Taloforum.fi

[Etika]

Katselin noita Redin sivuston vauraustilannetta ja näköjään nuo kattohuoneistot eivät näytä menevän kaupaksi. Niistä viidestä ei yhdessäkään ole edes alustavaa varausta. Muutenhan tuolla on jo ylivoimaisesti suurin osa varattu, vapaan näyttää olevan lähinnä hajanaisesti kaksioita niiden kalleimmasta päästä ja isompia asuntoja halvemmasta päästä (=alempaa).

Mutta kun vertailee hintoja ja asuntoja, niin eipä noiden kattohuoneistojen myymättömyys kovin paljoa yllätäkään. Niiden neliöhinnat ovat 12 000 - 15 000 euroa, kun kaksi kerrosta alempaa isot asunnot maksavat suurimmillana 8000 e/m^2. Kun tuon eron vielä näkee niin helposti hinnastosta, niin vähän epäilen, että SRV:n pitää tinkiä hinnoista ennen kuin nuo kattohuoneistot menevät kaupaksi.

[sekovene]

Koko tämä väite, että Kalasataman tornit voisivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa linnustolle on lähinnä tragikoominen.

Se väite ei ole ollenkaan tragikoominen, vaan se on aivan totta. Tragikoomista on sen sijaan se, että ensin kaavoitetaan tornitaloja ja sitten aletaan suojella lintuja tornitaloilta. Se on vähän kuin ensin rakennettaisiin metro ja sitten kaavoitettaisiin asemien viereen lähinnä hyperostareja ja nukkumalähiötä surkeilla tehokkuuksilla. Suomessa osataan tämä asioiden vesittäminen oikein hyvin.

[RV]

Koko tämä väite, että Kalasataman tornit voisivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa linnustolle on lähinnä tragikoominen.

Se väite ei ole ollenkaan tragikoominen, vaan se on aivan totta. Tragikoomista on sen sijaan se, että ensin kaavoitetaan tornitaloja ja sitten aletaan suojella lintuja tornitaloilta. Se on vähän kuin ensin rakennettaisiin metro ja sitten kaavoitettaisiin asemien viereen lähinnä hyperostareja ja nukkumalähiötä surkeilla tehokkuuksilla. Suomessa osataan tämä asioiden vesittäminen oikein hyvin.

Kun muuta ei löydy

Kas kumma kun ei Vartiosaaren lehmukset, saarnet ja pikkulinnut kiinnosta!

Kaikinpuolin erittäin pelonsekaiset tunteet tätä projektia kohtaan, varsinkin nyt kun tuli nähtyä nuo kuvat julkisivusta. Tässä on kaikki mahdollisuudet Merihaka vol2:seen, mitä sitten hävetään seuraavat vuosikymmenet. Kymmenkunta identtistä ja suht halvannäköistä bulkkitornia samassa ryppäässä ei välttämättä ole mahdollisuus...

Tämä on "Merihaka 2" monessa mielessä. Jos arkkitehtuuria meinataan, niin ei Merihakaa ole aihetta häpeillä. Jos Merihaka silti häiritsee, mikään laki ei pakota oleskemaan sen välittömässä läheisyydessä 25/7.

[Darkmage7280]

Tämä on "Merihaka 2" monessa mielessä. Jos arkkitehtuuria meinataan, niin ei Merihakaa ole aihetta häpeillä. Jos Merihaka silti häiritsee, mikään laki ei pakota oleskemaan sen välittömässä läheisyydessä 25/7.

Kaikella kunnioituksella, Merihaka on betonibrutalismia vastenmielisimmillään.
Ja vaikka en oleskele esim. Kanye Westin tai Daeshin välittömässä läheisyydessä, pidän silti molempia vastenmielisinä.

[Urbaani]

Niin no... Onhan Merihaka vähän rujo, mutta diggaan kyllä sen anteeksipyytelemättömyydestä ja hillitystä charmista. Mutten kuitenkaan vertaisi Rediä Merihakaan...

[RV]

Nimenomaan äärimmäinen betonibrutalismi tekee Merihaasta kiinnostavan. Redi on Suomen oloissa erittäin kiinnostava, vertasin Merihakaan lähinnä tuosta samasta arkkitehtuurista torneissa. Sen sijaan jonkun Leinelän tilalle voisi hyvin rakentaa, kaikella kunnioituksella, vaikka 10 Merihakaa tehokkaasti radanvarteen 3 krs bulkin tilalle. Sitäkö halutaan tornien sijasta?

