Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Tornitaloja - lisää tornitaloja! Yläkerrassa keskustelua kaikesta korkeisiin taloihin liittyvästä ja korkeuksiin kohoavista uudisrakennuksista.
tekijänä Larma
#4184
Tänään Helsingin Sanomissa oli Helsingin yliopiston professorin Anna Hailan mielipidekirjoitus tornitalojen vastustamisesta. Tässä kyseinen mielipidekirjoitus:
Tornien vastustaminen on uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä

J.P. Roos (HS 21.1.) on onnistunut herättämään keskustelun torneista. Keskusteluun osallistuneet ovat kirjoittaneet Helsingin siluetista, professori Roos jopa arvelee, että tärkein Helsingin ominaisuus on sen mereltä päin näkyvä profiili.

On vaikea ymmärtää, miksi Helsingin taivasta vasten piirtyvä ääriviiva herättää niin paljon intohimoja; kyse täytyy olla muustakin kuin kaupungin kauneudesta.

Vaikka hyvän yhteiskunnan utopiamallit ovat olleet kaupunkimalleja, kaupunginvastaiset käsitykset ovat hämmästyttävän yleisiä, eri aikoina ja eri kulttuureissa.
Raymond Williams on väittänyt tämän johtuvan siitä, että maaseutu ja kaupunki ovat korvikkeita puhua hyvästä ja pahasta, edistyksestä ja sen pelosta. Kaupunkiin liitetään asioita kuten pahuus, rikollisuus, synti, turmio, menetetty viattomuus, pelko muutosta ja modernia kohtaan; maaseutuun liitetään asioita kuten mennyt kulta-aika, lapsuus, viattomuus ja turmeltumaton luonto.

Ajatus, että kaupunki ei saisi näkyä tai että korkeat rakennukset ovat rumia, tuleekin ymmärrettävämmäksi ajateltaessa, että sen taustalla on pelko kaupunkia ja tulevaisuutta kohtaan ja kaipaus mennyttä ja maaseutua kohtaan.

Tornien vastustaminen onkin jälleen uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä, joka seuraa edellistä, jonka mukaan jokainen suomalainen haluaa asua omakotitalossa, ja Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat siitä, että Helsingissä ei ole riittävästi omakotitaloja.

Keskustelussa on tähän mennessä puhuttu pääasiassa kaupunkikuvasta. Kauneuteen liittyvät perustelut eivät kuitenkaan ole ainoita, joilla torneja voidaan vastustaa tai puolustaa. Niiden lisäksi on toiminnallisia ja taloudellisia perusteluja.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen esitti kiinnostavan näkemyksen (HS 27.1.) kaupungin toivottavasta epätäydellisyydestä ja totesi kaupunkiin mahtuvan monenlaisia alueita. Kaupungin tärkeä ominaispiirre onkin kaupungin moninaisuus.

Helsinkiin mahtuu hyvin matala empirekeskus, omakotitalojen Pakila ja tiivis Pasila. Tehostamista voidaan perustella myös globaalikaupunkiteoreetikkojeen tapaan väittämällä, että kansainvälisessä maailmassa menestyvät monipuoliset ja suuret kaupunkialueet.
Niissä on riittävästi massaa, ei-jäljiteltävissä olevia sijainti tekijöitä ja kuten kalifornialais-ranskalainen tutkija Michael Stirper sanoo, surinaa. Surina johtaa innovaatioihin ja taloudelliseen kasvuun.

Torneja voidaan arvioida myös kaupungin tulevaisuuden näkökulmasta. Jussi Rautsi (HS 26.1) huomautti, että meillä on jo arkkitehtipolvi, joka ei uskalla edes ajatella tornien suunnittelua.

Arkkitehdeillä on haastava tehtävä luoda tilallisia edellytyksiä tulevalle. Tämä ei tarkoita vain vanhan säilyttämistä, vaan kuten modernin kaupunkitutkimuksen klassikko David Harvey on sanonut, vaihtoehtojen visiointia, hellästi vanhaa tuhoamatta.

