Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
Tekijänä engineerix
#98829
Laitetaanpas tähän vielä hieman korkeusdataa Tampereen Torni hotellista. Lukemat löytyvät rakennuspiirustuksista.

Tornin huippu: +183.50
Pääoven sisäänkäynti: +96.00
Takaoven sisäänkäynti: +94.90
Maantaso takaovella: +94.72

Tästä saadaan rakennuksen korkeudet eri pisteistä:
Pääovelta: 87,50 m
Takaovelta: 88,60 m
Alimmalta maantasolta: 88,78 m

Tästä päästäänkin sikäli hauskaan lopputulemaan, että kun Tampereella keskityttiin lyömään Helsingin Cirruksen korkeus maan korkeimpana talona, niin kilpakumppani Turkuun jäi paremman tiedon puutteessa korkeampi rakennus. Turussa on nimittäin onnistuttu pimittämään Turun Tuomiokirkon todellinen korkeus vuosikausia. Viimeisimmän "tutkimustiedon" valossa Turun Tuomikirkko on n. 89,1 m korkea maantasosta mitattuna, eli n. 0,3 metriä korkeampi kuin Torni hotelli (ks. viewtopic.php?p=98828#p98828 ).

Toki tässä voidaan kysyä kuuluuko kirkko laskea taloksi ja toisaalta että mihin unohtui Mikael Agricolan kirkko Helsingissä? No, tämä nyt vain oli Turku vs Tampere vastakkainasettelu. Mutta heitetään nyt pieni "piikki" Helsingin suuntaankin. Agricolan kirkon korkeusennätys on mielestäni vähän teennäisesti saavutettu asentamalla 30 metriä korkea ylös vinssattava piikki tornin huipulle. Agricolan kirkko ei siis pärjää ns. kiinteähuippuisten rakennelmien sarjassa. Toki kaikki tämä vertailu on nyt vähän turhaa, kun Helsinkiin on jo tullut edellä mainittuja korkeampiakin taloja.
veka peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä markusvalo
#98831
engineerix kirjoitti: 03.11.19 13:33 Toki tässä voidaan kysyä kuuluuko kirkko laskea taloksi ja toisaalta että mihin unohtui Mikael Agricolan kirkko Helsingissä? No, tämä nyt vain oli Turku vs Tampere vastakkainasettelu. Mutta heitetään nyt pieni "piikki" Helsingin suuntaankin. Agricolan kirkon korkeusennätys on mielestäni vähän teennäisesti saavutettu asentamalla 30 metriä korkea ylös vinssattava piikki tornin huipulle. Agricolan kirkko ei siis pärjää ns. kiinteähuippuisten rakennelmien sarjassa. Toki kaikki tämä vertailu on nyt vähän turhaa, kun Helsinkiin on jo tullut edellä mainittuja korkeampiakin taloja.
Pieni offtopic, mutta menkööt tähän ketjuun. Tuosta Agricolan kirkon tornista on varsin vähän tietoa saatavilla, mutta kysy.fi:ssä kirjastoammattilainen vastasi näin:
kysy.fi kirjoitti:Kun talvisota syttyi, arveltiin tornin 30-metrisen piikin olevan turhan hyvä suunnistuspiste vihollislentäjille ja se laskettiin alas. Heti talvi- ja jatkosodan päätyttyä ei piikki kuitenkaan noussut takaisin tornin huipulle. 4.12.1946 Helsingin Sanomat kirjoitti, että nostoa suunniteltiin ja tarkoitukseen oli varattu määräraha seuraavalle vuodelle. Pikku-uutisen mukaan huippu ei ollut heti valmis nostettavaksi, sillä niitit olivat höltyneet ja muitakin korjaustöitä sille oli suoritettava.

Ihan seuraavana vuonna ei työhön päästy. Vasta marraskuussa 1953 Wärtsilä-yhtymän Kone ja Silta ryhtyi hilaamaan piikkiä ylös. 12.11.1953 Helsingin Sanomat kertoi runsaan neljänneksen nousseen yhden päivän aikana ja kaikkiaan työn uskottiin valmistuvan neljässä päivässä. Työ suoritettiin käsitaljojen avulla. Valmistelut, kuten taljojen ja ketjujen asentaminen tornissa olivat jo vaatineet useamman päivän. Lehtiartikkelin valokuvassa asentaja tarkastaa nostossa käytettäviä taljoja. Viivästymiseen lienee vaikuttanut myös se, että lentoestevaloja koskeneen lain valmistuminen oli myöhässä ja tuolloin edelleen säätämättä. Kulkulaitosministeriön ilmailutoimisto oli kuitenkin ilmoittanut, ettei kirkon 106 metrin korkuiseen huippuun vaadittu lentoestevaloja, joten piikkiä päästiin nyt nostamaan.

Sittemmin ei suuritöiseen lasku- ja nostourakkaan ole ollut tarvetta. Huhtikuussa 1991 Agricolan kirkon torni oli remontissa. Suipon osan kupariverhousta korjattiin ja työ suoritettiin nostureista käsin. Otsikoissa kirkon torni oli jälleen 2.9.1992, kun ukkosmyrskyn jälkeen tornipiikki huojui tuulessa kärjestään jopa kolmisen metriä. Huojuminen loppui ilman näkyvää syytä ja rakenteita tutkittiin varmuuden vuoksi. Tornin nostamiseen ja laskemiseen käytetyt taljat oli tuolloin lehden mukaan jo poistettu.
engineerix, veka peukuttivat tätä
  • 1
  • 124
  • 125
  • 126
  • 127
  • 128