[hmikko]

^ Kalasataman keskuksen alle tehdään melkoinen parkkiluola. Leinelässä suunniteltiin pysäköinti ensin pinnan alle, sitten siirrettiin pinnalle kun ei lähtenyt muuten rakentumaan hinnasta johtuen. Ts. Kalasataman sijainnilla hinnoittelu kattaa maanalaisen pysäköinnin kustannukset, myös isossa tornikompleksissa, Leinelässä ei. Leinelä sijaitseen kuitenkin radasta huolimatta melko kaukana mistään. Ja Merihaan pimeä katu/autotaso kannen alla varmasti on semmoista, mitä oikeasti ei Leinelään haluttu, tai minnekään muuallekaan nykyään. Parkkiratkaisuna se varmaan on halvempi kuin Kalasataman keskuksen luola.

[sekovene]

Kun muuta ei löydy

Kas kumma kun ei Vartiosaaren lehmukset, saarnet ja pikkulinnut kiinnosta!

Mitä ihmettä selität?

[Clepe]

Ja Merihaan pimeä katu/autotaso kannen alla varmasti on semmoista, mitä oikeasti ei Leinelään haluttu, tai minnekään muuallekaan nykyään.

Juu ei...

[Urbaani]

Joo onhan Merihaassa ja Itä-Pasilassa huonotkin puolensa, mutta diggaan myös niiden anteeksipyytelemättömyydestä. 60-70-luvuilla Helsingistä kun todella haluttiin tehdä kansainvälisestikin merkittävä suurkaupunki, mihin nyt kuuluvat näyttävät rakennukset ja isot infraratkaisut. Tuolloin ei oltu vielä kuultu nykyään vallalla olevasta "downshiftauksesta", vaan todella haluttiin, että mepä ylitetään edellisten sukupolvien saavutukset. Tämä nyt tietty näkyi Helsingin kaupunkisuunnittelussa myös vastaitsenäistyneessä 20-luvun Suomessa. (Muutenkin unohdettua aikaa. Nykysukupolvet kun tuntuvat sisällissodan ja talvisodan välisestä ajasta tietää lähinnä kieltolain ja Lapuan liikkeen)

Tietty tätä 4-kerroksisia sairaalanvalkoisia "Leinelä"-kerrostaloja nyt voi kaupungin laitamille rakenta, mutta en oikeasti näe syytä, miksi Helsingin kantakaupunkia nykyään suunnitellaan niin anteeksipyytelemättömästi. Tsekatkaa vaikka Tallinnaa, Lontoota, New Yorkia, Moskovaa jne. muualla uusi sukupolvi sentään uskaltaa jättää jälkensä kaupunkikuvaan. En tarkoita tällä sitä, että ryhtyisin Helsingin keskustan purkutalkoisiin (en tietenkään), mutta uudet alueet ja täydennysrakentamiskohteet pitää suunnitella miljoonakaupungin tyyliin. Tässä mielessä Kalasataman Keskus ja Keski-Pasila ovat parasta Helsingissä vuosikymmeniin!

[veka]

Joo onhan Merihaassa ja Itä-Pasilassa huonotkin puolensa, mutta diggaan myös niiden anteeksipyytelemättömyydestä. 60-70-luvuilla Helsingistä kun todella haluttiin tehdä kansainvälisestikin merkittävä suurkaupunki, mihin nyt kuuluvat näyttävät rakennukset ja isot infraratkaisut. Tuolloin ei oltu vielä kuultu nykyään vallalla olevasta "downshiftauksesta", vaan todella haluttiin, että mepä ylitetään edellisten sukupolvien saavutukset. Tämä nyt tietty näkyi Helsingin kaupunkisuunnittelussa myös vastaitsenäistyneessä 20-luvun Suomessa.

Mielenkiintoista, miten isotkin asiat ja kehityskulut voi kokea kovin eri tavoin. Minulle 70- ja 80-luvut edustavat pahimman sortin pysähtyneisyyden vuosikymmeniä monilla elämänalueilla, erityisesti taiteissa ja aivan erityisesti kaupunkirakentamisessa. 60-luvulla on sentään puolensa ja puolensa. Esim. kevyessä musiikissa luovuus tuntuu olleen komeimmassa kukassaan, mutta toisaalta tuolla vuosikymmenellä käynnistyi aivan häikäilemätön arvorakennusten tuhoaminen Helsingin ja ymmärtääkseni myös muiden suomalaisten kaupunkien keskustoissa.

