- 16.12.14 16:37
#71376
Torikauppaa tulee kahdelle eri torille tornin juureen, eri tasoihin jopa, ja metroaseman eteen jää vielä yksi tori varallekin. Jei.
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
hmikko kirjoitti:Torikauppaa tulee kahdelle eri torille tornin juureen, eri tasoihin jopa, ja metroaseman eteen jää vielä yksi tori varallekin.Eiköhän tuo yksi "tori" tule olemaan taloyhtiön tontilla, joten voivat tehdä sille mitä haluavat? Pihan? Ovat varmaan halunneet sijoittaa näihin havainnekuviin siihen vain jotain.. Ainakaan kaavakartassa siihen ei ole osoitettu torialuetta.
JR kirjoitti: Ovat varmaan halunneet sijoittaa näihin havainnekuviin siihen vain jotain..Tätä olin ikään kuin kritisoimassa.
"Fortumin torni on toimistotalo"Omasta mielestäni hienot julkiset rakennukset, Pasilan asema ja Espoon kaupungintalo, siirtyvät ajasta ikuisuuteen, joten toivoa sopii että Fortumin tornia ei pilattaisi parvekkeilla ym. humputuksilla.
Arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila suunnitteli myös vuonna 1976 valmistuneen Nesteen, nykyisen Fortumin tornin Espooseen ja vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttorin Helsingin Munkkivuoren ja Niemenmäen kulmaan vuonna 1969. Molempiin on kaavailtu asuntoja.
Nesteen torni on yksi Jauhiaisen päätöistä. Hänen on vaikea kuvitella sitä asuinkäyttöön.
– Minun ikäpolveni arkkitehdit ajattelevat, että ulkopuolisen hahmon ja sisällön pitää tukea ja täydentää toisiaan. On vaikea kuvitella, että Fortumin tornista saataisiin asuinkerrostalo. Koska hissit ovat keskellä runkoa ja kerroksissa on kaksoiskäytävät, siitä tulisi hotellinomainen kerrostalo. Vain päädyissä voisi olla läpirungon ulottuvia suuria huoneistoja, Jauhiainen kommentoi.
Hän ei ole kuitenkaan nähnyt, mitä torniin suunnitellaan.
– Voisin esittää mielipiteitäni vastuuttomasti, jos joku kysyy, hän naurahti.
Peräti 84 metriä korkeasta tornista on upea merinäköala.
– Nesteen pääjohtaja Uolevi Raade halusi, että johdon työtiloista ylimmästä kerroksesta piti nähdä samanaikaisesti sekä Sjöldvikin jalostamon laitteet että Naantalin jalostamon laitteet. En kyllä koskaan nähnyt Naantaliin asti.
Raade puuttui yksityiskohtiinkin
Jauhiainen muistaa suunnitteluprosessin mielenkiintoisena.
- Kerran kuukaudessa tai useamminkin Raaden sihteeri soitti minulle ja sanoi, että vuorineuvos haluaa puhua. Raade oli erittäin kiinnostunut suunnittelusta, sillä hän oli nähnyt öljy-yhtiöiden tornitaloja Teksasissa, ja puuttui yksityiskohtiinkin. Tietysti se tuntui vähän oudolta. Hän oli kerännyt ulkomaan reissuiltaan kuvia ja detaljeja, että tällaisia pitäisi ajatella täälläkin.
Ideat liittyivät esimerkiksi hissin tai neuvotteluhuoneiden sisustukseen.
– Neste oli 1970-luvun Suomessa samaa kuin Raade ja toisinpäin.
Kansan suussa Nesteen torni ristittiin Raaden hampaaksi.
– Olen tornista aika ylpeä; että se saatiin 1970-luvulla tehtyä, 82-vuotias arkkitehti Juhani Jauhiainen sanoi tänään.
Espoo hakee uusia visioita Keilaniemen kehittämiseen – Raidejokerin päätepysäkki halutaan Fortumin tornin viereenTuoreimman Länsiväylä-lehden mukaan Keilaniemessä alkaa taas tapahtua, siis muutakin kuin tunnelin tekemistä. Raidejokerin päätepysäkki halutaan nyt metron sisäänkäynnin lähelle Fortumin tornin viereen kaavaillulle"torille". Saman tien taitaa muuttua moni muukin asia tällä paikalla. Kaiken lisäksi tätä tehdään nyt isolla kiireellä, mitä kyllä joutuu ihmettelemään, kun pari vuotta on nuokuttu saamatta aikaan mitään.
