Kävin eilen Asemakeskuksen kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitystä esittelevässä tilaisuudessa. Varsinaista selvitystä siellä ei kuitenkaan esitelty mutta oli hauska kuulla arkkitehtejä projektin takana ja nähdä niitä vaihtoehtoja, joita käytiin läpi suunnittelun aikana. Paikalla oli myös malli, jota käytettiin hyväksi suunnittelussa ja jota ehdotettiin laitettavaksi pysyvästi esille kaupungintalon aulaan.
Mallistakaan ei oikein saa kuvaa siitä minkä kokoinen tuosta Arkadista oikeasti tulee. Se on yhtä korkea kuin rautatieaseman siipirakennukset, kolme kerrosta.
Oli myös mukavaa kuulla tällä kertaa vanhempia kaupunkilaisia kehumassa projektia, vaikka "he eivät välttämättä ole näkemässä valmista projektia mutta onpahan sitten jotain mistä Tampere voi olla ylpeä".
reConnecting Tampereen suurin ongelma on mielestäni liittyminen Tullin alueeseen ja Tammelaan, mikä tuli tilaisuudessakin esille. Ongelma on se että kannen alle suunnitelmissa jäävän Ratapihankadun itäpuolella ei ole kunnolla tilaa luoda järkevää pengerrystä, eikä kannen reunaa saa piiloon rakennusten sisään kuin Pakkahuoneen aukiolla ja mahdollisesti Pohjoisen Ratapihankadun uusien kortteleiden kohdalla, joka sekin riippuu rakennuttajasta, koska kaava ei sitä huomioi.
Kuten aiemmassa viestissäni lukee, alueen yleissuunnitelmaa aletaan tehdä syksyllä 2016 mutta Tampereen strategian mukaisesti asemakaavoitus aloitetaan samaan aikaan, joten yleissuunnitelma ja OAS tulevat nähtäville samaan aikaan. Yleissuunnitteluvaiheessa eri vaihtoehtoja tutkittaessa tutkitaan kuulemma myös täysin idean vastaisia vaihtoehtoja, jotta nähdään kuinka toteuttamiskelpoinen idean mukainen suunnitelma on. Nähtävillä olleessa mallissa uutta rakennusalaa on visioitu noin 200 000 kem2 mutta arkkitehtien mukaan sitä voisi heidän suunnitteluvaiheen tulosten mukaan kasvattaa 300 000 kem2:n vain rakennuskorkeutta kasvattamalla. Suunnitelmaa kehunut vanhempi herrasmieskin ehdotti kahta uutta tornia Kannen tornien ja Asemakeskuksen tornin välille sitomaan alueen korkeaa rakentamista yhdeksi kokonaisuudeksi.
Yksi kilpailun jälkeen tehdyistä selvityksistä on
selvitys toteuttamisedellytyksistä, joka sisältää, ainakin minusta, ns. kovaa kamaa.
Ensinnäkin Asemakeskuksen "intermodaalisen" toiminnallisuuden, eli eri joukkoliikennemuotojen yhdistäminen edellyttää ratikkapysäkin tekemistä Asematunneliin, joka vaatii sen että toinen raide kulkee eteläisessä tunnelissa ja toinen pohjoisessa tunnelissa. Samalla Asematunnelin eteläseinä avataan uuteen transit-halliin, joka muodostetaan yhdistämällä nykyiset vierekkäiset kävelytunnelit.
Ratikkapysäkki Asematunnelissa johtaa siihen ettei siellä mahdu enää kulkemaan henkilöautoliikenne, muutenkin Itsenäisyydenkadun liikenne katkaistaan Rautatienkadun ja Yliopistonkadun väliltä. Yliopistonkadun risteykseen tulee uusi ramppi, joka yhdistyy nykyiseen Hämpin Parkin ramppiin Itsenäisyydenkadun alla.
Kuinka Itsenäisyydenkadun sulkeminen sitten vaikuttaa keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan? Ei mitenkään.
ASEMAKESKUS-liikenneverkolla ruuhkien määrän tai keston ei havaittu kasvavan verrattuna TAKLI-liikenneverkkoon.
