Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Tornitaloja - lisää tornitaloja! Yläkerrassa keskustelua kaikesta korkeisiin taloihin liittyvästä ja korkeuksiin kohoavista uudisrakennuksista.
Avatar
Tekijänä satama
#49299
Luhdan tontin kaava on laitettu näytille. Valittaa saa 5.11. saakka, ja se onnistuu helposti ePalauteen kautta. Kaavan kotisivu.


Kuva


Lausuntoja:

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (HELY) / Alueidenkäyttöyksikkö (Annu Tulonen 25.4.2012 ja 2.5.2012):
Palautteessa todetaan, että lähtökohdaltaan kaavamuutoshanke toteuttaa tavoitetta kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja on siltä osin puollettavissa ja myös valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) mukaista. Lisäksi huomautetaan, että on huomioitava myös seuraavat VAT:n tavoitteet:
- olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä ja hyvän taajamakuvan edellytysten luomisesta sekä
- riittävien alueiden varaamiseksi jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä niiden jatkuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta huolehtiminen.
Palautteessa todetaan, että korttelin sijainti mahdollistaisi pohjois-etelä ja itä-länsisuuntaisten, osittain toteutettujen kevyen liikenteen reittien vahvistamisen korttelin läpi. Palautteessa tuodaan esiin tarve huomioida korttelin nykyisen, kaupungin teollisuushistorian kannalta keskeinen rakennuskanta ja edellytetään vaihtoehtotarkastelua, jossa tutkitaan rakennuskannan säilyttämis- ja käyttömahdollisuudet osana kehittyvää korttelia. Lisäksi palautteessa todetaan, että korttelin sijainti keskustarakenteen reunalla on merkittävä koko Paavolan jatkosuunnittelun kannalta ja esitetään, että tornien sijainti- ja korkeusperiaatteet kortteleissa ja koko kaupunginosassa olisi hyvä tutkia ja arvioida periaatteellisella tasolla, jotta vältyttäisiin yksittäisen kortteleiden kaupunkikuvan kannalta kenties sattumanvaraiset ratkaisut.

Vastaus:
HELYn alueidenkäyttöyksikön palautteessa todetaan, lähtökohdaltaan kaavanmuutoshanke toteuttaa tavoitetta kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja on siltä osin puollettavissa ja myös valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) mukaista. Palautteessa edellytettiin huomioitavaksi lisäksi myös VAT:n tavoitteet olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä ja hyvän taajamakuvan edellytysten luomisesta sekä riittävien alueiden varaamiseksi jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä niiden jatkuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta huolehtiminen. Kaavaehdotuksen valmistelussa nämä asiat on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan.
- Rakennuskannan hyödyntämistä on selvitetty laatimalla Rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Virpi Tervonen), joka on keskittynyt Kulmakadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä sijaitsevaan eri-ikäisten rakennusvaiheiden muodostamaan rakennuskompleksiin (Kulmakatu 5), mutta selvityksessä sivuttiin myös muita tontilla 18 sijaitsevia rakennuksia sekä nykyistä liikerakennusta tontilla 14. Tontin 17 rakennuskantaa ei tässä yhteydessä tutkittu ja sen säilyminen on turvattu kaavanmuutoksessa. Rakennushistoriallinen selvitys toi esiin rakennus- ja teollisuushistorian rikkauden, mutta myös kulmakiinteistön monet rakennusvaiheet ja muutostyöt, joista johtuen kiinteistön sisätilojen peruskorjaaminen tai ennallistaminen olisi hankalaa. Myös rakennuksen ulkovaipassa on normaalin ikääntymisen jälkien lisäksi mekaanisia vaurioita ja rapautumista. Kiinteistöstä tehdyn kuntoarvioraportin (Nexon Consulting, 2012) yhteenvedossa todetaan, että ”Laajojen/raskaiden sekä investoinneiltaan kalliiden peruskorjaustarpeiden johdosta on teknistaloudellisesti edullisempaa – ja siten suositeltavin - vaihtoehto rakennusten purkaminen, jolloin rakenteet itsessään sekä samalla myös tilajärjestelyt ja talotekniset järjestelmät voidaan saattaa nykyaikaiselle tasolle”. Raportin lopussa todetaan, että rakennetekniikan osalta rakennuksien kunto vaihtelee välttävästä heikkoon (kuntoluokka KL 3-4; KL3=välttävässä kunnossa, uusittava tai korjattava lähivuosina, KL4=heikossa kunnossa, uusittava tai korjattava välittömästi). Kiinteistö on tällä hetkellä pääosin tyhjillään. Osittain näiden tietojen pohjalta sekä kaupunkirakenteen tiivistämistä ja keskustan kehittämistä tavoittelevan strategian perusteella päädyttiin laatimaan kaavaehdotukseksi vaihtoehto, jonka toteuttaminen johtaa edellä kuvatun rakennuskompleksin purkamiseen uudisrakentamisen tieltä. Hyvän ja ajallisesti kerroksellisen taajamakuvan säilymiseksi ja kehittämiseksi on kaava-alueen kaupunkikuvallisesti tärkeät rakennukset Vesijärvenkatu 15 ja 17 merkitty suojeltaviksi ja niiden viereen rakennettavan liike- ja asuin-rakennusten rakennusalaa koskevat määräykset, jotka ohjaavat rakennustapaa nykyisen rakennuskannan luonteiseksi. Määräykset ulottuvat Kulmakadun puolelle. Vesijärvenkadun luonnetta on pyritty vaalimaan näillä määräyksillä, mutta muilla kaava-alueen osilla mahdollistetaan uudenlaisen kaupunkikuvan ja -rakenteen sekä toiminnan kehittyminen. Palautteessa toivottua vaihtoehtoa, jossa kulmarakennus olisi pysytetty paikallaan, ei ole näillä perusteilla pidetty realistisena eikä sellaista kaavavaihtoehtoa ole laadittu. Samoista syistä ei rakennuskannan käyttömahdollisuuksia ole erityisesti selvitetty. Uusi rakentaminen tuo kaupunkiin taas uuden kerrostuman.
- Jalankulun ja pyöräilyn verkosto kaava-alueen sisällä on pyritty huomioimaan kaavaehdotuksessa siten, että yleiselle jalankululle on osoitettu korttelialueella varaukset Lankapolulta Kulmakadulle (yhteysmahdollisuus Kulmakadun yli ns. Sykkeen kortteliin) ja sen kanssa risteävänä yhteysvaraus Vesijärvenkadulta Kauppakadulle liikerakennusten rakennusalalla. Jalankulkuyhteyksien (jk-1 ja jk-2) tulee olla avoimena liikkeiden aukioloaikana. Pyöräilyreitti Lankapolulta ei voi jatkua rakennuksen sisällä, mutta se on ohjattu Lankapolulta Kauppakadulle pp/h –ajorasitteella. Lisäksi Lankapolun viereen jalankulkuluiskan alle tulee toteuttaa polkupyöräpysäköinti, mikä helpottaa pyöräilijän jalkautumista. Jalankulkuluiska on portaaton yhteys katutasosta toiseen liikekerrokseen ja edelleen pihatasolle, mutta sen ei edellytetä olevan esteetön koko pituudeltaan. Kaavaaluetta rajaavilla Vesijärvenkadulla ja Kauppakadulla on yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyreitti. Kulmakadulla on jalkakäytävä.


