Taloforum.fi

[Salo]

Taidatte kyllä olla oikeammassa tuossa, kun tarkemmin ajattelen. Halusin lähinnä tuoda esiin sen näkökulman, että grynderillä usein olisi halu rakentaa enemmän yksiöitä kuin suurempia asuntoja — ellei kaava sitä rajoittaisi

[Pyöröovi]

Eli mielestäsi esimerkiksi Töölössä on pelkkiä niin pieniä asuntoja ettei siellä mahdu kuin nukkumaan? Töölö rakennettiin nimenomaan ahneiden gryndereiden toimesta aikana, jolloin ei ollut asuntojen kokosääntelyä.

Ja samaan aikaan työväenluokka asui tässä maagisessa satumaailmassa nimenomaan ahtaissa kopeissa, joita tyypillisesti jaettiin useamman hengen kesken. Juuri 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä luokkaerot olivat äärimmäisiä, joten toki Suomen varakkain eliitti saattoi elää kaunista elämää Töölössä, mutta sama ei tosiaan koskenut koko kansakuntaa. Töölönlahden toisella puolen ja Kampissa sääntelemätön rakentaminen oli todella ala-arvoista, ja ahneet grynderit todella hieroivat käsiään innoissaan. Todella toivon, että Suomi ei enää koskaan joudu palaamaan samaan maailmaan.

Ja varmaankin myös henkilöautot ovat kaikki niin onnettoman pieniä kopperoita että hyvä kun sisään mahtuu, autojenkaan minimikokoa ei säännellä lailla.

Samoin ravintoloista saa pelkästään pahaa ruokaa, ravintolaruoan makua kun ei säännellä lailla.

Mukavasti vaikuttaa olkinukkeja piisaavan. Auton ei suinkaan ole tarkoitus olla ihmisen koti, eikä se siis ole mikään välttämättömyys elämässä. Se on myös huomattavasti edullisempi kulutuskohde kuin asunto, joten useimmilla ihmisillä on oikeasti varaa valita markkinoilta mallien, tekniikoiden ja ulkonäön väliltä. Samaa ei voi suinkaan sanoa asuntomarkkinoista, joiden alimmilla portailla kilpailu vaihtoehdoista on paikoin armotonta ja kuluttajan on tyypillisesti tyydyttävä aivan toisenlaiseen asumismuotoon kuin hän toivoisi. Tätä ei saa korjattua sääntelyä poistamalla, sillä se vain lisäisi grynderien mahdollisuuksia heikentää asumisen perusedellytyksiä kaikkein edullisimmista asunnoista.

Ravintolaruoka on vielä napostelupusseja koomisempi vertailukohta. Kenenkään ei ole pakko mennä ravintoloihin, sillä kyseessä on vain mieltä kohottava ylellisyys. Tällaisten viihdykkeiden kanssa sääntely saa tietysti olla vapaata, eikä kukaan ole täällä muuta väittänytkään.

Asuntojen ahtaus johtuu ihan vain ja ainoastaan siitä, että asuntojen kokoa säännellään kaavoituksella—alaspäin.

Vain ja ainoastaan? Eli markkinavoimien toimijoilla ei ole muka mitään kiinnostusta halkoa rakennuksen runkoa mahdollisimman pieniksi siivuiksi, joita myydä kalliilla katteella eteenpäin yksineläjille? Myös Suomen ulkopuolella markkinavoimien spekulaatio määrää asuntotuotannon tahdin riippumatta sääntelyn tavasta tai monimutkaisuudesta. Heikompi sääntely vie vain mahdollisuudet asettaa pitäviä tavoitteita yhdenvertaisuuden ja kestävyyden näkökulmista. Lopputuloksena hyvätuloiset voivat saada hieman kiinnostavampia palatseja, kun taas vähävaraiset joutuvat kärsimään ylilyönneistä.

[arkkinikkari]

Markkinavoimien toimijoilla on tietysti kiinnostus pilkkoa rakennus mahdollisimman pieniksi siivuiksi, koska se on ainoa tapa rakentaa kysyntää vastaava määrä asuntoja. Totta helvetissä markkinavoimat rakentaisivat mieluummin isompia asuntoja jos niitä saisi rakentaa yhtä suuren määrän kuin pieniä. Mutta kun ei saa. Pientalomarkkinassa ei käytännössä ole vastaavaa rajoitetta (koska tontille saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen), ja kukaan ei valita että omakotitalot olisivat liian pieniä, vaikka yhtä lailla markkinatoimijat niitäkin rakentavat.

