Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
tekijänä _ABC_
#93049
Talo...enemmänkin mökki, mutta tosiaan Kuopion mittakaavassa niin vanha että olisi voinut säilyttää. Ei ole tainnut koskaan olla suojeltavien listalla ja on ollut yksityisen hallussa, jolla ei ole ollut rahaa pitää kunnossa.

https://goo.gl/maps/AdwWM4rndaA2

Kuopion keskustahan on oikein tiivis ja siellä on säilytetty paljon vanhaa rakennuskantaa. Ymmärrettävästi siltä ei ehkä näytä äkkiseltään kun 1900-luvulle tultaessa keskusta oli täynnä puutönöjä ja muita sekalaisia liitereitä ja aittoja. Näitä ei tietenkään ollut mitään järkeä säilyttää kun Kuopio ei ole mitään pikkukaupunki tyyliin Rauma tai Porvoo joihin sopii yksikerroksinen museokeskusta. Silti selvästi yli 100 puutaloa on edelleen jäljellä. Myös uusi rakentaminen on persoonallista ja hyvällä maulla tehtyä umpikorttelia. Torin alue vaan on niin selkeä keskus että sen osittain rumuus luo mainetta.
Avatar
tekijänä Bernheart
#93050
Mökkejä ja liitereitä vain. Niillä Rauma pääsi Unescon maailmanperintölistalle. Kuopio on tehnyt "turut" eli raiskannut oman torin ympäristönsä täysin. Vessakaakelia, elementtiä, samaa vantaa-turku-tyyliä. Sääli, että savolaiset eivät olleet nerokkaampia. Paljonkohan prosenteissa on purettu vanhasta rakennuskannasta sotien jälkeen. Yksi surullinen episodi oli muuten kalahalli, joka piti mennä hävittämään. Aina löytyy Suomessa perusteet hävittää, milloin kunto, milloin parkkihalli, milloin mikäkin. Väkirikkaissa Bruggessa, Bernissä ja Strasburgissa ei vanne kiristä samalla tavalla päätä.

P.S Tuon purettavan arvotalon vasemmalla puolella on muuten tosi tökerö elementtirötiskö ja kun kameraa kääntää, niin huomaa, että on roiskittu tuollekin kadulle aika vapaasti.
tekijänä _ABC_
#93051
Eipä Kuopiossa koskaan ole edes ollut sellaista millä Unescon listoille pääsisi. Sen verran nuorempi kaupunki on. 1800-luvun lopun puumökeillä ei sinne päästä. Arvokkaita puutaloja oli 1800-luvulla aika vähän ja niistä moni on säilynyt. Toki moni myös tuhoutunut. Määrällisesti eniten varmasti 1800-luvun tulipaloissa. Kuopio ei ole mitään Turkuja tehnyt. Täällä on historiallisesti arvokkaita rakennuksia purettu ehkä kymmenen. Tietysti nekin olisi saanut jäädä purkamatta.

Tosiaan 1960-70 luvuilla roiskittiin pahasti. Viime vuosikymmenet sen sijaan tuota on paikattu lähes pakkomielteisesti. Vanha rakennuskorkeus ja tyyli määrittelee miten rakennetaan.

Kuopion torin ympäristön rakennukset:
- Suomen kaunein kaupungin talo
- 1800-luvun alun lyseo
- 1900-luvun alkupuolen komea kivinen Atlas-hotelli
- Ruma Sokoksen lättänä
- Ruma mutta komesti uudistettu korkea Anttilan talo
- Muutama perussiisti 7-kerroksinen
- Historiallisesti merkittävä Suomen ensimmäinen kauppakeskus H-talo
- Ei mitenkään ruma kauppakeskus Aapeli

