Taloforum.fi

4.11.2017

Raitiotielle kaavaillaan hyvää ja kallista linjausta.

HS: Tikkurilan aseman alitse halutaan rakentaa pitkä raitiotietunneli

Vantaa varautuu rakentamaan pitkän tunnelin pääradan ali uutta pikaraitiotie­yhteyttä varten. Uusi pikaraitiotie Mellunkylästä Hakunilan ja Tikkurilan kautta Aviapolikseen kulkisi omassa tunnelissaan Tikkurilan aseman alla.

Tunneli ulottuisi radan itäpuolelta Jokiniemestä aina Kielotielle saakka. Kielotiellä ratikan reitti kulkisi etelään ja sitten pitkin Tikkurilantietä kohti Aviapolista.

HS: Tikkurilan asema-aukiosta suunnitellaan kaupunkikeidasta, jossa taide yhdistyy historiaan

Vantaan kireän taloustilanteen vuoksi kunnostussuunnitelma toteutuu vähitellen.

Hieman ihmettelen välttämättömyyttä valtavalle graniittiaukiolle. Kyseisellä sijainnilla toimisi mielestäni paljon paremmin jonkinlainen viheralue, hieman mukaillen historiallista tilaa. Silti ihan hyvä juttu, että pääkaupunkiseudulla mietitään nykyään enemmän myös kaupunkitilan merkitystä itseisarvona sinänsä.

Viheraluetta täytyy hoitaa, graniittiaukiota ei...

Olemassa oleva Veteraani-puisto on piirustusten mukaan aukion eteläpuolelle.

HS: Arkkitehti puolustaa kiihkeästi Vantaan parjattua matkakeskusta – Nyt hän perustelee, miksi harmaan järkäleen ikkunat ovat piilossa ja kattokin epätasainen

HS Vantaan lukijat valitsivat Dixin Vantaan rumimmaksi rakennukseksi, arkkitehti kertoo olevansa ylpeä työstään: ”Tällaiselle listalle pääseminen kertoo, että kyseessä on merkittävä rakennus”

En kyllä osta tätä "suuren yleisön" mielipidettä. Ei Dixi varsinaisesti mitään wow-arkkitehtuuria ole, mutta sopii paikalleen ja hieno statement Vantaan statuksesta kohta maamme kolmanneksi suurimpana kaupunkina ja Tikkurilasta sen voimakkaasti kasvavana dynaamisena keskustana. Parkkihalliosuus ramppeineen ei ihan ole mieleeni, mutta muuten hillitty ja mukavan massiivinen kokonaisuus. -Tikkurilaa alkaa oikeastaan olla vaikea kuvitella ilman Dixiä.

Jostain yksityiskohdista voi vääntää maailman loppuun asti, mutta ison mittakaavan asemakompleksi oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Toivottavasti Kassatalon tontin suunnitelmat etenevät piakkoin myös.

^ Suomen kolmanneksi suurin kunta, ei lähiörykelmästä saa kaupunkia Erkkikään. Sorge ot.

Krio kirjoitti: ↑13.10.20 21:22 ^ Suomen kolmanneksi suurin kunta, ei lähiörykelmästä saa kaupunkia Erkkikään. Sorge ot.

Pointin ymmärän hyvin (Joskin Vantaa on nimenomaisesti se keskiaikainen emäpitäjäjä, josta koko Helsinki aikoinaan lohkaistiin , mutta Tikkurila kyllä on nykyisellään niin "kaupunki kaupunkia", kuin Suomessa voi päästä ja Leppävaara on stagnaatiossaan jäänyt jo PK-seudun tasolla kolmanneksi urbaaneissa keskittymissä.