Tällä hetkellä tuota viimeisen virkkeesi mukaista hyvätuloisten suosimista tapahtuu Helsingissä, jossa niukan kaavoituksen kylkiäisenä on muuta maata tiukemmat asuntojen kokorajoitteet. Tuloksena Helsinkiin pakkautuu varakkaita keinotekoisesti halvempiin isoihin asuntoihin samalla kun köyhät maahanmuuttajat joutuvat muuttamaan Vantaalle, jossa saa rakentaa myös pienempiä asuntoja.

[veka]

Ajankohtainen esimerkki markkinavoimien varaan heittäytymisestä on alussa mainittu autopaikkanormi. Kymp-lautakunnan kokouksen tärkein asia tänään on edellä linkitetty esitys autopaikkanormin purkamiseksi koko Helsingin alueella. Kantakaupungin alueelle (Hakamäentien eteläpuolella) ei olisi enää mitään autopaikkojen rakentamisen velvoitetta uudisrakennuksissa, ja kauempana keskustasta normia pienennettäisiin roimasti. Siis erittäin iso muutosesitys, joka on tupsahtanut käsiteltäväksi yllättäen.

Autopaikkojen rakentaminen uusiin taloihin jäisi markkinoiden varaan. Markkinavoimia edustaisivat rakennuttajat, jotka voisivat päättää autopaikkojen määrän "kysynnän mukaan". Parhaillaan on käynnissä normin purkamisen pilottikokeilu Nihdin, Hakaniemenrannan ja Hernesaaren alueilla, mutta ilmeisesti ei ole haluttu jäädä odottamaan kokeilun tuloksia.

Asia ei koske itseäni, koska en aja autoa, mutta ymmärtääkseni kyseessä olisi hyvin suuri muutos. Mielestäni se olisi pitänyt tuoda julkisuuteen jo ennen vaaleja, jotta asiasta olisi voitu käydä kansalaiskeskustelua. Nyt vaalien jälkeen asiaa pitäisi käsitellä vasta sen jälkeen, kun uusi valtuusto on järjestäytynyt ja uudet lautakunnat valittu. Sen sijaan tänään esitystä käsittelee vanha lautakunta vanhoine jäsenineen ja voimasuhteineen. Toivottavasti siirtävät käsittelyn tuonnemmaksi, niin että uusi lautakunta voi tehdä päätöksen.

Autopaikkanormista luopuminen ei koskisi ainoastaan yksittäisiä täydennysrakentamisen taloja, vaan siihen sisältyisivät myös isot alueet Kalasatama, Hermanni, Jätkäsaari, Hernesaari, Koivusaari ja Pasila sekä tulevat kaavoituskohteet kokonaan.

[arkkinikkari]

Ja tosiaan markkinatilanne tällä hetkellä on se, että kun niitä pieniä asuntoja on rakennettu jotakuinkin kysyntää vastaava määrä, uusiin taloihin rakennetaan nykyisessä markkinatilanteessa lähinnä isompia asuntoja. Ihan vaan siksi, että ahne grynderi näkee saavansa isoista asunnoista paremman kokonaishinnan kuin pienistä asunnoista. Ihan markkinaehtoisesti.

[hylje]

Samaa ei voi suinkaan sanoa asuntomarkkinoista, joiden alimmilla portailla kilpailu vaihtoehdoista on paikoin armotonta ja kuluttajan on tyypillisesti tyydyttävä aivan toisenlaiseen asumismuotoon kuin hän toivoisi. Tätä ei saa korjattua sääntelyä poistamalla, sillä se vain lisäisi grynderien mahdollisuuksia heikentää asumisen perusedellytyksiä kaikkein edullisimmista asunnoista.

Sääntely on juurisyy tähän armottomaan kilpailuun ja toiveiden tyytymättömyyteen, koska se estää riittävän asuntotuotannon ja erityisesti edullisempien vaihtoehtojen rakentamisen. Mutta sääntelyusko on vaan niin vahvaa, että köyhien sortaminen on suorastaan tavoiteltavaa jotta päästään sääntelemään.