Raidejokerin suunniteltu päätepysäkin paikka Keilaniemessä ei kelpaa Espoolle. Raidejokerin päätepysäkki Espoon Keilaniemessä halutaan alueen ytimeen, nykyisen Fortumin toimistotornin läheisyyteen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta heitti romukoppaan raidejokerin hankesuunnitelman pohjalta tehdyn ehdotuksen päätepysäkin paikasta Karhusaarentien tuntumaan.
Ennen päätepysäkin tarkan paikan määrittämistä Keilaniemen alueen tulevaisuudesta laaditaan kaupungin vetämänä yhdestä kolmeen visiota, joiden pohjalta alueen asemakaavoitusta viedään eteenpäin.
Visiointityöllä on kiire, sillä kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Markku Markkulan (kok.) nykyinen lautakunta haluaa vielä pistää puumerkkinsä alueen kehityslinjoihin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta patistaa myös selvittämään pikavauhtia, miten Keilaniemen ytimen joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn sekä sähköautojen käytön houkuttelevuutta lisätään merkittävästi.
Espoo antoi viime vuoden lopussa eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja YIT Rakennus Oy:lle suunnitteluvarauksen Keilarantakadun varrella olevien tonttien kehittämiseksi. Niille ja kaupungin omistamille viereisille tonteille ollaan nyt suunnittelemassa tiivistä asumisen, liiketilojen ja työpaikkojen korttelialuetta
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/4768 ... atepysakki
Yle.fi 3.4.2017 kirjoitti:
Fortum siirtää pääkonttorinsa samaan rakennukseen Tiedon ja Microsoftin kanssa
Nykyinen 90 metriä korkea pääkonttorirakennus menee todennäköisesti myyntiin.
Energiayhtiö Fortum siirtää pääkonttorinsa uuteen rakennukseen Espoon Keilaniemessä. Fortum muuttaa samaan rakennukseen ohjelmistoyhtiö Microsoftin ja teknologiayhtiö Tiedon kanssa.
Vuodenvaihteessa tapahtuva muutto koskee noin 1 100 työntekijää, jotka työskentelevät tällä hetkellä Espoossa ja Vantaalla. Fortum kertoo pyrkivänsä muutolla vahvistamaan innovatiivisuutta, työntekijöiden välistä avointa vuorovaikutusta ja modernia johtamista.
Fortumin uusi pääkonttori sijaitsee nykyisen vieressä.
Fortumin nykyinen pääkonttori menee todennäköisesti myyntiin. Espoon uusi asemakaava mahdollistaa vuonna 1976 valmistuneen 90-metrisen rakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön sekä palvelu- ja liiketiloiksi.
Fortumin väki muuttaa pois nykyisestä pääkonttorista vuodenvaihteessa.
Energiayhtiö Fortumin pääkonttorin muuton aikataulu on tarkentunut. Noin 1 100 fortumilaista muuttaa ensi vuodenvaihteessa Keilaniemeen uuteen toimistorakennukseen.
Muuttavat työntekijät työskentelevät Keilaniemessä yhtiön nykyisessä pääkonttorissa, Vantaan Myyrmäessä ja Espoon Piispanportissa, yhtiö kertoo tiedotteessaan.
Fortumin nykyinen pääkonttori, 90-metrinen betoninen toimistotorni ja Espoon korkein rakennus, ei ollut Fortumin mukaan muutettavissa vastaamaan uusia vaatimuksia. Uusi pääkonttori osoitteessa Keilaniementie 2–4 on paremmin muunneltavissa.
– Tavoitteena on edistää henkilöstömme työhyvinvointia tarjoamalla inspiroiva työympäristö ja mahdollisuus joustavaan työskentelyyn, Fortumin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja Arto Räty sanoo tiedotteessa.
Fortum kertoi muuttoaikeistaan ensimmäisen kerran 2014. Viime vuonna Espoo hyväksyi asemakaavan muutoksen, joka sallii tornin muuttamisen asunnoiksi. Espoo on arvioinut, että ”Raaden hampaanakin” tunnettuun tornitaloon voisi muuttaa 650 asukasta.
Helsingin Sanomat esitteli talon historiaa viime kesänä. Rakennus valmistui 1976 alunperin Nesteen pääkonttoriksi, ja sitä arvosteltiin arkkitehtipiireissä. Samana vuonna julkaistussa Arkkitehti-lehdessä Markku Komonen kuvaili taloa ”kansalliset mitat ylittäväksi möhläykseksi” ja kutsui sen arkkitehtuuria ”uusfasistiseksi”.
Fortum selvittää parhaillaan vanhan pääkonttorinsa kohtaloa kiinteistöasiantuntijayritys Jones Lang LaSalle Finlandin kanssa. Ensisijaisesti Fortum yrittää myydä rakennuksen, mutta sen tilalle on myös mahdollista rakentaa kaksi matalampaa kerrostaloa.