Varsinainen lähiö Tikkurila ei ole koskaan ollutkaan, vaikka verrattuna joihinkin 1960-luvun aluerakentamishankkeisiin, vaan 1860-luvulta lähtien vuosikymmen toisensa jälkeen kasvanut rajanvarsitaajama ja vihdoin päättyneellä ja alkaneella vuosikymmenellä valtakunnallista ja kansainvälistä profiilia ottanut sykkivä urbaani keskus.

Negatiivista attituudia on maassamme riittämiin, mutta uskon lentoliikenteen ja täten myös Tikkurilan statuksen palaavan takaisin uomilleen post-Covid-19 maailmassa nopeammin, kuin monet uskovatkaan.

Tikkurila on kaupunki, mutta samassa käsityksessä kuin Hervanta. Eli keskustassa ei yhtään vanhaa rakennusta, umpikorttelia, tai mitään oikeaan vanhaan kaupunkiin verrattavaa. Urbaania keskusta siitä ei kyllä saa tekemälläkään

grendy kirjoitti: ↑14.10.20 10:55 Tikkurila on kaupunki, mutta samassa käsityksessä kuin Hervanta. Eli keskustassa ei yhtään vanhaa rakennusta, umpikorttelia, tai mitään oikeaan vanhaan kaupunkiin verrattavaa. Urbaania keskusta siitä ei kyllä saa tekemälläkään

On totta, ettei Tikkurilasta vanhaa rautatieasemaa ja muutamaa vähän piilossa olevaa jugend-huvilaa lukuunottamatta löydy sadan vuoden takaista kivikaupunkia. -Tämä pätee yhtäältä lukuisiin ihan "oikeisiinkin" kaupunkeihin ympäri maailmaa, ilman että niiden kaupunkistatusta kukaan kyseenalaistaa.

Hervannasta Tikkurilan erottaa jo se, ettei kyseessä ole yhden arkkitehtin suunnittelupöydältä lähtenyt yhdellä rupeamalla enimmäkseen rakennettu moderni satelliittikaupunki/lähiö, vaan 1860-luvulta lähtien "orgaanisesti" vuosikymmenten aikana rakentunut ja kasvanut taajama. Vaikka klassinen ruutukaava ei sinänsä ole tae tai edellytys kaupungille, myös se löytyy Tikkurilasta.

Vaikka Tikkurila ei ihan vielä olekaan kaikkien huulilla uutena trendialueena, uskon alkaneen vuosikymmenen olevan kaupunginosan todellinen läpimurto. Tampereen hienon ja niinikään kasvavan keskustan saavuttamiseen on vielä matkaa, mutta vuosikymmenen loppuun mennessä Tikkurila on todennäköisesti maan neljänneksi/viidenneksi merkittävin urbaanin sykkeen keskus.

Tikkurila on aina ollut ja aina tulee olemaan Helsingin lähiö, siinä missä Malmi, Vuosaari, Matinkylä, Hakunila, Tapiola tai Leppävaara.

"lähiö" on määritelty seuraavasti (Hurme, 1991): "Käytännössä lähiö tarkoittaa kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettua asuntoaluetta, joka on riippuvainen varsinaisesta kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä."

Määritelmän mukaan Malmi, Vuosaari, Matinkylä, Tapiola tai Leppävaara eivät ole lähiöitä, sillä ne ovet työpaikka-, palvelu-, ja liikenneomavaraisia.
Hakunila kyllä on lähiö.

Malmi, Vuosaari, Matinkylä, Tapiola ja Leppävaara ovat moderniin kaupunkiin kuuluvia esikaupunkialueen "kaupunkikeskuksia". Ne ovat toki kehittyneet lähiöistä, mutta eivät enää ole lähiöitä.

Tuntuu ihan käsittämättömältä, että samoista asioista väännetään aina. Jossain on oltava vikaa kun monen mielestä on vain kantakaupunkia ja kaikki muu on sitten lähiötä ilman mitään merkittävää historiaa.

Jos joku ajattelee, että Tikkurila on kuin Hervanta niin on pahasti puutteita historian tuntemuksessa.