Mutta:
Koko keskustan kattavan simulointimallin soveltuvuus vuosikymmenien päähän ulottuville liikenne-ennusteille on huono, sillä autoliikenteen määrä kaupungissa riippuu sille annettavasta tarjonnasta eli katuyhteyksistä ja niiden kaistamääristä. Mikäli liikenneverkon kapasiteettia leikataan tai sitä ei kasvateta kysynnän mukaisesti, alkaa katuverkko ruuhkautua kaupungin laajentuessa.
Ruuhka-aikoina keskustan autoliikenne jonoutuu ja pysähtelee, jolloin osa ruuhka-ajan auton käyttäjistä:
- vaihtaa matkan ajankohtaa
- vaihtaa kulkumuotoa joukkoliikenteeseen, kävelyyn tai pyöräilyyn
- osa vähentää matkojen määrää ketjuttamalla
- osa jättää matkan tekemättä.
Tällöin keskustan liikenneverkkoon syntyy tasapainotila, jota ei voida kuitenkaan tarkasti ennustaa matkatuotospohjaisilla liikenne-ennusteilla tai vakiokysyntään perustuvilla huipputuntien simulointimalleilla. Laaditut simuloinnit ja kahden liikenneverkon vertailut (TAKLI-liikenneverkko ja ASEMAKESKUS-liikenneverkko) osoittavat, että ASEMAKESKUS-liikenneverkon toimivuus on samantasoinen TAKLI-liikenneverkon kanssa ja siten kilpailuehdotuksessa esitetty liikenneverkko on mahdollinen toteuttaa.
Lisäksi tämä oli mielenkiintoista, vaikkei suoranaisesti liity Asemakeskukseen:
Sekä TAKLI-liikennemallin että ASEMAKESKUS-liikennemallin liikenne-ennusteita laskettiin 25 %, jotta liikennekysyntä saatiin mahtumaan keskustan liikenneverkolle. Ilman liikenne-ennusteen 25 % laskemista kaupungin sisääntuloväylät, erityisesti Helsingin ja Hatanpään suunnasta ruuhkautuivat erittäin pahoin ja myös muissa liikenneverkon solmupisteissä tapahtuu ruuhkautumista. Liikenne-ennusteen laskemisen jälkeenkin liikenneverkko toimii ylikuormitustilassa, mistä syystä liikenneruuhkien paikka ja kesto vaihtelee merkittävästi eri simulointikertojen välillä.
Ja miksi liikenne-ennusteita laskettiin 25 %:lla? Liikennemalli hukuttaisi Tampereen autoihin kun otetaan huomioon keskustan uudet asukkaat (joilla kaikilla selvästi oletetaan olevan auto):
Liikenne-ennustetta päivitetty viimeisimpien keskustan täydennysrakentumisen suunnitelmien mukaisesti (ero aikaisempaan vuoden 2030 väestö- ja työpaikkaennusteeseen yhteensä +17 800 asukasta ja +5 000 työpaikkaa). Suurimmat muutokset asukasmäärissä on ennustettu Kaakinmaalle ja Nalkalaan (yhteensä +4 000 asukasta), Tammelaan (+2 900), Amuriin (+1 700) ja Tulliin (+1 600).
Pyöräilyn reitit kannelle ovat hyvin hoidossa kannen itäpuolella mutta länsipuolella kannelle pääsee pyörällä Keskuspuiston eteläpäästä Postitalon vierestä tai sitten Keskuspuiston pohjoispäästä Kannen kohdilta. Kävellen kannelle pääsee rautatieaseman kautta tai matkakeskustunnelista mutta nämäkään reitit eivät ole mitenkään järkeviä suurille ihmisjoukoille.
Toteamisedellytysten selvityksessä on myös insinööriporno-osuus, koskien muun muassa kannen rakennettavuutta. Ratapiha olisi ollut mahdollista kattaa yhdellä 68 metriä pitkällä jänteellä mutta kannen paksuudeksi olisi tullut 4 metriä. Selvitys suosittelee lyhintä mahdollista 17 metrin jännettä, jolloin kannen paksuus olisi metrin.
Asemakeskuksen projektisivu:
http://www.tampere.fi/tampereinfo/proje ... eskus.html