Mikä on Taloforum?

#55816
Klazu kirjoitti:Mikä arkkitehtitoimisto kehtaa edes ehdottaa tuollaista 70-lukulaista copypaste rykelmää? Tulee mieleen Tukholman keskustan kauniit tornitalot.


Moottoritie noiden lomassa olisi upea. Mitä ihmeen vikaa Tukholman tornitaloissa on? Ne ovat tyylikkäitä. Ja niissä on rohkeutta! Suorat linjat ja selkeys pitää saada takaisin kunniaan. Pariisin 70-luvun pilvenpiirtäjät ovat huomattavasti stylempiä kuin esim. Kiinaan puuhattavat hirvitykset tai vaikkapa Freedom tower. Vuosiluvut 1950 ja 1970 myös yhdistetään mielivaltaisesti, vaikka sekä niiden välinen arkkitehtuuri että yhdyskuntarakennesuunnittelu on kuin yö ja päivä.
#55894
RV kirjoitti:
Klazu kirjoitti:Mikä arkkitehtitoimisto kehtaa edes ehdottaa tuollaista 70-lukulaista copypaste rykelmää? Tulee mieleen Tukholman keskustan kauniit tornitalot.


Moottoritie noiden lomassa olisi upea. Mitä ihmeen vikaa Tukholman tornitaloissa on? Ne ovat tyylikkäitä. Ja niissä on rohkeutta! Suorat linjat ja selkeys pitää saada takaisin kunniaan. Pariisin 70-luvun pilvenpiirtäjät ovat huomattavasti stylempiä kuin esim. Kiinaan puuhattavat hirvitykset tai vaikkapa Freedom tower. Vuosiluvut 1950 ja 1970 myös yhdistetään mielivaltaisesti, vaikka sekä niiden välinen arkkitehtuuri että yhdyskuntarakennesuunnittelu on kuin yö ja päivä.


Noo, tästä voi olla montaa mieltä.. itseäni ainakin miellyttää iso osa uusista kiinan megaprojekteista, muutamat niistä jopa all time top10 listoilla (jin mao - shanghai, bank of china - hong kong, cctv - beijing, sunjoy tomorrow square - shanghai, jne) mitä olen koskaan nähnyt. Joskus pelkistetyt tornitkin toimivat, mutta pääsääntöisesti en innostu hirveästi tuosta erittäin pelkistetystä ja suoraviivaisesta linjasta. Pariisissa on kyllä hienoja alueita, jotenkin se 13. kaupunginosa peruslaatikkotaloineen ja über-betoniviidakkoineen on mielenkiintoinen, vaikkei sitäkään nyt kovin kauniiksi voi kutsua. Juvelinin alueella on yritystä pariisissa, jänniä julkisivuratkaisuja muutamissa taloissa, mutta taas La Defensen vaihtelevat ratkaisut ja ryhmitetty paketti näyttää parhaalta.
#67499
Laitetaan tämä nyt vaikka tähän ketjuun...

Professori Panu Lehtovuori arvostelee yksitoikkoista tornisuunnittelua

TTY:n yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori arvostelee tapaa suunnitella Helsingin torneja. Kaupunkikuvasta tulee liian monotonista, kun tornisuunnittelu on vain muutaman suunnittelijan käsissä.

Lehtovuori sanoo, että Helsingin korkean rakentamisen into on kuin vaahtoa. ”Kyllä tänne korkeaa rakentamista mahtuu, mutta sen keskittyminen harvoihin projekteihin ei ole hyvästä. Olisi parempi, että tänne syntyisi usean arkkitehdin ja toimijan pilvenpiirtäjätyyppistä rakentamista. Helsingissä on nyt vireillä vain Pekka Helinin ja Zino Zucchin tornitaloja. Ne eivät tue toisiaan ja monimuotoista ilmettä, kuten esimerkiksi Lontoossa, missä on uniikkeja tornirakennuksia.”