Lahden kaupunginmuseo (Timo Simanainen ja Riitta Niskanen 24.4.2012):
Kaupunginmuseo kuvaa antamansa lausunnon alkuosassa kaava-alueen rakennuskannan historiaa (kuvaus on liitetty sellaisenaan osaksi selostusta kohtaan LÄHTÖKOHDAT 3.1.3 Rakennettu ympäristö). Lausunnossa todetaan, että kiinteistöt sisältyvät Lahden valmisteilla olevan yleiskaavan keskustan arvorajaukseen ja että kiinteistöjen säilyttämiseen velvoittaa myös vuoden 2006 maakuntakaavan C4 –aluetta koskeva määräys. Lausunnossa todetaan, että Luhta on lahtelaisen teollisuushistorian tunnetuimpia ja vanhimpia edelleen toimivia yrityksiä. Luhdan kulman rakennuksilla on suuri teollisuus- ja sosiaalihistoriallinen arvo. Lisäksi niihin liittyy tärkeää lahtelaisen suunnittelijakunnan historiaa. - - - Rakennuttajan ja suunnittelijan yhteistyö on on rakennushistoriallisesti merkittävä ilmiö ja arkkitehtuurin korkea taso on omiaan lisäämään ilmiön painoa. Luhdan kulmaan liittyy myös yleistä teollisuushistoriallista merkittävyyttä. Vesijärvenkadun tienoille, tuolloisten kaupungin rajojen laidoille ja ulkopuolelle, sijoittui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lukuisia tehdasyrityksiä , jotka aikanaan synnyttivät suurelta osin lahtelaisen liike-elämän perustan (Vuorelma, Mallasjuoma, Isku, Häkli, Raute, Vaahto ja Luhtanen). Näistä Mallasjuoman, Iskun ja Rauten kiinteistöt on säilytetty käytännöllisesti kaikkineen vanhimmilta osiltaan, Vuorelman ja Häklin osin. Lausunnon lopussa todetaan, että Luhdan kiinteistöt muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitys on paljolti juuri eri-ikäisten ja eri arkkitehtuuri-ihanteiden yhteydessä. Tämä ilmiö liittyy laajemmin Vesijärvenkadun ympäristöön. Suunnitteluprofession toisaalta paikallisesti, toisaalta valtakunnallisesti merkittävä historia lisää kokonaisuuden arvoa. Vesijärvenkadun tienoon teollisuushistorian suojelun johdonmukainen jatko on Luhdan 1930- ja 1960-luvun välillä syntyneiden rakennusvaiheiden säilyttäminen. Kaavan jatkotyössä tulee esittää vaihtoehto, jossa tehdas-alueen 1960-luvulle mennessä valmistuneet rakennukset on säilytetty. Kaavan maankäyttövaihtoehdoissa korttelin sisään esitetyt ympäristöään korkeammat rakennukset ovat keskusta umpikortteleille vieraita, eikä museo puolla niitä. Korttelin koilliskulman tornia museo pitää hyvänä kaupunkikuvallisena elementtinä, mutta sen korkeus suhteessa kaupungin vakiintuneisiin maamerkkeihin ja taustan harjumaisemaan sekä mittasuhteet yleensä tulee tarkoin tutkia.