Jälkimodernismin ja postmodernismin virhe ei ollut keskittyminen rakennusten ulkonäköön, vaan kaupungistumisen yhteiskunnalisten prosessien ja visioiden unohtaminen.
Itse olen pitkälti samaa mieltä. Erityisesti tuo Raymond Williamsin väite on todella kiintoisa. On myös erinomaista, että torneista on saatu julkista keskustelua aikaan ja sitäkin parempi on, että torneihin positiivisesti suhtautuvat ovat saaneet ääntään kuuluviin.

Postatkaa vapaasti mielipiteitänne aiheeseen liittyen.
tekijänä Alhena
#4185
J.P. Roosin heikosti perustellut näkemykset ovat jälleen herättäneet ansaittua kritiikkiä valtakunnan ykköslehdessä. Pekka Korpinen, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston johtaja, puolusti tornitaloja jo monta viikkoa sitten, ja onhan se mukavaa, että Anna Haila kaatoi tänään vain lisää vettä myllyyn. Korkea rakentaminen todellakin tuo virkistävää vaihtelua kaupunkikuvaan ja sen kokonaisvaltaista vastustamista on vaikea ymmärtää muuksi kuin ahdasmieliseksi pysähtyneisyydeksi. Mitäpä jos 300 vuotta sitten olisi päätetty, että kivitaloja ei saa rakentaa, koska ne eivät kuulu suomalaiseen kaupunkisuunnittelun perinteeseen? Yhtä lailla NIMBY:t selittävät, että pilvenpiirtäjät eivät kuulu tai sovi Suomeen. Tornitalojen vastustajat ovat jäämässä omaa tunneperäistä ideologiaansa tuputtaviksi nurkkapatriooteiksi, joiden mielipiteitä ei pidä ottaa vakavasti.
Avatar
tekijänä OlliMolli
#4187
Niin, itselläni ei ole mitään mielipiteitä vastaan, ja voin ymmärtää sen, että kaikki eivät halua korkeaita rakennuksia. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, että niin monet kaupungit ovat levinneet niin laajalle, että tehokkuutta ei voi enää laskea. Kaipaisin vastustajilta ensinnäkin suhteellisuudentajua ja toisaalta perusteluja vastustamiselle. Helsingin kantakaupungin väestö on oman tietoni mukaan laskenut jo jonkun aikaa, eikä kukaan halua kantakaupungista pelkkää rikkaiden aluetta. Myöskään väestön häviäminen kantakaupungissa tuskin lisää alueen elävyyttä mitenkään. Kuten sanottu torneja saa minun puolestani vastustaa, mutta todella paljon nykyistä parempia perustelujakin pitäisi sitten löytyä. Se, että myös tiheyttä vastustetaan menee jo ihan yli ymmärryksen. Jos torneja ei saa rakentaa, on pakko hyväksyä ainakin se, että tehokkuus on silloin pakko korvata tehokkailla umpikortteleilla (mikä sopii minulle). Kaikesta ei voi kieltäytyä (ks. keimola.net), jompikumpi pitäisi valita.
tekijänä anttij
#4188
Kuinka joku voi väittää että kaupunki joka on täynnä saman korkuisia laatikoita on kaunis? Omakotitaloalueet ovat asia erikseen, mutta "hyviä" esimerkkejä rumasta ns. laatikkorakentamisesta on minun mielestä Suomessa liikaa.

Pitää elää ajassa mukana, ennen suunniteltii näyttäviä taloja erilaisien kuvioiden, palkkien ja ulokkeiden sekä värien kautta jotka olivat noin 5-6 kerrosta korkeita. Nykyään tuodaan esiin linjoja, yhteensopivia värejä ja ennenkaikkea persoonallisuutta. Nämä ovat asioita, jotka yhdessä vanhempien rakennuksien kanssa luovat erittäin miellyttävän kaupunkikuvan, mutta vain silloin kun nämä eivät huku massaan. Eli kun talojen korkeudet viahtelevat.

Minusta korkeus on osa kaupunkia. Mielestäni kaikkein kaunein ja siistein ratkaisu on rakentaa tornitaloja ja matalampia kerrostaloja lähekkäin, eikä luoda ns. pilvenpiirtäjäaluetta, unohtamatta kuitenkaan viheralueita. Silloin luodaan kaunis silhuetti, joka varmasti on jokaisen mieleen.