Hän sanoo tuntuvan siltä, että korkea rakentaminen korvaa aiempia vallan symboleja, julkisia rakennuksia ja kirkkoja. Korkealla rakentamisella halutaan näyttää.
”2000-luvun kerrostuma mahtuu Helsinkiin. Nyt vireillä olevat hankkeet ovat vain syntyneet ilman keskustelua. Jokaisen rakennuksen pitäisi olla sellainen, että sitä voidaan rakastaa ja sillä on lempinimiä. Kalasatama ei näytä hyvältä kaupunkikuvallisena projektina. Siellä syntyy kuollutta aluetta, kun elämä menee sisälle.”
Lehtovuori heittää keskusteluun kysymyksiä. Jos kauppakeskus ei toteudu suunniteltuna, miksei suunnitelmia voisi avata niin, että alueesta tulisi urbaanimpi? Onko hyvä tehdä erillinen, kömpelö, ei-elegantti kansi? Entä jos siellä olisikin kapeita suikaleita, joiden päälle tulisi yksi tai kaksi tornia eikä isoa kakkumaista rakennelmaa?


http://www.rakennuslehti.fi/2014/05/professori-panu-lehtovuori-arvostelee-yksitoikkoista-tornisuunnittelua/
#67501
Purkki^ kirjoitti:Laitetaan tämä nyt vaikka tähän ketjuun...

Professori Panu Lehtovuori arvostelee yksitoikkoista tornisuunnittelua

TTY:n yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori arvostelee tapaa suunnitella Helsingin torneja. Kaupunkikuvasta tulee liian monotonista, kun tornisuunnittelu on vain muutaman suunnittelijan käsissä.

Lehtovuori sanoo, että Helsingin korkean rakentamisen into on kuin vaahtoa. ”Kyllä tänne korkeaa rakentamista mahtuu, mutta sen keskittyminen harvoihin projekteihin ei ole hyvästä. Olisi parempi, että tänne syntyisi usean arkkitehdin ja toimijan pilvenpiirtäjätyyppistä rakentamista. Helsingissä on nyt vireillä vain Pekka Helinin ja Zino Zucchin tornitaloja. Ne eivät tue toisiaan ja monimuotoista ilmettä, kuten esimerkiksi Lontoossa, missä on uniikkeja tornirakennuksia.”

Hän sanoo tuntuvan siltä, että korkea rakentaminen korvaa aiempia vallan symboleja, julkisia rakennuksia ja kirkkoja. Korkealla rakentamisella halutaan näyttää.
”2000-luvun kerrostuma mahtuu Helsinkiin. Nyt vireillä olevat hankkeet ovat vain syntyneet ilman keskustelua. Jokaisen rakennuksen pitäisi olla sellainen, että sitä voidaan rakastaa ja sillä on lempinimiä. Kalasatama ei näytä hyvältä kaupunkikuvallisena projektina. Siellä syntyy kuollutta aluetta, kun elämä menee sisälle.”
Lehtovuori heittää keskusteluun kysymyksiä. Jos kauppakeskus ei toteudu suunniteltuna, miksei suunnitelmia voisi avata niin, että alueesta tulisi urbaanimpi? Onko hyvä tehdä erillinen, kömpelö, ei-elegantti kansi? Entä jos siellä olisikin kapeita suikaleita, joiden päälle tulisi yksi tai kaksi tornia eikä isoa kakkumaista rakennelmaa?


http://www.rakennuslehti.fi/2014/05/professori-panu-lehtovuori-arvostelee-yksitoikkoista-tornisuunnittelua/


Kalasatama ja Pasila näyttävät mun silmään hyvältä, sen sijaan Keilaniemi ei oikein sytytä. Myös kompleksit voivat olla yksilöitä, kuten kiistelty Merihaka vaikkapa.
#67503
Aivan naurettavaa syyttää tornitaloja monotonisesta kaupunkikuvasta. Kaupunkikuvan monotonisuus on aivan jonkun muun korkuisten rakennusten syytä, kuin tornien.
#67506
Kritiikki ei kohdistunut tornitaloihin itseensä, vaan siihen, että suunnitellut tornitalot ovat saman näköisiä. Korjausehdotukseksi Lehtovuori hedotti sitä, että Kalasataman naurettava keskus pilkottaisiin pienemmiksi suikaleiksi, jolloin alueelle voisi tulla kahdeksan samanlaisen tornin sijasta kahdeksan erilaista tornia. Mikä ainakin omaan korvaani kuulostaisi helvetisti paremmalta kuin nyt pöydällä oleva suunnitelma.

