Taloforum.fi

[Krio]

Tärkeintä olisi, että tornit eroaisivat ulkoisesti toisistaan ja välttäisivät elementteisaumoja ja tasakattoja.

[erk75]

Vaihtoehto B on minusta parempi, koska siinä hyödynnetään kannen tilaa enemmän ja siinä on myös mukana viherelementtejä ja jonkinlaista puistomaisuutta. A:ssa miellyttää holvikaarimaisuus sekä paremman oloiset ja selkeämmät kulkuväylät.

Renderöinnit eivät valitettavasti herätä kovin positiivisia ennakkofiboja. Pahaa pelkään, että säästöliekki iskee ja tehdään kantti-kertaa-kantti -tyyliin järjettömän tylsiä ja halvan näköisiä tötteröitä. Nälkä kasvaa näemmä syödessä, kun enää se rakennuksen korkeus ei olekaan kaikkein puhuttelevin elementti tornitalossa..

[hmikko]

^ B:ssä on laitettu semmoinen määrä rakennusmassaa, että torneista ei edes havainnekuvissa mikään saa tilaa ympärilleen ja erotu erikseen. Aika monesta katutason näkövinkkelistä koko rivi näyttäytyy jättimäisenä klönttinä. Myös Libeskindin alkuperäisen suunnitelman idea, jossa oli klusteri viistettyjä torneja selvästi omana ryhmänään, on mun silmääni vesittynyt aika lailla täysin. Maestron nimi on edelleen mukana B-vaihtoehdon suunnitelmassa, eli kaipa hän sitten on ollut hyväksymässä sen. Toki jos tuommoinen määrä kerrosneliöitä oli reunaehtona, niin väistämättähän ne jättävät alkuperäisen klusterin taakseen.

Mutta juu, suunnitelmat eivät näytä rendereissä mitenkään kauniilta tai hienoilta. Aseman taakse Itsenäisyydenkadulle erikseen suunnitteilla oleva torni näyttäis istuvan paikalleen paljon paremmin. Ja mun silmääni myöskään Sokoksen hotellin kaksoistorni ja putki niiden välille ei todellakaan näytä lupaavalta.

Eri asia sitten, missä tahdissa suunnitelmat lähtevät toteutumaan ja minkä korkuisina. Nyt ollaan kaavan luonnosvaiheessa, ja varmaan siihen on ladattu kerrosneliöitä varmuuden vuoksi sillä oletuksella, että niitä tullaan karsimaan. Ja jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä asemalle lopulta tapahtuu. Suomessa ei ole viime vuosina todellakaan panostettu rautatie- tai bussiasemien tiloihin, vaan hankkeet ovat olleet juurikin tätä, että grynderille kaavoitetaan ns. pirusti kerrosneliöitä, ja velvoitetaan rakentamaan samassa diilissä enemmän ja vähemmän puolivillaiset asematilat. Esimerkkeinä Kuopio ja Seinäjoki (jonka uusi asema on aivan oma lukunsa - joka tavalla huonompi kuin vanha, joka on vieressä käyttämättömänä). Tampereella ideakilpailun ehdotuksissa oli varsin muhkeita tiloja ja raiteet katettuna puolen kilometrin matkalta. Olen aika varma, että toteutus tulee olemaan kaukana niistä.

[hylje]

Kaavoitusprosessissa voisi kokeilla innovaationa sitä, että kaavaan lisätään reilusti lisää kerrosneliöitä prosessin aikana.