Jukki kirjoitti:
Onko tuossa tornissa matala kerroskorkeus? Siltä se ei tuntunut, kun olin siellä töissä.
Fortumin omilla sivuilla mainitaan huonekorkeudeksi sisällä 3 m, joka tosiaan lienee korkeampi kuin sen ajan normi. En enää löydä linkkiä rakennushistorialliseen selvitykseen, mutta epämääräisen muistikuvan mukaan tuo huonekorkeus saatiin aikaan sijoittamalla ilmanvaihto ja muuta talotekniikkaa seinille ja ikkunoiden alle. Ts. ilmeisesti kerroskorkeus lattiasta lattiaan on huonekorkeudesta huolimatta tyypillistä 70-lukua. Nykynormi on luemma 4 m, ja ilmanvaihdon vaatimukset ovat nykyään jotain muhkean ja poskettoman väliltä.
Vuoden 2014 kaavaselostuksessa sanotaan näin:
Tornirakennus jalustoineen lähestyy vaihetta, jossa erittäin mittava peruskorjaus on väistämätön (Tilanne 2014. Teknisen kehittäjäryhmän raportti. Helin &13 (23) Co Arkkitehdit, Wise Group/rakenteet, Pöyry/talotekniikka). Talotekniikka on uudistettava kokonaan, samoin ulkoseinät. Nykyinen käyttäjä Fortum ei voi enää toimia rakennuksessa eikä peruskorjata sitä, koska tilat eivät sovellu tämän päivän vaatimuksiin. Täten käyttötarkoituksen muutos toimistorakennuksesta asuinrakennukseksi on järkevä ratkaisu
70-luvun toimistorakennuksia on purettu aika paljon ja ilmeisesti hyvin paljon lisää puretaan tästä syystä. Ite olen koko ajan ihmetellyt teknisiä vaatimuksia, eli että onko ilmanvaihto todellakin ollut aivan täysin riittämätöntä viimeiset 50 vuotta, ja että onko nykytekniikan sovittaminen noihin runkoihin todellakin niin vaikeaa että kannattaa mieluummin purkaa. Toki taloissa on sitten korjauskunnossa muutakin kuin tekniikka. Mutta eniveis, vissiin insinöörit ovat keksineet tähän ongelmatiikkaan ratkaisun Fortumin tornin osalta.
Edit: Olihan rakennushistoriallinen selvitys kaavan liitteissä kaupungin sivuilla. Siellä sanotaan mm. näin:
Pääilmastointikoneet tornissa sijoitettiin keskilaivan yläosaan. Ilmastointijärjestelmä suunniteltiin erittäin korkeatasoiseksi perustuen mm. ilmalämmitykseen ja -jäähdytykseen tyypilliseen amerikkalaiseen tapaan. Sisäänpuhallus tapahtui lattiaan upotetuista vaakakanavista ikkunoiden alla. Järjestelmä oli kallis ja runsaasti
energiaa kuluttava mutta käyttäjille oikein säädettynä miellyttävä.
Erityistä, mutta ei uutta oli rakenteiden ja talotekniikan laaja integrointi: iv-kanavat pilareiden sisällä. Viljo Revell oli jo aikaisemmin yhdessä insinööri Paavo Simulan kanssa kehittänyt vielä pitemmälle viedyn integroinnin, jota käytettiin mm. Palacen talossa ja Helsingin City-korttelissa. Näissä ilmastointikanavat sijoittuivat sekä pilari- että palkkirakenteiden sisään
[...]
Tekniikan asiantuntijoiden konsensuksena rakennusten ”taloudelliseksi käyttöiäksi” määriteltiin 30 vuotta, perusteena ”pääoman kiertonopeus”. Nesteen tornin kohdalla tavoiteaika jonkin verran ylittyy, koska taloa on huollettu ja hoidettu hyvin. Lyhyestä käyttöiästä johtuen ei ollut tarvetta pohtia rakennusten eri osien ja teknisten järjestelmien uusimista eri
vaiheissa. Nesteen tornin kohdalla uusimista vaikeuttaa erittäin paljon mm. ilmastoinnin integrointi rakenteisiin ja sandwich-elementtien ansassidonta.
[...]
Lämmitys perustuu ilmalämmitykseen ja on yhdistetty VAV-ilmastointiin. Energiankulutus on tämän päivän mittareilla kohtuutonta, osaltaan siihen vaikuttaa ikkunoiden kaksinkertainen lasitus. Ilmastointikoneet ovat pian uusimistarpeessa. Koko järjestelmä on uusittava, samassa yhteydessä ilmastointi ja lämmitys eriytetään toisistaan.
Kuten todettua, myös julkisivu on menossa kokonaan vaihtoon. Betonielementit ovat rapautuneet, samoin ikkunoiden eristyskyky. Itse en ollut huomannut selvityksessä mainittua ikkunoiden värin muuttumista. Luemma eristekaasun vuotaessa ulos lasielementeistä ja sinisen värikalvon vanhetessa väri muuttuu rusahtavaksi, ja kun laseja on uusittu sieltä sun täältä, niin tuloksena on mosaiikin tyyppinen efekti julkisivussa.
