi Hämeen linna on yllättävänkin pieni, mutta toisaalta siinä on suurin linnapihan alue ympärillä asiaa kompensoimassa.
Viipurin linna on taas yllättävän suuri vaikka en sitä sellaiseksi kuvitellut.
Kaikista suurin tietenkin olisi Suomenlinna mutta se on pikemminkin linnoitus kuin "linna".

Kuva

Noh, näillä puheilla, ajattelin kysyä, mikä on hienoin keskiaikainen linnamme/linnoituksemme Suomessa,
lasken toki Suomelle (Ruotsille) kuuluneen Viipurin linnan mukaan tähän settiin, ehkäpä myös Käkisalmen linnan.

Omasta mielestäni Olavinlinna on hands down hienoin, siinä on kauniit pyöreät tornit, linjakkuutta, sekä sen sijainti
on ilman muuta komein keskellä vesistöjä.

Toki Hämeen linna on omalla tavallaan hauska, selkeästi muista linnoista erottuva neliskulmainen tiililinna, ja idyllisen
hämäläismaiseman keskellä, pitäähän sitä oman heimonkin linnaa kehua...

Mutta, jokainen saa perustella omaa valintaansa, laittaa edustavia kuvia ja jos tulee joku pienempi linnoitus/raunio tai linnavuori mieleen niin siitä vain.
Esimerkiksi Rapolanvuoren muinaislinna on omalla tavallaan hiljentävä ja upea paikka vaikka siellä ei juuri kiveä kiven päällä enää ole jäljellä. Historia tuntuu siellä silti jokaisessa puunlehdessä ja pikkukivessä. Ja Raaseporin linna/linnoitus on myös hieno vaikka pieni paikka onkin. Sielläkin on tullut käytyä.
Viimeksi muokannut albertobroccoli, 29.12.12 19:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä albertobroccoli
#51810
bitterfly kirjoitti:Poliittisista syistä muinoin purettu Kuusiston Linna,


Mikäs tarina siellä on taustalla...?
Kerro nyt kun herätit uteliaisuuden.

No, ainakaan Vanajanlinnaa ei ole purettu vaikka senkin historiassa on poliittisesti "mielenkiintoinen" jakso...
:)
tekijänä Darre
#51814
Turussa on myös sijainnut ns. Koroisten linna tai Koroisten kirkkolinna, joka toimi kaupan keskuksena ennen kuin Turkua siirrettiin lähemmäksi merta, nykyisen Tuomiokirkon kohdalle. Tämä linna oli voimissaan 1200-luvun alussa. Wikistä löytyi arkeologisten kaivausten perusteella tehty rekonstruktio:

Kuva

Lisäksi Turun seudulla on ollut Liedon Vanhalinna, joka on ollut aktiivinen jo 500-800-luvullla. Tämä linnavuori oli myös keskeinen kaupankäynnin keskus ja se sijaitsee niin Hämeen Härkätien kuin Aurajoen varrella. Aikanaan se oli optimaalinen risteys mereltä tulevan kaupan ja sisämaasta tulevan tuonnin välillä. En nyt heti löytänyt mallinnusta Vanhalinnasta, mutta oletettavasti se on jyrkän mäen päälle tehty puurakenteinen linnoitus. Myöhemmin tiettyjä osia on mahdollisesti tehty jopa kivestä. Löytöjen perusteella alueella on käyty kiivaita taisteluja.

Kuva museoviraston sivulta:
Kuva

Tässä on muutama vuosi sitten ottamani kuva Aurajoen laaksosta Vanhalinnan vuorelta. Linnan huippuaikana Aurajoki oli paljon korkeammalla ja linnaan pystyi purjehtimaan suuremmillakin aluksilla. Kuvassa vasemmalla Härkätie ja oikealla Aurajoki:
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#51818
Viipurin ja Turun linnat lienevät perinteisessä mielessä arvostetuimmat linnat. Itseäni on niiden lisäksi kiehtonut Olavinlinna sillä se on hyvin karkeatekoisesti rakennettu "sotalinna", josta turhia hipistelyjä on turha hakea.

