Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
#94788
Erinomainen blogikirjoitus tosiaan. Mukana myös kuvia ja näkemyksiä Porin vanhasta ruutukaavakaupungista pientaloineen, johon tätä messualuetta sopii verrata. Hämmentävää, ettei nykyään osata tai haluta rakentaa sivistyneen näköistä kaupunkia edes tällä tasolla. Messut siis Porissa, ei Porvoossa.
hmikko tykkäsi tästä
#94791
Pientalo/pienkerrostalokaupungista hyvä ja onnistunut esiemrkki on mielestäni Puu-Myllypuro. Siellä on onnistuttu tekemään urbaania katutilaa myös pientaloilla, vaikka suurin osa alueesta onkin taloyhtiörakentamista. Oikein miellyttävä ympäristö, ja hyvin suunniteltu kokonaisuus.

Asuntomessualueessa ongelma on vähän siinä, että messujen konseptiin kuuluu yksittäisten, mahdollisimman monipuolisten talojen esitteleminen, kun taas hyvässä kaupunkimiljöössä talot suurimmaksi osaksi sulautuvat toisiinsa. Eli konsepti on jo itsessään ristiriidassa hyvän kaupungin kanssa, jonka lisäksi kaiken rakentaminen kerralla kovassa kiireessä johtaa siihen, että kaavan lisäksi minkäänlaista yhdistävää tekijää on mahdotonta löytää.
#94794
arkkinikkari kirjoitti:Pientalo/pienkerrostalokaupungista hyvä ja onnistunut esiemrkki on mielestäni Puu-Myllypuro. Siellä on onnistuttu tekemään urbaania katutilaa myös pientaloilla, vaikka suurin osa alueesta onkin taloyhtiörakentamista. Oikein miellyttävä ympäristö, ja hyvin suunniteltu kokonaisuus.


Olen tästä samaa mieltä. Erittäin onnistunut alue. Toisaalta tuolla mittakaava on kopioitu sellaisenaan Puu-Vallilasta: katujen ja kortteleiden leveydet, rakennusten korkeus (2 kerrosta vs. 1 kerros ja mansardikatto) on molemmissa samat. Erona toki se että Puu-Myllypurossa rakennukset on pätkitty hieman pienempiin kokonaisuuksiin, mutta tätä tuskin voi pitää huonona ratkaisuna. Molemmat paikat tuntuvat kaupungilta vaikka ovat suht hiljaisia ja lähes kokonaan vailla lähipalveluita. Puu-Myllypuron nykyinen hieman eristäytynyt luonne korjautunee myös kun Karhunkaatajan alue rakennetaan.

arkkinikkari kirjoitti:Asuntomessualueessa ongelma on vähän siinä, että messujen konseptiin kuuluu yksittäisten, mahdollisimman monipuolisten talojen esitteleminen, kun taas hyvässä kaupunkimiljöössä talot suurimmaksi osaksi sulautuvat toisiinsa. Eli konsepti on jo itsessään ristiriidassa hyvän kaupungin kanssa, jonka lisäksi kaiken rakentaminen kerralla kovassa kiireessä johtaa siihen, että kaavan lisäksi minkäänlaista yhdistävää tekijää on mahdotonta löytää.

Tämäkin tuntuu olevan asia joka on kehittynyt pikkuhiljaa. Jos katsoo ensimmäistä asuntomessualuetta, Vantaan Varistoa, niin se 70-luvun henkeen varsin yhtenäinen.
Viimeksi muokannut Clepe, 07.07.18 17:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
#94798
Clepe kirjoitti:Tämäkin tuntuu olevan asia joka on kehittynyt pikkuhiljaa. Jos katsoo ensimmäistä asuntomessualuetta, Vantaan Varistoa, niin se 70-luvun henkeen varsin yhtenäinen.


