Amateur kirjoitti: ↑14.12.19 01:16
korkean rakentamisen tehokkuus.
Se on siinä, että tuo määrä asuntoja on saatu suoraan metroaseman ja kauppakeskuksen päälle. Jos olisi tehty matalampaa niin sijainti olisi useammalla asukkaalla kauempana palveluista. Tiiviys on tietysti sitten myös infrastruktuurin kannalta tehokkaampaa, eli tarvitaan vähemmän katua, vesijohtoputkea jne. kuin harvaan rakennettaessa.
Tämä siis teoriassa. Käytännössä noiden ympäröivien tavallisten 6-8 kerroksisten kortteleiden tehot eivät ole mitenkään maksimaaliset, eli tiivistää vois halvemmallakin (jos normit sallisivat) kuin tekemällä satametrisiä torneja. Kalasataman aluetehot eivät käsittääkseni ole mitenkään huimaavia verrattuna esim. Helsingin vanhoihin umpikorttelialueisiin. Sikäli Suomen korkeimmat asuintalot eivät tarkoita sitä, että alue olisi Suomen tehokkain.
Ellei se ole sama asia kuin kaupungin omistaman maan pinta-alasta saatavan hinnan maksimointi.
Juuri sitäkin se on. Kuten todettua, kaupungilla on kaavoitusmonopoli, eli se pystyy ainoana luomaan rahanarvoista rakennusoikeutta tyhjästä. Suomessa kiinteistövero on suhteellisen matala, eikä kata kaupungin infrastruktuurin kuluja. Helsinki rahoittaa näitä menoja tontteja myymällä ja vuokraamalla, koska se sattuu omistamaan paljon maata. Toinen vaihtoehto on periä kaavoitusmaksua/maankäyttömaksua semmoisessa tapauksessa, että kaupunki ei itse omista maata. Ts. jos kaupunki luo rahanarvoista rakennusoikeutta jonkun muun maalle, niin se ei anna koko rakennusoikeuden arvoa lahjaksi, vaan vie välistä jollain prosentilla. Tämä on oikein ja hyväksi, koska maanomistaja ei tuossa diilissä ole (yleensä) tehnyt mitään rahan ansaitsemiseksi, kunhan vaan on sattunut omistamaan pläntin.
Helsingin tonttikaupat rakennusliikkeiden kanssa mun käsittääkseni eivät ole mitenkään erityisen vapaat tai avoimet markkinat. Redin tapauksessa suunnittelu-toteutuskilpailuun tuli lopulta yksi ainoa ehdotus, eli SRV oli ainoa tarjoaja. Teoriassahan tontit pitäisi huutokaupata, mutta käytännössä näin harvemmin tapahtuu, ja kaupunki arvioi hinnan jollain systeemillä, joka perustuu johonkin. Redin rakentamisen aloitus myöhästyi monta vuotta, ensin valitusten ja sitten rahoituksen varmistumisen takia. Kaupunki varmaankin pyrki pitämään hanketta hengissä. En muista, annettiinko sille erityisesti lisäaikaa, mutta ainakaan ei oltu huutokauppaamassa tonttia muille, kun kilpailussa oli saatu se yksi ehdotus ja tuommoiseen hankkeeseen pystyviä yhtiöitä ei teoriassakaan ole maassa kuin pari muuta.
Asunnon myyntihinta on se, mitä siitä markkinoilla saa. Osmo Soininvaara on tätä vääntänyt rautalangasta toistuvasti. Rakennusliike ei tietenkään myy asuntoja yhtään halvemmalla sen takia, että kaupunki antaa alennusta tontista, vaan se pistää erotuksen taskuunsa jos suinkin pystyy. Siksi kaupunki pyrkii optimoimaan omaa tulostaan, eli juurikin maksimoimaan tontista saatavan hinnan, mutta niin, että rakennusliike vielä rakentaa. Näin siis olettaen, että ei tehdä hyvävelidiilejä rakennusliikekartellin kanssa (tai junailla toteutuskilpailuja tarkoituksella niin, että niihin tulee vain yksi ehdotus).
