Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#70344
^Aikamoista diibadaabaa taas tuo näkymien peittyminen. Tottakai aina tietysti paikasta katsottaessa näkymät peittyy, joten ihmettelen mitenkä nää priorisoinnit sitten menee että mistä kohtaa näkymä saa muuttua ja mistä ei? Tuolla logiikalla mikään talo ei saisi nousta lähellekään Fortumin tornin korkeutta, koska se jää auttamattomasti pyöreiden tornien jaloissa kakkoseksi. Omaan silmään tuossa on ihan tarpeeksi torialuetta ja eikö vaakatasossa oleva ratkaisu syö kuitenkin enemmän sitä pinta-alaa kuin torniversio? Ei jatkoon tuolle muutokselle.
#70346
Periaatteessa ymmärrän lautakunnan ajatuksia. Tuo Keilaranta 1:n ja Fortumin tornin välinen alue on jo nyt todella pieni, kuten kuvasta näkyy. Kaksi tornia siihen väliin tarkottaisi että toinen torneista olisi vain muutamien metrien päässä Fortumin tornin seinästä. Toisaalta se voisi olla ihan makean näköistä ja ainahan se on parempi mitä enemmän näköala-asuntoja on tarjolla. Mutta enive ihan ymmärrettävää, miksi lautakunta haluaa säilyttää Fortumin tornin hajuraon.

Kuva
#70356
Olihan se aivan vanhassa tornissa kiinni ollut torni ihan hirveä. Siinä oli kyllä kerrankin sellainen suunnitelma josta en millään ymmärtänyt mitä arkkitehdit oikein olivat ajatelleet. Havainnekuvissakin on väkisin pitänyt hakea sellaiset kuvakulmat, että käsittämätön, kosketusetäisyydellä oleva torninrumilus on saatu piiloon. Joko rajaamalla väkivaltaisen vääristävällä kuvakulmalla kuvan ulkopuolelle tai piilottamalla vanhan rakennuksen taakse.
#70357
^ Nimenomaan.

Viimeisissä havainnekuvissa mielestäni kaikki näkymät torneihin, mukaan lukien neljän asuintornin rivistöön, olivat joka suunnasta aika kamalia. En nyt ihan ymmärtänyt, miten tuon madalletun tornin kerrosneliöt on tarkoitus mahduttaa tontille, mutta eipä suunnitelma juuri huonommaksi voi ainakaan muuttua. Tai niin mä ainakin viattomana kuvittelen.
#70359
Kyllähän tuota tornia yritettiin aika ahtaalle paikalle tunkea. Varmaan parempi näin.

Mielenkiintoinen juttu muuten tuo meritäyttöjen selvittäminen.

hmikko kirjoitti:En nyt ihan ymmärtänyt, miten tuon madalletun tornin kerrosneliöt on tarkoitus mahduttaa tontille
Jospa se aiotaan "kaataa" ainakin osittain siihen pysäköintihallin päälle.. Siinähän on jo nyt voimassa kaava 4-kerroksiselle toimistorakennukselle, 5200 k-m^2. Pari kerrosta lisää ja saadaan varmaan sama kerrosneliömäärä kuin ehdotetussa tornissa.
#70365
Olihan ne uudet tornit sijoiteltu todella omituisesti, joten ihan mukava ettei toteutuneet niin.

Mutta sitä en ymmärrä jos pitää "kaataa". Kyllä tuon Jannen ilmakuvan mukaan tuonne mahtuisi sirompia torneja vielä useampikin kunhan sijoittelee paremmin.
#70373
Janne_H kirjoitti:Tuo Keilaranta 1:n ja Fortumin tornin välinen alue on jo nyt todella pieni, kuten kuvasta näkyy.
Siinä on se 65 metriä hajurakoa, mikä kaupungissa on todella paljon. Toki, näyttäisi höhlältä jos siihen väliin tunkee tornitalon. Mielestäni Keilaniemi ei kuitenkaan ensisijaisesti kaipaa lisää tornitaloja, vaan jotan matalampaa tonne väliin, joka hieman eheyttäisi tota pysäköintihallien hallitsemaa katukuva. Pääsisivät tornitalotkin paremmin oikeuksiinsa kun alue olisi viihtyisämpi.
#70381
Clepe kirjoitti:
Janne_H kirjoitti:Tuo Keilaranta 1:n ja Fortumin tornin välinen alue on jo nyt todella pieni, kuten kuvasta näkyy.
Siinä on se 65 metriä hajurakoa
Google Maps antaa seinästä seinään 20-49 m (huom. torniosat eivät ole rakennusten lähimmät pisteet).
#70903
HS kirjoitti: Keilaniemen Raaden hampaaseen suunnitellaan Espoossa parvekkeita ja lasiverhoa

Kuva

Suunnitelmat Fortumin pääkonttorin muuttamisesta asunnoiksi etenevät. Raaden hampaana tunnettu 22-kerroksinen toimistotalo saa uudessa suunnitelmassa parvekkeet, jotka näkyvät keveinä lasituksina.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Raaden hampaan ja Keilaniemen tornikorttelin uusia suunnitelmia keskiviikkona.

40 vuotta sitten vielä rakenteilla ollut Fortumin torni oli Suomen korkein rakennus, kunnes asuintalo Cirrus Helsingin Vuosaaressa päihitti sen 2006. Tänä vuonna Suomen korkeimman rakennuksen titteli siirtyi tornihotellin valmistuttua Tampereelle.

Torniin valmistuvista maisemakodeista pääsee kuivin jaloin metroasemalle, mutta autopaikkojakin on tarjolla vähintään puolikas ja pyöräpaikkoja kaksi kutakin asuntoa kohti. Lisäksi kortteliin saa rakentaa palveluita kuten ravintolan, hoitolan, lääkäriaseman, päiväkodin tai kuntokeskuksen tapaisia tiloja.

