Mikä on Taloforum?

#88042
Krio kirjoitti:Eli Taloussanomien toimittaja ehkä erehtynyt?


Joku sekaannus tässä nyt on. Siis käsittääkseni Microsoft ja Tieto ovat Nokian entisessä pääkonttorissa, jonka osoite on Keilalahdentie 2-4. Kartasta katsoen toi Keilaniementie 2-4 ei voi olla oikein.
Avatar
tekijänä veka
#88046
Kuva

Lehtiin kirjoittavilta toimittajilta toivoisi tarkkuutta. Tuollahan on voimassa oleva kaava, eikä mikään ole muuttunut. Fortumin torni saneerataan asunnoiksi, ja sen viereen tulee kaksi uutta asuinrakennusta, kerroksia 8 ja 16. Toivottavasti homma lähtee nyt käyntiin, kun Fortum on vihdoin tehnyt päätöksensä uudesta osoitteesta ja ryhtyy puuhaamaan muuttoa.
#91308
Fortum on tänään ilmoittanut myyneensä tornin tontteineen ym. Regenero Oy -nimiselle firmalle. Sen takana ovat YIT ja HGR Property Partners -niminen kiinteistösijoitusyhtiö. Kauppahinnaksi mainitaan 74 miljoonaa. Jokohan vähitellen alkaa tapahtua tälläkin paikalla?

https://www.inderes.fi/tiedotteet/fortum-myy-paakonttorialueensa-espoon-keilaniemessa-regenero-oylle
#91311
Länsiväylän mukaan olemassaolevat rakennukset pysyvät yhä toimistokäytössä. YIT:llä puolestaan oikeus rakentaa nuo kaksi asuntokäyttöön tulevaa uudisrakennusta. Sinänsä pettymys, sillä alueella on paljon toimistorakentamiseen soveltuvaa maata, jotka ei taas käy asuntotuotantoon. Tämän tornin olisi voinut kaavankin puolesta muuttaa asunnoiksi. Kokonaisuutta katsellen tämä vie turhaa kysyntää muilta toimitilahankkeilta.
#92765
Länsiväylä: Fortumin tornista tulee Accountor Tower – "Saamme hienon tilaisuuden tehdä talosta oman maamerkkimme"

Asumistahan Keilaniemeen on tulossa joka tapauksessa, eli sikäli toimintojen sekoittumisen kannalta lienee ok pitää tuo toimistoina. Tohon on kuitenkin tulossa Raide-Jokerin päätepysäkki metroaseman lisäksi.

Projektiuutisista saa sitten varmaan joskus lukea selvityksen, että miten talotekniikka on sovitettu matalaan kerroskorkeuteen ja muutenkin mahdottomaksi tuomittuun tapaukseen.
jfo, veka tykkäsi tästä
#92780
hmikko kirjoitti:Projektiuutisista saa sitten varmaan joskus lukea selvityksen, että miten talotekniikka on sovitettu matalaan kerroskorkeuteen ja muutenkin mahdottomaksi tuomittuun tapaukseen.


Onko tuossa tornissa matala kerroskorkeus? Siltä se ei tuntunut, kun olin siellä töissä.
#92781
Jukki kirjoitti:Onko tuossa tornissa matala kerroskorkeus? Siltä se ei tuntunut, kun olin siellä töissä.


Fortumin omilla sivuilla mainitaan huonekorkeudeksi sisällä 3 m, joka tosiaan lienee korkeampi kuin sen ajan normi. En enää löydä linkkiä rakennushistorialliseen selvitykseen, mutta epämääräisen muistikuvan mukaan tuo huonekorkeus saatiin aikaan sijoittamalla ilmanvaihto ja muuta talotekniikkaa seinille ja ikkunoiden alle. Ts. ilmeisesti kerroskorkeus lattiasta lattiaan on huonekorkeudesta huolimatta tyypillistä 70-lukua. Nykynormi on luemma 4 m, ja ilmanvaihdon vaatimukset ovat nykyään jotain muhkean ja poskettoman väliltä.