Vastaus:
Museon lausunnossa käydään läpi kaava-alueen toiminnan, toimintaympäristön ja suunnittelun rikas historia. Lausunnossa korostuu kaava-alueen kuuluminen Lahden kaupungin teollisuushistorian ytimeen. Kaavanmuutosta laadittaessa on oltu varsin tietoisia alueen teollisesta historiasta ja sen kulttuuriympäristön ansioista tilaajan ja arkkitehtisuunnittelijoiden hedelmällisen yhteistyön tuloksena. Kaavatyön taustalla ovat vuosia kypsyneet ajatukset ja tarve kehittää aluetta teollisuuskiinteistöstä asumisen, toimitilojen ja kaupan
monipuoliseksi kortteliksi, ilmiö joka kuvaa tämän päivän kaupunkikehityksen yleisiä trendejä. Kaavatyön kanssa samanaikaisesti on Lahdelle laadittu uutta oikeusvaikutteista yleiskaavaa, johon liittyy lausunnossa mainittu rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva keskustan arvorajaus. Yleiskaavaehdotuksella (Yleiskaava 2025) on myös muita tavoitteita, jotka koskevat kaava-aluetta. Tavoitteet kaupunkirakenteen tiivistämisestä, Paavolan alueen kehittämisestä, kaupunkikuvan kehittämisestä ja asumisen lisäämisestä keskustassa ja kaava-alueella ovat vieneet ratkaisua kompromissien suuntaan suhteessa rakennetun ympäristön suojeluun. Kaavaehdotukseksi on laadittu ratkaisu, joka tukee kaupungin kehittymistä urbaanimpaan suuntaan. Kaavaehdotuksessa rakennettu ympäristö säilyy osittain ja uudis-rakentaminen tuo siihen uuden tämän päivän kaupunkikehitystä kuvaavan kerrostuman.
Kaavaehdotuksessa on nähty kaava-alueen sijainti kaupunkirakenteen vaihettumisvyöhykkeessä mahdollisuutena toteuttaa yleiskaavassakin mahdolliseksi nähtyä korkeaa rakentamista, sillä kaava-alueen Paavolan marketalueen puoleiset osat eivät enää kuulu ruutukaava-alueeseen, eikä ole myöskään umpikorttelia. HELY:n palautteeseen annetussa vastauksessa on perusteltu, miksi vaihtoehtoa jossa Kulmakatu 5 rakennuskompleksi olisi suojeltu, ei ole laadittu.