Pidin pitkänaikaa Hämeenlinnaa vähiten kiinnostavana maamme suurista linnoista kunnes päätin perehtyä sen historiaan hieman tarkemmin. Se muutti käsityksiäni huomattavasti. Kävi nimittäin ilmi että linnan tiilirakennustekniikka oli peräisin saksalaiselta ritarikunnalta joka oli tuon ajan johtavia voimia Euroopassa. Sillä oli käytössä oman aikansa kehittynein tekniikka. Se mm. kehitti taistelutekniikat ja linnanrakennustaidon erittäin pitkälle ja pystyi niiden avulla hallitsemaan suuria alueita:

Ritarijoukot olivat raskasta ratsuväkeä. Sekä hevosella että ritarilla oli haarniska, jotka suojasivat varsin hyvin nuolilta ja keihäiltä. Aseistukseen kuului peitsi, keihäs, miekka ja varsijousi. Hevonen oli raskaasti varustetun ritarin eloonjäännin edellytys, minkä vuoksi ritarikunta panosti paljon riittävän voimakkaiden hevosten jalostamiseen. Sillä oli vuoden 1400 tienoille pelkästään Preussissa kolmisenkymmentä omaa hevossiittolaa. Tammoja käytettiin pelkästään siitokseen, ei taisteluun. Taisteluissa käytetyt oriit sterilisoitiin, jotta niitä sotasaaliiksi saanut vihollinen ei voisi käyttää niitä yhtä hyvien hevosten jalostukseen.

Pitääkseen valloittamansa alueet hallussaan ritarit rakensivat linnoja. Niiden turvin suhteellisen pienikin joukko saattoi pitää asemansa melko pitkään suurtakin ylivoimaa vastaan, kunhan sillä oli riittävästi ruokaa, nuolia ja muita varusteita. Linnat olivat aluksi hirsirakenteisia, mutta ne muutettiin pian kivisiksi. 1300-luvulla linnoissa alettiin käyttää tiiltä.

Ritarikunta oli lukumääräisesti alivoimainen pakanallisiin vihollisiinsa nähden, joten sen elinehtona oli käyttää uusinta teknologiaa. Ritarikunnalla oli käytössään pitkälle kehittynyt linna-arkkitehtuuri ja ajan parhaat piirityskoneet. Ritarikunnan taktiikka perustui linnoista tehtyihin raskaan ratsuväen hyökkäyksiin. Vihollisen jalkaväki tai kevyt ratsuväki pärjäsi niille pääsääntöisesti ainoastaan soisessa maastossa tai huonossa valaistuksessa. -wikipedia-


Tiilirakenteinen Saksalaisen ritarikunnan päälinna Marienburg (nyk. Malborg)
Kuva

Saksalaisen Ritarikunnan tunnus:
Kuva

Kuva

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksalainen_ritarikunta
tekijänä albertobroccoli
#51820
Olisi hienoa, jos joitain näistä merkittävistä muinaisista linnoituksista ja linnavuorista voitaisiin entisöidä
todelliseen kuosiinsa ja loistoonsa joskus. Vaikka toki hankalaa on selvittää alkuperäistä ulkoasua kun
kirjoitettua tietoa ja raunioita on niin niukasti, mutta silti.

Esimerkiksi Rapolan linnavuorella seisova hirsinen linnoitus olisi mahtava vetonaula.

http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/rapola/muinaislinna

Kuva

http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/matkailu/nahtavyydet/rapolanharju/vinkkeja_rapolanharjun_vierailua_varten/

Muutenkin koko hämyssä oleva Suomen esihistoria (--->v. 1200) olisi mielenkiintoista perehdyttävää jos vain aineistoa olisi enemmän.
Kaikki legendat ja heimojen keskinäiset turpaanvetokilpailut yms.
Linnavuoriketjut ja menneiden aikojen heimopäälliköt.