[Pyöröovi]

Markkinavoimien toimijoilla on tietysti kiinnostus pilkkoa rakennus mahdollisimman pieniksi siivuiksi, koska se on ainoa tapa rakentaa kysyntää vastaava määrä asuntoja. Totta helvetissä markkinavoimat rakentaisivat mieluummin isompia asuntoja jos niitä saisi rakentaa yhtä suuren määrän kuin pieniä. Mutta kun ei saa.

Kokemukseni kaupungeista, joissa kokorajoitteita ei ole ollut historiallisesti, on kovin erilainen. Markkinavoimien toimijat kehittävät keskeisille paikoille tilavat asunnot asuntosijoittajia ja varakkainta kansanosaa ajatellen, kun taas keskiluokka jää lähiöihin tai muutamiin tuetun asumisen kohteisiin ytimessä. Palvelusektorilla työskentelevät joutuvat sitten tyytymään jäljelle jääneisiin helmiin moottoriteiden risteyksissä, joiden pienille tonteille grynderit kasaavat lukumäärällisesti mahdollisimman paljon asuntoja. Villi kilpailu on jossain määrin tietenkin perusteltavissa, mutta sille ei koskaan kannata antaa määräävää asemaa suunnittelussa.

Pientalomarkkinassa ei käytännössä ole vastaavaa rajoitetta (koska tontille saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen), ja kukaan ei valita että omakotitalot olisivat liian pieniä, vaikka yhtä lailla markkinatoimijat niitäkin rakentavat.

Pientaloalueet sijaitsevat tyypillisesti keskustan ulkopuolella, jolloin tontit ovat kovin laajoja ja edullisia. Rakennusten ympärille jää siis helposti aivan liikaakin tilaa. Ero on huomattava verrattuna esimerkiksi Helsingin kantakaupunkiin, jonka neliöistä käydään vuosien saatossa kunnon kilpailua. Onneksi Helsinki omistaa suuren osan tonttimaastaan, joten se voi turvata heikompiosaisten asumisen palveluineen melko hyvillä sijainneilla.

Sääntely on juurisyy tähän armottomaan kilpailuun ja toiveiden tyytymättömyyteen, koska se estää riittävän asuntotuotannon ja erityisesti edullisempien vaihtoehtojen rakentamisen. Mutta sääntelyusko on vaan niin vahvaa, että köyhien sortaminen on suorastaan tavoiteltavaa jotta päästään sääntelemään.

Annan esimerkin, jos se auttaa yhtään. Englannissa sallittiin vuosien 2005 ja 2015 välillä kasvavissa määrin toimistojen muuttamista asumiskäyttöön. Koska muunnoksia saattoi toteuttaa ilman perinteistä lupaprosessia, asunnot ohittivat myös tavanomaisen sääntelyn. Lukuisten kenttätutkimusten perusteella muunnokset toivat suhteellisesti enemmän heikkolaatuista asuntotuotantoa kuin samanaikainen säädelty asuntuotanto, joka jo itsessään on Suomea paljon heikkolaatuisempaa. Vain 30% muunnoksista täytti kansalliset suositukset asuntojen tilavuuden suhteen. Toisaalta Glasgow'ssa, jossa muunnokset kävivät perinteisen lupaprosessin läpi, valmistuneet asunnot olivat laadukkaampia kuin muualla, joten sinällään toimistojen muuttaminen asunnoiksi ei ole huono idea. Sääntely siis kannatti ainakin tässä tapauksessa.
https://www.rics.org/news-insights/rese ... in-england

[arkkinikkari]

Se sääntelyn perusongelma on siinä, että se tuottaa liian vähän asuntoja.

Ilman muuta asunnoista saadaan väljempiä jos sääntelyllä pakotetaan tekemään asunnoista suurempia kuin markkinaehtoisesti, mutta jos samanaikaisesti ei sallita asuinpinta-alan kokonaismäärän kasvattamista samassa suhteessa (eli säännellään kokonaismäärää), asuntoja on vähemmän. Onhan se tietysti niille markkinoilla parhaassa asemassa oleville kiva että asunnot ovat isoja, mutta vastaavasti kokonaan ilman jäävien osuus kasvaa.

Perusongelma on siinä, että muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta koko maailmassa on epäonnistuttu totaalisesti riittävän asuntotarjonnan tuottamisessa kasvavissa kaupungeissa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nopeammin kuin koskaan ja samalla yksinasuvien vanhusten määrä lisääntyy, mutta rakentamisen kokonaisvolyymi ei ole lähelläkään sitä kultaista 80-lukua, kun aurinko vielä paistoi ja asiat olivat hyvin.