70-luvun alussa tosiaan pystytettiin Helsingin ehkä viimeinen näyttävä ja voimavarojen ja osaamisen rajoja koetteleva arvorakennus, Finlandia talo. Valtavirrassa ei kuitenkaan ollut meininkinä edellisten sukupolvien saavutusten ylittäminen vaan tietoinen alittaminen, kun kaupungistuvalle Suomelle tarvittiin kiireen vilkkaa asuntoja. Aivan lapsenkengissään taaperteleva uusi betonielementtirakentaminen valjastettiin tuottamaan asuinkerrostaloja uudella vauhdilla kuin monistuskoneesta. Vielä 50-luvulla elettiin kaikkialla niukkuuden aikaa, mutta 'käsin tehdyt' asuinkerrostalot haluttiin kuitenkin suunnitella ja rakentaa huolitellusti.

Minulle Itä-Pasila on aina ollut noiden pysähtyneisyyden vuosikymmenten äärimmäisin esimerkki Helsingissä. Kalasatamassa (ja vaikka Jätkäsaaressa) ollaan helsinkiläisittäin noin valovuoden verran paremmalla puolella. Kyllä muurattu tiiliseinä on ihan toista kuin raaka elementtiseinä. Jäljellä on kuitenkin rakennusten monistaminen, vaikka ne näennäisesti ovatkin yksilöitä. Tahtipilliin viheltää yhä rakennusteollisuus, ei edes rakennuttaja tai kaupunki puhumattakaan kaupunkilaisista.

[hmikko]

Toi on kyllä aika eksoottinen määritelmä pysähtyneisyydelle. 70-luvun elementtikausi oli varmaan nopein ja radikaalein muutos rakentamisessa, mitä Suomessa on koettu. Oma lisänsä siinä vielä öljykriisit, jotka toivat äkkikäännöksen energiankulutuksen ja liikenteen suunnittelun suhteen. Siitä olen samaa mieltä, että arkkitehtuuri kärsi rajusti, kun se alistettiin elementtituotannolle.

[Janne_H]

Aiheeseen:

[veka]

Toi on kyllä aika eksoottinen määritelmä pysähtyneisyydelle. 70-luvun elementtikausi oli varmaan nopein ja radikaalein muutos rakentamisessa, mitä Suomessa on koettu. Oma lisänsä siinä vielä öljykriisit, jotka toivat äkkikäännöksen energiankulutuksen ja liikenteen suunnittelun suhteen. Siitä olen samaa mieltä, että arkkitehtuuri kärsi rajusti, kun se alistettiin elementtituotannolle.

Totta kaikki. Elintasohan on viimeisten 50 vuoden aikana parantunut millä tahansa mittarilla aivan valtavasti. Määrällisesti. Pysähtyneisyyden vuosikymmenillä pysähtyivät luovuus mm. taiteissa ja hyvän laadun vaaliminen aineellisessa tuotannossa. Sekä Suomessa että muissa maissa.

Rakentamisessa Suomi tuntuu jämähtäneen monia muita maita pahemmin noiden aikojen jälkimaininkeihin. Suomesta tuli tuolloin suurten ja keskitettyjen järjestelmien ja projektien luvattu maa, ja rakentamisessa se näkyy yhä oikein selvästi. Aiheeseen liittyen, esimerkiksi: Suomessa ei ole monta firmaa, jotka kykenevät edes haaveilemaan REDIn kokoisten projektien toteuttamisesta. Tai Pasilan keskuksen. Tai Keilaniemen tornien.

[arkkinikkari]

Tuo esimerkkisi on nyt vähän ristiriitainen; suurten ja keskitettyjen projektien luvatussa maassa ylipäätään tehdään REDI:n tai Pasilan kaltaisia suuria ja keskitettyjä megahankkeita ja niitä toteuttamaan on ne muutamat keskittyneet kartelliyritykset. Pienten ja hajautettujen projektien maassa ei olisi niin suuria toimijoita, mutta ei myöskään tehtäisi samanlaisia megakomplekseja. Kilpailua olisi enemmän, kaupunkikuva vaihtelevampaa ja laatu korkeampaa.