Tämä juuri. 70-luvun kaavaohjausta pidettiin jälkikäteen liian tiukkana, ja sanoisin, että 2000-luvun alussa mentiin monessa monessa kunnassa toiseen äärilaitaan, eli omakotitalojen osalta sallittiin, jos nyt ei mitä tahansa, niin ainakin julkisivumateriaalien ja tontille sijoittelun osalta melkein. Samalla kansa oli autoistunut lisää ja uusiin taloihin tehtiin paitsi talli/katospaikat kahdelle autolle 70-luvun yhden sijaan, mutta ne lisäksi sijoitettiin aika usein jotenkin niin, että pihalla pitää päästä kääntymään autolla. Tämän takia puoli tonttia on asvaltilla tai soralla, ja tontille mahtuu parkkiin neljä tai viisi autoa, jos koko pinta käytetään. Ilmiö näkyy osin noissa Porin messukohteissakin, vaikka tontit ovat toki kompaktimpia kuin tavallisella metsään tehdyllä omakotitaloalueella.

Seinäjoella voi muutamassa paikassa kävellä kokoojakadun poikki 70-luvun alueelta 2000-luvulle, ja omaan silmääni vanhassa oli vara parempi, vaikka talot ja pihat saattavat olla sekalaisessa kunnossa 40 vuoden jälkeen. 70-lukuisessa on kadut ja talot tylsästi suorassa, ja autotallin edessä yhden auton kokoinen suora liittymä kadulle. 2000-luvulla kadut on kiharalla, talot ja tallit harittavat kaikkiin suuntiin ja pihalla on asvalttia em. viidelle autolle. Noin kärjistäen. Ainakin Seinäjoella tuntuu tosin heiluri jo kääntyneen. 2007-8 alkaneen laman jäljiltä on tehty pienempiä omakotitaloja vähemmin erkkerein tms. hilavitkuttimin ja kaavoilla on määrätty yhtenäisiä värityksiä.
#94987
Iltalehti tänään
Vuokraturvan Metsola asuntomarkkinoista: ”Maasto, jossa kytee palopesäkkeitä”

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola sanoo, että Suomen asuntomarkkinoille on kasautunut suuri määrä riskejä, joiden seurauksena asuntojen hinnat saattavat laskea tuntuvasti. Korjausliike uhkaa jopa Suomen talouskasvua.
...

Metsola vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa asuntojen hinnat lähtivät voimakkaaseen laskuun vuosi loppukesästä.

- Tilanne Ruotsissa syksyllä 2017 osoitti, että asuntojen hinnat voivat kääntyä tuntuvaan laskuun talouskasvusta, hyvästä tai jopa erinomaisesta työllisyystilanteesta, äärimmäisen matalasta korkotasosta, kohtalaisen löysästä luotonannosta ja selkeästä asuntopulasta huolimatta. Mikään näistä tekijöistä - tai edes ne kaikki yhdessä - ei siis automaattisesti takaa turvaa asuntojen hintojen korjausliikkeeltä.

Metsolan mukaan asuntojen hintoja voimakkaasti nostavia tekijöitä on ollut sekä Suomessa että Ruotsissa niin paljon ja niin pitkään, että kasvukeskusten asuntojen hinnat ovat nousseet tasolle, jota harva olisi voinut 10 vuotta sitten ennustaa.

- Tai edes kuvitella. Ei pidä kuitenkaan tehdä virhepäätelmää, että loputon nousu tai minkä tahansa tason ylittäminen jatkossa ilman laskusykliä olisi mahdollista.

Ruotsi antoi syksyllä tästä varoituksen, joka Suomessa tarkasti huomattiin ja uutisointiin. Tämän vuoden tietty varovaisuus ja laantuva kehitys Suomen asuntokaupassa on ollut pitkälti seurausta tästä, Metsola kirjoittaa.

Kehitys Suomen asuntomarkkinoilla on viime aikoina ollut tahmeaa hyvästä talous- ja työllisyyskehityksestä ja alhaisista koroista huolimatta. Yle Uutiset kertoi pari päivää sitten Tilastokeskuksen ja välittäjien tilastoihin perustuen, että Suomessa asuntokauppoja tehtiin touko-kesäkuussa vähemmän kuin viime vuonna.
...

https://www.iltalehti.fi/talous/201808012201109101_ta.shtml
#94988
^ Noita tilastotietojakin on tosin jo luemma tarkennettu, ja lopullisemman tiedon mukaan toteutuneissa kaupoissa ei juurikaan ole laskua.