Vanhempi polvi muistaa rakennuksen nimellä Raaden hammas. Nimitys tuli Nesteen pääjohtajasta Uolevi Raadesta Neuvostoliiton Stalinin hammas –tornitalojen ajatusta mukaillen.

Uolevi Raade (1912–1998) oli ennen Neste-pestiä kauppa- ja teollisuusministeriön korkea virkamies ja Urho Kekkosen läheinen työpari. Raade kasvatti valtion omistamaa Nestettä suoraviivaisesti.

Kun Nesteen uusi öljytankkeri toi ensi kertaa keväällä 1970 Porvooseen raakaöljyä, ilmoitti Raade luontoväelle palvelevansa suomalaisia ihmisiä eikä Itämeren haahkoja. Anekdootin kertoo tornitalosta tehty rakennushistoriaselvitys.

New York Post -lehti antoi selvityksen mukaan Raadelle nimen Pohjolan öljysheikki.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1416451533565
#70906
Rakennushistoriallinen selvitys, ei taida olla vielä linkattuna. Kirjoittaja ei arvosta tornin arkkitehtuuria ja kuntoarvio on karuhkoa luettavaa.
Nesteen tornin suunnittelu osui arkkitehtuurin kannalta epäkiitolliseen
tilanteeseen.
KVR-urakkaa toteuttamaan Neste valitsi Polarin ja Puolimatkan
yhteenliittymän, joiden johdossa oli kaksi suoraviivaisen kovaotteista
vuorineuvosta: Kauko Rastas ja Armas Puolimatka. Molemmat olivat
tunnettuja pelkistetyn, yksinkertaisen betonielementtituotannon
kannattajia, arkkitehtonisilla näkemyksillä ei ollut merkittävää sijaa
heidän käytännöissään. Pirkko Jauhiainen viittaa artikkelissaan
(Rakennustaito 18/1975) hienovaraisesti rakennuttajan (Uolevi
Raade) toivomukseen sinivalkoisesta väriyhdistelmästä julkisivussa
ja Nesteen hallintoneuvoston päätökseen kotimaisten materiaalien
asettamisesta etusijalle. Käytännössä tämä merkitsi rouhepintaisia
sandwich- ja kuorielementtejä vaalealla Sipoon kalkkikivitäytteellä
torniosassa ja ruskealla harjusoratäytteellä alaosissa. Vaalean
betonielementtikehyksen sisään jäi käytännössä laaja curtain wall-
pinta sinistä belgialaista eristyslasia. Tämän kontrastinen keveys,
täsmällisyys ja eleganssi mitätöitiin kuorruttamalla paksut teräspilarit
karkealla pesubetonilla ja lisäämällä niin ikään pesubetoniset
pystynauhat koristeiksi pilariväleihin. Näillä nauhoilla ei ollut mitään
rakenteellista tai toiminnallista tehtävää, ne olivat vain maskeja.
Tahattomasti tai tietoisesti arkkitehtoninen kokonaisvaikutelma
assosioituu neuvostoarkkitehtuurin 1970-luvun valtavirtaan. Torni
symboloi siten ajankohdan suomalaista poliittiskulttuurista pyrkimystä
vastata itäisiin odotuksiin – ex oriente lux.

Pääkonttorirakennuksen arkkitehtonisia arvoja ei noteerattu
korkealle. Arkkitehti-lehti omisti hankkeelle lyhyen kirjoituksen vuonna
1976. ”Kansainvälinen teräsrakennejärjestö palkitsi ensimmäisenä
suomalaisena kohteena pääkonttorin, jota voidaan pitää kansalliset
mitat ylittävänä möhläyksenä kunnallisen päätöksenteon,
asemakaavoituksen ja rakennussuunnittelun alueella.
Kuin ironiaa on palkitsijan perustelu, jossa todetaan, että projekti
on ’dramaattinen esimerkki teräksen käytöstä monikerroksisessa
toimitalokorttelissa, jolla on saavutettu paras ratkaisu maapohjan
käytössä...’
Suuren luokan monopolipelin puitteissa tapahtuneen kaavoituksen
kardinaalivirheet unohtaenkin on laatikkotornin uusfasistisessa
arkkitehtuurissa vaikea nähdä muuta palkitsemisen perustetta kuin
teräsrakenteiden markkinoinnin edistäminen.”
Markku Komonen: Näköala Nesteen tornista, ARK 5/76, Areena*

*Markku Komonen toimi myöhemmin Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun
arkkitehtiosaston julkisten ja toimistorakennusten professorina.
#70945
Voi voi... Koko 70-luvun kiistattomasti laadukkain rakennus maassamme tuhotaan halvan näköisillä 10-luvun parvekekopeilla :roll:
#70981
No niillä parvekkeillahan parannetaan vain neuvostoarkkitehtuurin 1970-luvun valtavirtaan assosioituvaa arkkitehtonista kokonaisvaikutelmaa, ettekö tajua :toothy10:

Vakavasti ottaen, parvekkeet ovat käytännössä pakolliset tämän hintaluokan asunnoissa. Jokin elegantimpi ratkaisu olisi tosin paikallaan. Rakennushistoriallisen selvityksen on kirjoittanut Helin & Co:ta erittäin lähellä oleva taho ja sen näkemykset antavat perusteen tärvellä tornin arkkitehtuuri.
#70994
Luulisi Museoviraston nyt oikeasti tekevän jotakin hyödyllistä?! Tämä ei tosiaan ole mitään neuvostoarkkitehtuuria.