Pasilasta en ole ihan varma ollaanko kaikki tornit antamassa yhdelle rakennusliikkeelle rakennettavaksi, vai käydäänkö tontinluovutuskilpailut torni kerrallaan. Toivottavasti jälkimmäinen vaihtoehto.
#67507
arkkinikkari kirjoitti:Kritiikki ei kohdistunut tornitaloihin itseensä, vaan siihen, että suunnitellut tornitalot ovat saman näköisiä. Korjausehdotukseksi Lehtovuori hedotti sitä, että Kalasataman naurettava keskus pilkottaisiin pienemmiksi suikaleiksi, jolloin alueelle voisi tulla kahdeksan samanlaisen tornin sijasta kahdeksan erilaista tornia. Mikä ainakin omaan korvaani kuulostaisi helvetisti paremmalta kuin nyt pöydällä oleva suunnitelma.

Pasilasta en ole ihan varma ollaanko kaikki tornit antamassa yhdelle rakennusliikkeelle rakennettavaksi, vai käydäänkö tontinluovutuskilpailut torni kerrallaan. Toivottavasti jälkimmäinen vaihtoehto.


Mun mielestä sekä Kalasatamaan että Pasilaan nimenomaan yhdenmukaisuus istuu. Mutta Keilaniemeen ei.
#67508
arkkinikkari kirjoitti:Korjausehdotukseksi Lehtovuori hedotti sitä, että Kalasataman naurettava keskus pilkottaisiin pienemmiksi suikaleiksi, jolloin alueelle voisi tulla kahdeksan samanlaisen tornin sijasta kahdeksan erilaista tornia. Mikä ainakin omaan korvaani kuulostaisi helvetisti paremmalta kuin nyt pöydällä oleva suunnitelma.

Eihän niiden tornien tarvitsisi nykysuunnitelmassakaan olla keskenään samankaltaisia, mutta se on ollut alueen suunnittelijoilla päämääränä. Ei se useampi toteuttaja siinä siis auttaisi, jos suunnittelufilosofia on tämä.


arkkinikkari kirjoitti:Pasilasta en ole ihan varma ollaanko kaikki tornit antamassa yhdelle rakennusliikkeelle rakennettavaksi, vai käydäänkö tontinluovutuskilpailut torni kerrallaan.

Vuosia sitten jutellessani KSV:n Pasila-henkilön kanssa, hän totesi, että ensimmäinen torni annetaan todennäköisesti Zucchille suunniteltavaksi. Tämä tuntui ainakin silloin tarkoittavan sitä, että muut tornit suunnittelee joku muu. Tietysti asiat ovat saattaneet muuttua.
#67512
Eiköhän Kalasataman tornit ole samasta muotista ihan vain kustannussyistä. Halvempi rakentaa suunnilleen samoilla piirustuksilla ja tehdä toimitussopimukset suuremmasta määrästä samoja rakennuselementtejä. Jos nämä lähtevät rakentumaan, veikkaan että projektin value engineering ei jää tähän.
#67514
Klazu kirjoitti:Eiköhän Kalasataman tornit ole samasta muotista ihan vain kustannussyistä. Halvempi rakentaa suunnilleen samoilla piirustuksilla ja tehdä toimitussopimukset suuremmasta määrästä samoja rakennuselementtejä.

Siinä tapauksessa alueen suunnittelija puhui minulle paskaa, mikä on tietysti ihan mahdollista. Mutta rakennusten ei silti olisi pakko olla keskenään samankaltaisia, kun kaupungilla on valta päättää niiden ulkonäöstä. Voihan toki olla, että SRV on salassa asettanut samanlaiset tornit ehdoksi hankkeen toteuttamiselle. Silti en näe, kuinka erikseen toteuttaminen sinällään auttaisi asiaan (taloudellisesti). Tässä tapauksessa tietysti kuvioissa on mukana se ostoskeskus.
#67523
Samankaltaisuus ja samoilla detaljeilla tekeminen on kaksi eri asiaa. Kalasatamankin varsin tiukkaan asemakaavaan pystyisi toteuttamaan hyvin monennäköistä tornia, ja samankaltaisuus säilyisi vaikka ei tulisikaan monotonista. Nyt toteutetaan yhtenä suunnitelmana, ja julkisivujärjestelmät, aukotukset, materiaalit, runkoratkaisut, terassikatokset, katukalusteet yms ovat kaikissa torneissa täsmälleen samat, eivät ainoastaan samankaltaiset.