Toinen silmiin osunut tiedonmuru oli se, että kotitalouksien asuntovelan otto ei myöskään ole hidastunut, eli jos jarrutusta on ollut, niin sitä on ilmeisesti sijoittajien osalta. Sinänsä käy ihan järkeenkin, että kun ongelmat on nostettu esille ja hallitustasollakin on väläytetty rahoituksen sääntelyn lisäämistä, niin sijoittajat käyvät varovaisiksi, ja tämä koskee nimenomaan keskustojen pieniä asuntoja, joita sijoittajat ovat ostaneet suurin määrin.
#95004
Tavallisten asunnonostajien ja kansalaisten on aika vaikea ottaa selvää markkinoiden isommista muutoksista ja haistella tunnelmia. Onko esimerkiksi nyt jo käynnissä Metsolan mainitsema hintojen nousun taittuminen ja ehkä kääntyminen jopa laskuun uudistuotannon puolella? Se olisi arvokasta tietoa, kun käsillä on elämän tärkein talouspäätös. Suursijoittajat ja rakennusfirmojen markkinointiporukat varmaan näkevät muutoksen merkit hyvin, koska heillä on enemmän ja tarkempaa ajankohtaista tietoa ja pitkä kokemus. Tältä suunnalta lienee kuitenkin turha odottaa arvioiden tuomista julkisuuteen. Heidän ratkaisuistaan voi jotain sentään yrittää päätellä. Varovaisten suursijoittajien (eläkeyhtiöt ym.) luopuminen uusista massasijoituksista kertoo jo jonkinlaisen muutoksen olevan käsillä. Tilastokeskuksen yms. kautta myöhemmin tulevat tunnusluvut ovat aina myöhässä.

Kahlailin Kalasataman REDIn Loiston ja Tapiolan keskuksen uusimman 12-kerroksisen tornin eli Hattaran uusien asuntojen myyntitietoja. Molempien ennakkomarkkinointi alkoi keväällä. Kesä on tietysti hiljaisempaa aikaa, mutta vaikutelmaksi kuitenkin jäi, ettei uusia asuntoja enää viedä käsistä samaan tahtiin kuin vielä vuosi sitten. Ovatko siis myös yksityiset asunnonostajat käyneet varovaisemmiksi ison muutoksen haistaessaan? Vai onko kyseessä vain normaali reagointi hintatasoon, jota koko ajan on yritetty hinata ylemmäksi?
#95848
Suomen suurin rakennushanke alkaa Lounais-Suomessa
Kuva

Rakentaminen on kiihtynyt Suomessa, kertoo rakennusalan trendejä mittaava RPT Docu Oy. Euroissa mitattuna tänä vuonna aloitetaan rakennushankkeita 14 prosenttia viime vuotta enemmän.

Loppuvuoden tilastoissa Varsinais-Suomi yltää nousijoiden joukkoon. Maakunnassa aloitetaan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä yhteensä 289 miljoonan euron arvosta uusia hankkeita. Se on 78 prosenttia enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Kasvu on pitkälti Turun suurten rakennusprojektien ansiota.

Varsinais-Suomen rakennusalaa kuumentavat etenkin Turun Ylioppilaskylän opiskelija-asuntola Tyyssijan, Kupittaalle nousevan toimistorakennus Intelligate III:n ja Turun toriparkin rakennushankkeet, joiden on määrä alkaa loppuvuoden aikana.

Toriparkin hinta on 45 miljoonaa, Tyyssija maksaa 35 miljoonaa ja Intelligate III 30 miljoonaa euroa.

Turussa käydään kuitenkin nappikauppaa, jos hintoja verrataan Suomen suurimpaan tänä vuonna alkavaan rakennushankkeeseen. Olkiluodon ydinvoimalan yhteyteen rakennettavan kapselointilaitoksen ja kahden loppusijoitustunnelin yhteinen hintalappu on 500 miljoonaa euroa. Töiden on määrä alkaa nyt syksyllä.

Loppusijoitusrakentaminen nostaa merkittävästi koko Satakunnan rakennusalaa. Verrattuna viime vuoden viimeiseen neljännekseen Satakunnan kasvu uusien rakennushankkeiden arvossa on liki 700 prosenttia.

Rakennusalan trendit -selvityksen mukaan rakentaminen on loppuvuonna kasvussa kaikkiaan 11 maakunnassa. Laskua on seitsemässä maakunnassa.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4113719/Suomen+suurin+rakennushanke+alkaa+LounaisSuomessa