[veka]

Mainitsemani autopaikkanormin purkaminen pantiin tänään kymp-lautakunnassa pöydälle. Toivottavasti se pysyy siellä ainakin kesäkuun alkuun saakka, jolloin uusi valtuusto aloittaa työnsä ja uudet lautakunnat valitaan. Silloin myös tiedetään, kuka demari tulee jatkamaan Sinnemäen työtä kaupunkisuunnittelun uutena pomona Helsingissä. Ennakkotiedoista ja kieltäytymisistä päätellen virkaan ei olla saamassa tahtopoliitikko ja kulttuuripersoona Pekka Korpisen (kaupunkisuunnittelun apulaiskaupunginjohtaja 1991-2007) tai Sinnemäen tapaista voimahahmoa.

[arkkinikkari]

Tuo autopaikkanormin purkaminen on niin lähellä ilmaista lounasta kuin voi olla, ja kyllä kokoomuskin tietää että se on järkevää poistaa, ja kokoomuksen taustalla olevat grynderit ja pankkiirit ovat sen heille kertoneet. Sen vastustaminen on puhdasta identiteettipolitiikkaa, eli on heille parempi esittää olevansa henkilöautoilijan puolella ja hävitä äänestys kuin oikeasti pitää kiinni järjettömästä normista.

Veikkaan, että tuo viedään läpi tämän valtuuston aikana jolloin kokoomus voi hyvin uhriutua siitä, kuinka ilkeä vihervasemmisto runnoi autoilijoita sortavan uudistuksen läpi vaalien jälkeisessä linbotilassa, ja samalla kääriä vaalirahoitusrahat taskuun rakennusalan isoilta yhtiöiltä.

[hylje]

Annan esimerkin, jos se auttaa yhtään. Englannissa sallittiin vuosien 2005 ja 2015 välillä kasvavissa määrin toimistojen muuttamista asumiskäyttöön. Koska muunnoksia saattoi toteuttaa ilman perinteistä lupaprosessia, asunnot ohittivat myös tavanomaisen sääntelyn. Lukuisten kenttätutkimusten perusteella muunnokset toivat suhteellisesti enemmän heikkolaatuista asuntotuotantoa kuin samanaikainen säädelty asuntuotanto, joka jo itsessään on Suomea paljon heikkolaatuisempaa. Vain 30% muunnoksista täytti kansalliset suositukset asuntojen tilavuuden suhteen. Toisaalta Glasgow'ssa, jossa muunnokset kävivät perinteisen lupaprosessin läpi, valmistuneet asunnot olivat laadukkaampia kuin muualla, joten sinällään toimistojen muuttaminen asunnoiksi ei ole huono idea. Sääntely siis kannatti ainakin tässä tapauksessa.
https://www.rics.org/news-insights/rese ... in-england

Englanti on erinomainen esimerkki siitä, miten sääntelemällä estetään lähes kaikki rakentaminen ja tehdään ihan tolkuttoman kurja asuntopula jossa jopa periaatteessa hyväosaisilla on vaikeaa asua kunnolla. Jokainen asunto, huonokin sellainen, joka saadaan jotenkin keploteltua edes marginaalisesti asuttavaan kuntoon on suuri voitto inhimillisyydelle.

Jokainen asukas, joka sellaiseen asuntoon muuttaa on muuttanut siihen VIELÄ HUONOMMASTA TILANTEESTA.

[veka]

Tuo autopaikkanormin purkaminen on niin lähellä ilmaista lounasta kuin voi olla, ja kyllä kokoomuskin tietää että se on järkevää poistaa, ja kokoomuksen taustalla olevat grynderit ja pankkiirit ovat sen heille kertoneet. Sen vastustaminen on puhdasta identiteettipolitiikkaa, eli on heille parempi esittää olevansa henkilöautoilijan puolella ja hävitä äänestys kuin oikeasti pitää kiinni järjettömästä normista.

Veikkaan, että tuo viedään läpi tämän valtuuston aikana jolloin kokoomus voi hyvin uhriutua siitä, kuinka ilkeä vihervasemmisto runnoi autoilijoita sortavan uudistuksen läpi vaalien jälkeisessä linbotilassa, ja samalla kääriä vaalirahoitusrahat taskuun rakennusalan isoilta yhtiöiltä.