Urbaanialegendaa tuokin torin ympäristön raiskaaminen. Onhan sieltä valitettavasti purettu kaksi komeaa kivitaloa, mutta muuten säilyttämisen arvoista ei ollut. Yhtenäisen oloinenhan torin ympäristö ei ole ollut kuin ennen näitä kivitaloja joiden perään haikaillaan. Huvittavimpana tuo vaatimus kalahallin säilyttämisestä. Siinä kopissa tuli ihan tarpeeksi vietettyä aikaa eikä sisältä tai ulkoa löydy piirteitä miksi säilyttää. Enemminkin oli virhe aikoineen laajentaa komeaa kauppahallia tuollaisella rumilussiivellä.
Avatar
tekijänä Bernheart
#93053
Olen aika paljon Kuopiossa viettänyt aikaani ja tiedän aikalaistodistajilta millainen paikka se oli aiemmin.
Mielenkiintoinen itsepetos väittää, ettei kaunis yhtenäinen puutaloja täynnä ollut Kuopio olisi voinut päästä Rauman tavoin tuolle listalle. Kun katsoo sektoria Suokatu-Asemakatu niin huomaa, että jälki on aika karua.
Hyvältä näyttää: https://goo.gl/maps/PVnpeC6sK452
Wau!! https://goo.gl/maps/ZmwVDNpmnT92

Mutta eikö 1800-luvun rakennuskanta kannata kokonaan purkaa, kun ovat vain "puumökkejä", miksi yrittääkään suojella?Eihän Minna Canthinkaan kotitalo tainut napata paikallisia päättäjiä, ihme, että ei sitäkin purettu. Ja tottahan se Kalahallikin oli vain rötiskö, onneksi Intersportin talo Tulliportinkadun ja Haapaniemenkadun kulmassa on niin kaunis.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000005386370.html

Oulu hakee 2026 EU:n kulttuuripääkaupungiksi, voisiko Kuopiokin?
tekijänä _ABC_
#93056
Ehdotatko vakavissaan että meidän olisi pitänyt jättää keskustamme yksikerroksiseksi puutalokeskustaksi? Silloin täällä olisi ehkä 35 000 asukasta ja olisimme vahvaa muuttotappiota tekevä pikkukylä, kun nyt Kuopio on yksi Suomen suurimmista keskittymistä ja Itä-Suomen ainoa toivo ihmiskadon estämisessä. Muualta tuleville turisteille voisimme silloin olla WAU-paikka, mutta kaupunki itse olisi vahvassa alemmuustilassa. Koko sotien jälkeinen kasvukausi olisi jäänyt kokematta ja hyvä jos Kuopio olisi Savonlinnan kokoinen kyläpahanen. Yliopisto on ehkä suurin yksittäinen tekijä Kuopion kasvussa nykyään. Sen saanti oli todella suurin työn takana. Olen aivan varma että pieneen puutalokaupunkiin sellainen ei olisi koskaan tullut, kun nytkin pohtivat kauan onko Kuopio tarpeeksi suuri ja vetovoimainen.

1800-luvulta on säilytetty paljon arvokkaita rakennuksia. Paljon on säilytetty vaikka muuta yritetään väittää. Kuopion keskustassa on juuri kerroksellisuutta jota isomissa keskustoissa tulee olla. Ei yhtä aikakautta. Kuopiossa sitä on 1700-luvulta nykypäivään. Yhtenäinen puutalokeskusta alkoi häviämään jo 140 vuotta sitten kun Kuopio alkoi kasvamaan isommaksi keskukseksi ja tarvittiin korkeampi kivinen keskusta.

En ymmärrä miten kalahalli liittyy toisella puolella toria olevaan rumaan lättänää joka muuten myös aiotaan purkaa. Tuossa jo aiemmin totesin 60, 70- lukujen virheistä. Meinaatko niistä kauankin jankuttaa? Juuri niiden virheiden korjaamiseen kun Kuopio on viime aikoina keskittynyt. Tosin noillekin löytyy omat suojelijansa.

PS. Molemmissa Google-kuvissasi on juuri kyseisen aikakauden rakennuksia jotka aiotaan (tai on jo purettu) purkaa. Kun nuo rakennettiin ei niiden tilalla ollut mitään säilyttämisen arvoista. Tuolloin aikanaan vaan tuollainen rakentaminen oli muodissa. Nyt korjataan virheitä.