Vuoden 2014 kaavaselostuksessa sanotaan näin:

Tornirakennus jalustoineen lähestyy vaihetta, jossa erittäin mittava peruskorjaus on väistämätön (Tilanne 2014. Teknisen kehittäjäryhmän raportti. Helin &13 (23) Co Arkkitehdit, Wise Group/rakenteet, Pöyry/talotekniikka). Talotekniikka on uudistettava kokonaan, samoin ulkoseinät. Nykyinen käyttäjä Fortum ei voi enää toimia rakennuksessa eikä peruskorjata sitä, koska tilat eivät sovellu tämän päivän vaatimuksiin. Täten käyttötarkoituksen muutos toimistorakennuksesta asuinrakennukseksi on järkevä ratkaisu


70-luvun toimistorakennuksia on purettu aika paljon ja ilmeisesti hyvin paljon lisää puretaan tästä syystä. Ite olen koko ajan ihmetellyt teknisiä vaatimuksia, eli että onko ilmanvaihto todellakin ollut aivan täysin riittämätöntä viimeiset 50 vuotta, ja että onko nykytekniikan sovittaminen noihin runkoihin todellakin niin vaikeaa että kannattaa mieluummin purkaa. Toki taloissa on sitten korjauskunnossa muutakin kuin tekniikka. Mutta eniveis, vissiin insinöörit ovat keksineet tähän ongelmatiikkaan ratkaisun Fortumin tornin osalta.

Edit: Olihan rakennushistoriallinen selvitys kaavan liitteissä kaupungin sivuilla. Siellä sanotaan mm. näin:


Pääilmastointikoneet tornissa sijoitettiin keskilaivan yläosaan. Ilmastointijärjestelmä suunniteltiin erittäin korkeatasoiseksi perustuen mm. ilmalämmitykseen ja -jäähdytykseen tyypilliseen amerikkalaiseen tapaan. Sisäänpuhallus tapahtui lattiaan upotetuista vaakakanavista ikkunoiden alla. Järjestelmä oli kallis ja runsaasti
energiaa kuluttava mutta käyttäjille oikein säädettynä miellyttävä.

Erityistä, mutta ei uutta oli rakenteiden ja talotekniikan laaja integrointi: iv-kanavat pilareiden sisällä. Viljo Revell oli jo aikaisemmin yhdessä insinööri Paavo Simulan kanssa kehittänyt vielä pitemmälle viedyn integroinnin, jota käytettiin mm. Palacen talossa ja Helsingin City-korttelissa. Näissä ilmastointikanavat sijoittuivat sekä pilari- että palkkirakenteiden sisään

[...]

Tekniikan asiantuntijoiden konsensuksena rakennusten ”taloudelliseksi käyttöiäksi” määriteltiin 30 vuotta, perusteena ”pääoman kiertonopeus”. Nesteen tornin kohdalla tavoiteaika jonkin verran ylittyy, koska taloa on huollettu ja hoidettu hyvin. Lyhyestä käyttöiästä johtuen ei ollut tarvetta pohtia rakennusten eri osien ja teknisten järjestelmien uusimista eri
vaiheissa. Nesteen tornin kohdalla uusimista vaikeuttaa erittäin paljon mm. ilmastoinnin integrointi rakenteisiin ja sandwich-elementtien ansassidonta.

[...]

Lämmitys perustuu ilmalämmitykseen ja on yhdistetty VAV-ilmastointiin. Energiankulutus on tämän päivän mittareilla kohtuutonta, osaltaan siihen vaikuttaa ikkunoiden kaksinkertainen lasitus. Ilmastointikoneet ovat pian uusimistarpeessa. Koko järjestelmä on uusittava, samassa yhteydessä ilmastointi ja lämmitys eriytetään toisistaan.


Kuten todettua, myös julkisivu on menossa kokonaan vaihtoon. Betonielementit ovat rapautuneet, samoin ikkunoiden eristyskyky. Itse en ollut huomannut selvityksessä mainittua ikkunoiden värin muuttumista. Luemma eristekaasun vuotaessa ulos lasielementeistä ja sinisen värikalvon vanhetessa väri muuttuu rusahtavaksi, ja kun laseja on uusittu sieltä sun täältä, niin tuloksena on mosaiikin tyyppinen efekti julkisivussa.
veka tykkäsi tästä
#92937
Tämäpä hyvä uutinen. Saattaa osoittautua suosituksi paikaksi, kun metrolla ja pian ratikalla pääsee viereen. Keilaniemi alkaa vähitellen elää. Saisivat palauttaa myös Tapiolan vanhan keskustornin huipulle siellä olleen ravintolan ja näköalapaikan.
Janne_H tykkäsi tästä