Rakennuselementtien massatuotannossa skaalaetujen rajat tulevat vastaan jo karkesti yhden tornin kohdalla; on ihan sama tehdäänkö samanlaista reikäelementtiä sata vai tuhat kappaletta, kappalehintaan sillä ei enää ole vaikutusta. Korkeintaan nostava, kun pienemmillä valmistajilla ei ole enää rahkeita kilpailla megatilauksista. Arkkitehtisuunnittelussa toki säästetään, mutta kyllä se on tornitalon kohdalla (=detaljien monistamista jo lähtökohtaisesti paljon) jo niin pieni promille, että ei sillä ole mitään merkitystä. Varsinkin kun hajautetummalla suunnittelulla saataisiin heti paljon mielenkiintoisempaa, ja samalla myös arvokkaampaa kaupunkia.
#67524
arkkinikkari kirjoitti:Samankaltaisuus ja samoilla detaljeilla tekeminen on kaksi eri asiaa. Kalasatamankin varsin tiukkaan asemakaavaan pystyisi toteuttamaan hyvin monennäköistä tornia, ja samankaltaisuus säilyisi vaikka ei tulisikaan monotonista. Nyt toteutetaan yhtenä suunnitelmana, ja julkisivujärjestelmät, aukotukset, materiaalit, runkoratkaisut, terassikatokset, katukalusteet yms ovat kaikissa torneissa täsmälleen samat, eivät ainoastaan samankaltaiset.

Edelleenkin, samankaltaisuus tai samat detaljit olisivat olleet estettävissä, mutta suunnittelijoilla ei ollut minkäänlaisia intressejä siihen suuntaan. Sen sijaan totesivat, että Kalasatamasta halutaan tornien osalta yhtenäinen tms. En siis edelleenkään ole vakuuttunut, että hankkeen jakaminen pienempiin osiin olisi ollut välttämätöntä monipuolisemman arkkitehtuurin saavuttamiseksi.

Onko muuten muidenkin kuin kahden ensimmäisen tornin lopulliset suunnitelmat selvillä? Itse olin siinä luulossa, että näin ei ole. KSV:n edustajakin totesi, että "samankaltaisuudella" lähdetään liikkeelle, mutta suunnitelmia voidaan muuttaa myöhemmin. En tosin ole aivan varma, mitä keinoja kaupungilla on vielä olemassa, kun kaava on lainvoimainen.
#67529
Joo on mahdollista tehdä vielä yksityiskohtaisempi asemakaava, mutta ei siinä ole mitään järkeä, ja varmaan jossain menee laillisuudenkin raja (joku "asemakaavan on oltava tarkoituksenmukainen" etc pykälä). Muita laillisia keinoja kaupungilla ei ole ulkonäöstä päättämiseen, ja asemakaavakin on siihen tarkoitukseen mahdollisimman huono väline. Käytännössä vaatisi siis lakimuutosta.

Tietenkin Helin Co olisi myös voinut tehdä erilliset kuvat jokaista tornia varten, mutta veikkaisin että asiakas (=SRV) olisi nostanut metelin kustannuksista (oli ne sitten todellisia tai ei), ja toisaalta arkkitehdin suunnittelupalkkio ei siitä olisi noussut vaikka työmäärä olisi moninkertaistunut. Ja silti saman toimiston duunit ovat yleensä hyvin samanhenkisiä, eli monotonista olisi tullut joka tapauksessa.

Toki arkkitehtisuunnittelu oltaisiin voitu jakaa saman hankkeen sisällä eri toimijoille (näin ilmeisesti on tehty ainakin Köpiksessä eräällä uudella asuinalueella), mutta kyllä sekin aika hankalaa olisi ollut.