Valitettavasti muutamia aivan upeita rakennuksia on purettu, silti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun keskustan kivinen sydän on säilytetty lähes kokonaan. Samoin 1800-luvun puutaloista on säilytetty noin 150 kohdetta ympäri keskustaan ja hyvä niin. Tuollainen määrä historiallista kerroksellisuutta on hyväksi, mutta yhtenäinen ulkoilmamuseo tämän kokoisessa kaupungissa ei.
Kantti, jfo tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä huopa
#93352
Vaikka itse savolaisena haikeana katselen vanhan Kuopion puuidyllejä, niin tuo talouspuoli on varsin totta. Kaupunki joka ei onnistu uudistumaan ja kehittymään yleensä menettää kasvupotentiaaliaan ja se voi olla iso riski noinkin kaukana muista isoista kaupungeista kuin Kuopiokin nyt on. Porvoo pärjää hyvin, koska on ollut aina tarpeeksi lähellä Helsinkiä. Rauma menettää asukkaita jatkuvasti, vaikka vanha Rauma on minusta Suomen kaunein kaupunkimiljöö. Rauma on liian syrjässä muista isommista kaupungeista ja liian pieni pärjäämään itsekseen. Vanhan Rauman turismi elättää varmaan sen sata tai parisataa henkeä, muttei sillä vielä pelasteta kaupunkia. Kuopio on mielestäni ollut ihan järkevä kaupunki monessa asiassa, vaikka toivoa voisi että vanhoja rakennuksia olisi säilynyt enemmänkin.
Avatar
tekijänä Bernheart
#93357
Nim. Huopa esittää mielenkiintoisia väitteitä. Aloitetaan kasvupotentiaali-termistä. Tällä tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että kaupunki ei voi kasvaa tai kehittyä, jos se ei pura. Tarkoittaako tämä siis sitä, että jos Kuopio olisi normaalin keskieurooppalaisen kaupungin tapaan säästänyt n. 2-3 neliökilometriä historiallista keskustaansa, se olisi jäänyt "kehittymättä". Onko niin, että Bern ja Strasburg ovat nyt alikehittyneitä kun eivät ole purkaneet keskustaansa?

Väite ei kestä lähempää tarkastelua, sillä käytännössähän tämä tarkoittaisi, että jos Kuopion kaikki vanhat rakennukset purettaisiin, talous paranisi.

Kaupungin talous muodostuu kunnallisveroista, valtionavuista ja yhteisöveroista.
Kuopion "elinvoima" ei ole kiinni siitä, että keskustasta puretaan rakennuksia, vaan siitä, kuinka paljon alueella on työttömyyttä, yrityksiä ja turismia.

Mielenkiintoinen on väite "uudistumisesta". Mitä se tarkoittaa? Päteekö se vain Suomessa vai joka paikassa? Pitääkö Visbyn tai Tallinnan "uudistua" purkamalla vanha kaupunki, jotta niitä ei uhkaisi näivettyminen?

Otetaan tosiasiat: Kuopion talous on ollut vuosikausia kuralla. Vanhojen rakennusten hävittäminen ja korvaaminen nyt jo purkukuntoisilla elementtilaatikoilla on antanut ehkä jonkinlaisen piristysruiskeen kaupungin talouteen hetkellisesti, mutta et kai väitä, että kaupungin elinvoima on kiinni siitä, että se gryndaa historiallisen keskustansa. Selittely makua ja säälittävää sellaista.