Ihmeekseni huomasin, että kaupunki on jo lähettänyt STT:n kautta tiedotteen, jossa kerrotaan autopaikkanormin purkamisesta. Mainitaan kyllä, että asiaa käsitellään lautakunnan kokouksessa, mutta saahan tiedoteesta käsityksen, että näin ollaan tekemässä. Ehkä ollaankin ja asiasta "on sovittu", mutta kyllä kai ensin pitäisi kuitenkin tehdä päätökset ja sitten vasta tiedottaa. Lukaisin Hesarissa olleet kaksi juttua asiasta, eikä niistä saa käsitystä, että tämä olisi mikään selvä asia ja päätöstä vaille valmis. Ihan kummallista.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011207895.html
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011207282.html

[veka]

Huomasin Hesarissa muutama päivä sitten julkaistun uutisen, jossa kerrotaan asuntokaupan merkittävästä piristymisestä huhtikuussa. Tieto perustuu Kiinteistövälitysalan keskusliiton tilastoihin:

Asuntokauppa vilkastui huhtikuussa - "Hintojen pohja nähtiin helmikuussa"

Jutun mukaan pääkaupunkiseudulla myytiin vanhoja asuntoja yli kymmenen prosenttia ja koko Suomessa kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi myyntiajat ovat lyhentyneet.

Lehdissä näkee tämän tästä klikkiuutisia, joissa taivastellaan asuntojen hintojen laskua ("Katso taulukosta, kuinka paljon asuntosi arvo on laskenut" tms.). Unohdetaan, että hintojen lasku on taantumassa hyvä uutinen: se kertoo, että markkinat toimivat ja hinnat sopeutuvat. Oleellinen tieto paremmasta on juurikin kauppamäärien kääntyminen kasvuun. Pyörät pyörivät taas asuntomarkkinoilla.

https://www.hs.fi/talous/art-2000011218257.html

[Pyöröovi]

Lehdissä näkee tämän tästä klikkiuutisia, joissa taivastellaan asuntojen hintojen laskua ("Katso taulukosta, kuinka paljon asuntosi arvo on laskenut" tms.). Unohdetaan, että hintojen lasku on taantumassa hyvä uutinen: se kertoo, että markkinat toimivat ja hinnat sopeutuvat.

Huolestuttavaa nimenomaan on, että Helsingin kantakaupungin hinnat eivät ole merkittävästi laskeneet, vaikka kysyntä on romahtanut. Kamppailu neliöistä käyneekin kovin ankaraksi tulevina vuosina, kun markkinat vilkastuvat ja rakentaminen vastaa aivan liian hitaasti kysyntään.

Sääntelyn täydellinen purku ei ole kuitenkaan mikään pitkäkestoinen ratkaisu tarjonnan kasvattamiseksi. Kun asuntomarkkinat jälleen kuumenevat, kasvukeskusten tonteista kilpailevat niin sijoittajat kuin myös uudet asukkaat. Rakennuttajan kannattaa siis tuottaa mahdollisimman ison rahan jättiasuntoja sijoittajille ja mahdollisimman pieniä koppeja muuttajille. Tämä on tietysti raaka yleistys, mutta kuvaa trendiä, joka on vallinnut muutaman vuosikymmenen ajan heikomman säätelyn maissa, kuten Yhdysvalloissa, Britanniassa, Kanadassa, Australiassa ja Japanissa (ks. https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10 ... 0241249049 )

Tietenkin on kolmas tie, jossa nykyinen säätely puretaan ja sen tilalle rakennetaan uudet kannustimet ohjaamaan rakentamista nyky-yhteiskunnan tarpeiden pohjalta. Markkinavoimien varaan en mielelläni heittäytyisi.

[hylje]

Anglosfäärin maissa on nimenomaan hyvin rajoittava rakentamisen sääntely, josta johtuu monenlaista asuntopulaa. Yhdysvalloissa sentäs onnistuneesti rakennetaan ikuista omakotitalomerta mutta siinäkin tulee kasvukaupungeissa työmatka-alueen rajat vastaan.

Japanissa puolestaan on varsin edullinen ja monipuolinen asuntotarjonta ihan Tokiota (maailman suurin kaupunki) myöten, erityisesti johtuen rakentamismyönteisestä sääntelystä.