Kaava mahdollistaa kahden korkean asuinrakennuksen rakentamisen kaava-alueelle. Lankapolun varrella oleva asuinkerrostalo nousee kaksikerroksisen pysäköintilaitoksen päälle muodostuvalta pihatasolta kahdeksan (8) kerrosta. Kauppakadun ja Kulmakadun risteyk-
seen osoitettu asuinrakennuksen kerrosala mahdollistaa vastaavasti kuudentoista (16) asuinkerroksen rakentamisen kaksikerroksisen liikekerrosten muodostaman jalustan päälle. Museon palautteessa pidettiin korttelin keskelle, Lankapolun varteen suunniteltuja ympäristöään korkeampia asuinkerrostaloja umpikorttelille vieraana. Jatkosuunnittelun pohjaksi valitussa vaihtoehdossa korttelin keskellä onkin enää yksi tornitalo. Edellä on todettu, että kaava-alue sijaitsee hajoavan kaupunkirakenteen rajalla, missä uuden rakentamisen tavalle voi olla useita tulkintoja. Kaava-alueen lähistöllä olevassa korttelissa 1480 (Hansa) on jo yksi tulkinta, kun kahden liikekerroksen yläpuolelle nousevat hotelli- ja asuinrakennukset 4 (VI) ja 7 (IX) –kerroksisina. Samoin on korttelissa 45 (Syke) liikekerrosten päälle toteutettu 5 (VII) –kerroksinen asuinkerrostalo. Aivan vieras tällainen ratkaisu ei kaava-alueen välittömässä läheisyydessä siis ole. Korttelin koilliskulman tornia museo pitää hyvänä kaupunkikuvallisena elementtinä, mutta edellyttää korkeuden suhteuttamista olemassa oleviin maiseman elementteihin. Korkeuksia on verrattu keskusta-alueen poikkileikkauksina kahdesta näkökulmasta. Nämä poikkileikkauskuvat osoittavat matalamman kerrostalotornin sulautuvan kaupungin silhuettiin, mutta kulmatornista tulee muodostumaan maiseman dominantti, jollaiseksi se on tarkoitettukin. Tornin pohjan suorakaiteen mitat vaikuttavat siihen, että yh-destä suunnasta torni on sirompi ja pitkää julkisivua kohden leveämpi. Torni tulee näkymään Lahden keskustan profiilissa ja muodostamaan tulevaisuuden Lahti-kuvaa. Ks. leikkauskaaviot s. 31 ja kuvamanipulaatiot s. 34
Tekijänä Kivenhakkaaja
#66285
Paavolan alueen tornitaloselvitys

Linkistä löytyvässä pdf:ssä on tarkasteltu aika kattavasti Paavolan aluetta yleiskaavan 2025 yhteydessä laaditun tornitaloselvityksen pohjalta tulevaisuuden täydennysrakentamisen pohjaksi. Perusajatus on hyvää: parkkialueet ja matalat rakennukset muutosten kohteina, uusien rakennusten parkkipaikat rakenteellisina, korttelimaistarakentamista eli rakennukset tonttien reunoihin ja yhteiset alueet korttelin keskustaan. Dokumentin mukaan korkeimmat rakennukset voisivat nousta 150metriin merenpinnasta, eli tarkoittaisi n. 60-70metriä korkeita taloja, riippuen hieman sijainnista. Kannatetaan.

Muutenkin Isku, Hongkong ja Citymarket joutaisivat jonnekin väljemmille vesille kaupungin keskustasta isoine parkkipaikkoineen. Launeen pelloilla ja Renkomäessä on vielä tilaa (paitsi tuskin Citymarketille, kun semmoinen sieltä Launeelta jo löytyy).
Tekijänä kilonet
#84286
Mistä saatais asukkaat näihin torneihin? Lahdessa on aika paljon asuntotarjontaa ja kauppa takkuaa. Asukasmääräkin kasvaa lähinnä maahanmuuttajien avustuksella. Kuolleisuus ja muuttotappio muualle suurta.

Helsinkiläisten ryntäystä Lahden asuntomarkkinoille odotellessa (jo 10v).
Avatar
Tekijänä Klazu
#84303
Lahdenkin työttömyysprosentti 18,1% joten on varmaan aika hiljaista asuntomarkkinoilla. Lahti on sinäänsä kiintoisa tapaus, sillä oikoradanhan piti 10 vuotta sitten valmistuessaan sähköistää Lahden (ja Mäntsälän) elämää, mutta tapahtuiko näin juurikaan? Ainakin Lahdesta kuulee äärimmäisen harvoin missään...
Tekijänä kilonet
#84306
10-vuotishumussa uutisoitiin juuri että asukasluku tänä aikana on kasvanut vain 5000 henkilöllä, josta puolet ovat naapurikunnista muuttaneita. Mamujakin lukuun sisältyy.
Ehkäpä laskusuhdanne on vaikuttanut myös ja Lahden huono maine.
No parempaa odotellessa..

Itse voisin ihan hyvin asua Lahdessa. Työmatkaan menisi saman verran kuin täältä Espoon perukoilta ja hinnat reilusti halvemmat..
Avatar
Tekijänä Tande
#84310
Mäntsälä on kymmenessä vuodessa kasvanut n. 2500:lla asukkaalla. Mikä nyt on jotain, mutta paljon vähemmän, kuin vaikka Järvenpäässä tai Keravalla.

Yliopiston puuttuminen taitaa olla se suurin tekijä, mikä heikentää Lahden kilpailukykyä, vaikka Vaasaan tai Jyväskylään verrattuna, vaikka esim. sijainnillaan Lahti on Tamperetta ja Turkuakin parempi.
Tekijänä kilonet
#84314
Mistä saataisiin Lahteen yliopisto? Eikö siellä joskus ollut joku sivutoimipiste? Korkeakouluja siellä kyllä on vaikka niidenkin määrärahoihin on tulossa isot leikkaukset.