Pienikin kaupunki voi pärjätä, jos se vetää asukkaita, tarjoaa työpaikkoja ja viihtyisän ympäristön. Ai niin, se asuntorakentaminen. Kuopion maa-alue on valtava. Ruutukaava-alueen ulkopuolelle olisi voinut pykätä 12-15 kerroksisia torneja ja vaikka mitä. Alaa ja maata riittää. Nyt kaupungin keskusta on Matkuksen pitkälti näivettämä surullinen tuulahdus 70-80-luvun gryndausta. Hyi helvetti.

https://www.satakunnankansa.fi/satakunt ... 200612639/
tekijänä Ruutukaava
#93378
Miksi Bernin väestö väheni reippaasti sitten 70-luvulla, kun kaupunkien modernisointi oli kuuminta? Ja Strasbourgin myönteiseen kehitykseen vaikuttaa jo se, että se on ollut entuudestaan jo iso kaupunki. Muutenkin näiden kaupunkien keskustat ovat paljon tiiviinpiä, mitä tyypilliset puutalokaupungit Suomessa ovat koskaan olleet, joten purulle ei ollut samanlaista tarvetta. Mitä suurempi ja tiiviimpi kaupunki on ollut entuudestaan, sitä pienempi tarve on ollut radikaaleille muutoksille.
Rauma on esimerkkinä huono, sillä mikään menestystarina se ei ole, vaan pikemminkin päinvastoin. Rauma jämähti ja jäi kasvusta paitsi. Onko se hyvä juttu vai ei, onkin eri juttu.
#94712
Tässä omia kämäisiä kuviani tältä viikolta keskustan projekteista (mukana äskettäin valmistuneita taloja). Kuopion Portin (https://lapti.fi/palvelut/urakointi-ja- ... ionportti/) rakentaminen rautatieaseman vieressä on myös jo alkanut, mutta siellä ei vielä ole oikein mitään nähtävää. Muuten sanoisin, että mukavasti tapahtuu Kuopiossa ihan keskustassakin, ei vain Saaristokaupungissa.

Torin laidalle pukkaa uutta taloa tiiviiseen paikkaan.

Kuva

Kuva

Kauppakatua jatketaan kävelypainotteisemmaksi parin korttelin verran sataman suuntaan. Kuopion keskustan kaupunki-ilmeessä on paikoin hakemista, mutta mielestäni Kuopion kävelykeskusta lukeutuu jo nykyisellään Suomen top-viiteen. Rännikatuverkosto auttaa paljon, mutta torin ympäristön käveltävyys on myös kohentunut merkittävästi viime vuosien aikana. Google Mapsin katunäkymiä tutkimalla pääsee jyvälle muutoksesta.

https://www.google.fi/maps/@62.8917433, ... 312!8i6656

vs.

https://www.google.fi/maps/@62.8917015, ... 312!8i6656

Kuva

Sekalaisia asuinprojekteja.

Kuva

Kuva

Sama kortteli toiselta puolelta.

Kuva

Kuva

Kuva

Toinen noista taloista vastakkaiselta puolelta.

Kuva

Niiralankatua remontoidaan.

Kuva

Tykkään!

Kuva

Maljalahden taloja sataman vieressä.

Kuva

Sataman kupeesta löytyy myös tällaista yllättävän laadukasta vähän vanhempaa uudistuotantoa.

Kuva
TurkuCubed, hmikko, veka ja 1 muut tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä huopa
#95839
Sanoisin, että keski-euroopassa taloudelliset edellytykset ovat pari kertaluokkaa isommat ylipäänsä väestötiheyden ansiosta ja nuo mainitut kaupungit nyt erityisesti ovat aina olleet pari kertaluokkaa isompia kuin Kuopio koskaan. Niiden keskustan tiheys oli jo 100 vuotta sitten isompi kuin Kuopiossa nyt. En nyt sano, ettei olisi ollut jotain mahdollisuuksia säilyttää vielä enemmän vanjoja puutaloja ja olisin todella mieluusti niitä Kuopiossa katsellutkin. Mutta ei Kuopiossa kyllä mitään ihan megalomaanista turismia tai silmiä hivelevää kauneutta niillä puutaloillakaan olisi saanut vaikka kaikki olisi jätetty. Nomut, keula kohti tulevaisuutta, tällaista projektia itse toivon lisää Kuopioon:
Kuva
Biosphere tykkäsi tästä
  • 1
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14