Kuva

Kuva

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuninkaat

Kuva

Ja sitten kun mennään todelliseen old-schooliin niin kysyttävää on vielä enemmän.

"Ennen meitä Suomessa asui neandertalinihmisiä. Vai asuiko?"
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Ennen+meit%C3%A4+Suomessa+asui+neandertalinihmisi%C3%A4+Vai+asuiko/a1305623810600

"...susiluolasta on tullut kerta kaikkiaan niin kuuma peruna, ettei kukaan halua pitää sitä enää hyppysissään", Museoviraston arkeologi Vesa Laulumaa sanoo apeasti ja nykii pipoaan syvemmälle."

Kuva

Mutta suotta hävetään kulttuurin ja historiamme köyhyyttä ja annetaan ruotsalaisille ja novgorodille se kaikki kunnia kun kerta täällä
on oikeasti ollut sivilisaatio ja kulttuuri ihan omasta takaa jo ennen heidän vaikutteitaan. Toki itsekin siirtolaisina täällä teurastimme
lappalaiset/saamelaiset pois alta pohjoiseen mutta se on ihan basic.
Risumies tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Janne_H
#51823
K-P kirjoitti:Olisi hienoa, jos joitain näistä merkittävistä muinaisista linnoituksista ja linnavuorista voitaisiin entisöidä
todelliseen kuosiinsa ja loistoonsa joskus. Vaikka toki hankalaa on selvittää alkuperäistä ulkoasua kun
kirjoitettua tietoa ja raunioita on niin niukasti, mutta silti.

Esimerkiksi Rapolan linnavuorella seisova hirsinen linnoitus olisi mahtava vetonaula.


Tätä olen itsekkin haaveillut. Rapolan linnavuorelta pitäisi kaikki puut kaataa, että saataisiin takaisin entisajan esteetön maisema joka suuntaan.

Tässä pari kuvaa Rapolan huipulta kesältä 2011.


Kuva

Kuva

Joku kerta onnistuin näkemään Näsinneulan tuolta(etäisyyttä lähes 40 km). Haastavaa oli löytää kohta, jossa rinteellä kasvavat puut eivät estä näkymää pohjoiseen päin.
tekijänä tissot
#51829
Olavinlinnassa on vain sitä jotain. Karu ja sijaitsee hienolla paikalla.

Hämeen linna saa myös erikoismaininnan. Näyttänyt aivan mahtavalta pendolinolla ohi ajettaessa kesäillassa veden poikki tiiraillessa.

Kuva
tekijänä bitterfly
#51830
Turun linnassa olisi tietääkseni komeammat katot ja puitteet, mutta Turun linna kärsi sodassa pahoja vaurioita.
Avatar
tekijänä prepo
#51837
Kuva
Kaipa Olavinlinna on oma suosikki...
Linna on on ollut Ruotsin vallan alla aika eri näköinen, tornejakin oli 1700-luvulla viisi. Nykyiset tiiliset tornien huiput ja bastionit on venäläisten modernisoimaa kun linna suojeli heidän länsirajaa.
Avatar
tekijänä Kantti
#51838
Listalta puuttuu ainakin yksi merkittävä suomalainen linna, Kajaaninlinna! Kajaaninlinna on kuitenkin ollut raunioina pari sataa vuotta.
Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1604, 1605 tai 1607 ja sen ensimmäinen vaihe valmistui 1619. Aluksi linna käsitti vain kivimuurin, kaksi pyöreää tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivi Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitettiin linnan toinen rakennuskausi, joka päättyi 1666. Tällöin linnan puurakenteita korvattiin kivirakenteilla. Linna oli aikoinaan Euroopan pohjoisin kivilinna.[1] Se toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana, sotilastukikohtana ja vainon aikoina asukkaiden pakopaikkana.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_linna

Muutama kuva linnanraunioista lähes 5 vuoden takaa

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva