Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Tekijänä hmikko
#98188
^ Rakennusyhtiöiden mainoslauseet nyt tietysti ovat vaan mainostamista. Ite en ota niitä vakavasti hetkeäkään. Käsitettä "uusi keskusta" on sitten kylläkin viljelty myös kaupungin taholta jo 70-luvulta alkaen, kun Itä-Pasilaa rakennettiin.

Tässä pitäis varmaan tarkistaa hieman oletuksia siitä, mikä on keskusta ja miten ihmiset nyky-Suomessa kaupungissa elelevät. Musta näyttää aika voimakkaasti siltä, että suomalainen systeemi ei enää pysty tuottamaan esim. Aleksanterinkadun kaltaista keskustan ostoskatua uudelle alueelle vaikka miten yritettäis. Korttelityyppiä voidaan ulkokohtaisesti matkia ja kivijalkaan määrätä kaavassa liiketiloja, mutta vastaavalla tavalla elävää keskustaa ei synny. Samaan aikaan kaupan itsensä rakenne on muuttumassa, ja sillä alkuperäiselläkin Aleksanterinkadulla on sinänsä menestyneetkin liikkeet vaikeuksissa, kun vuokrataso on hilattu ylös.

Sanoisin, että "uusi keskusta" on myös väistämättä uudenlainen keskusta. Helsingissä on nyt rakennettu niin paljon isoja kauppakeskuksia, että niitä ja niiden vaikutuksia ei käytännössä voi välttää. Triplan kauppakeskus on neliöiltään kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoinen. Jos sen liikkeet levitettäisiin pääostoskadun varteen Pasilaan (mikä katu se sitten olisikaan), niin määrän puolesta siitä tulisi kyllä kelpo kokoinen. Vaan kun ei levitetä. Käytännössä kaupat ovat kauppakeskuksen sisällä, ja se juna meni jo. Sama "uuden keskustan" toisessa navassa, Redissä.

Toinen juttu on sitten käveltävän ja hahmotettavan kaupunkirakenteen jatkuvuus. Pasilaa on sanottu erilliseksi saarekkeeksi. Nyt sen puoliskot ovat kasvamassa yhteen, ja vierestä kiinni Konepajan alue ja Ilmala. Tässä alkais jo olla jonkunlaista massaa keskustaksi, mutta käveltävyys ja hahmotettavuus ei ole lähelläkään vanhan keskustan tasoa. Osien välille jää edelleen erinäköisiä esteitä, tasoeroja ja Teollisuuskadun kaltaista autoväyläympäristöä. Ja se kaupallinen napa itse, Tripla, on tuommoinen eritasoseikkailu, joka ei ulospäin hahmotu lainkaan.

Kuinka suuri osa Helsingin 'keskustatoiminnoista' tulee vastaisuudessa olemaan Pasila-Kalasatama -akselilla? En nyt yllättyisi kovin suuresti, jos osuus jo aika lähitulevaisuudessa (luokkaa 15 v) olisi semmoinen, että voitaisiin puhua toisesta keskustasta. Siis ihmiset asioivat ja käyvät töissä niin kuin keskustassa tehdään, ja asukkaitakin on suhteellisen tiuhassa. Asiointi vaan tapahtuu kauppakeskuksissa ja katutila on huomattavasti kuolleempaa kuin vanhassa keskustassa, ja osin suorastaan ankeata. Ja em. osuus olisi varmaan edelleenkin selvästi pienempi kuin vanhassa keskustassa.
Pyöröovi, hellakoukku, veka peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#98191
sekovene kirjoitti: 29.07.19 23:32 Kyseinen kaava on ehkäpä pahin hukattu mahdollisuus tonttimaan tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta tällä vuosituhannella. Eipä ole näkynyt kansalaiskeskustelua tai pohdiskelua siitäkään aiheesta.
Tämä keskustelun peräänkuuluttaminenkin alkaa vaikuttaa vähän juuttuneelta levyltä. Monenko kaupunkilaisen voi olettaa käyttävän aikaansa kaavoituksen seuraamiseen, ja ymmärtävän kaavadokumentteja ja -esittelyjä niin hyvin, että pystyy niistä jotain rakentavaa sanomaan? Siis varmaan moni pystyisi, jos perehtyisi, mutta ihmisillä on tähdellisempääkin tekemistä.

Ratapihakorttelin naapurit ovat toimistotaloja, Triplan työmaa, ratapihaa ja Hartwall-areena. Kortteleiden välittömässä naapurissa ei tällä hetkella asu ketään, ja paikka on purettua ratapihaa. Kuka realistisesti ottaen kiinnostuu keskustelemaan tuosta, kun se ei koske omaa takapihaa? Ja kuinka monella on käsitys Helsingin kasvuvauhdista ja tehokkuustavoitteista? Ratapihakorttelien osalta ei ainakaan mun nähdäkseni ole ollut mitään pikajunailua, jossa normaaleja kaavoituskäytäntöjä ja lausuntokierroksia olisi yritetty ohittaa. Kaava on kyllä ollut näytillä ja sitä on esitelty niin kuin muitakin, ja se on esitelty aikana, jolloin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä on tuhansia jäseniä. Tais olla yli kymmenentuhatta jo silloin, kun kaavaluonnos käsiteltiin. LKH:ssa voisi väittää olevan kansalaiskeskustelua näistä asioista enemmän kuin takavuosikymmeninä yhteensä. Toki ryhmällä on poliittinen tavoite, ja se sulkee lähtökohtaisesti nimbyilyn pois, eli sen sorttiselle keskustelulle on muut foorumit.

Ratapihakortteleiden tehoja nostettiin aika merkittävästikin kaavavalmistelun edetessä. Käytännössä tuommoinen vaatii Kaupunkisuunnitteluviraston ja lautakunnan tahtoa, mitä tässä tapauksesssa oli, kun tuuli on kääntynyt tiiviimmän kaupunkirakenteen suuntaan. Toisaalta kaavan ensimmäiset versiot taitavat olla kymmenen vuoden takaa, ja virasto ei heittänyt perusideaa menemään ja vaihtanut tyyliin Nihdin kaavan mallisiin umpikortteleihin. Yksi tämmöistä rajoittava tekijä lienee tässäkin parkkinormi, toinen avokallioiden suojelu. En tiedä, mikä kansalaisvoima tämän olisi voinut muuttaa. Lautakunta ja valtuusto tietysti voi halutessaan vaatia maksimaaliset tehot, mutta vähän vaikea kuvitella, että semmoinen liike keräisi kannatusta tässä tapauksessa.
Tekijänä Sam33
#98192
Ratapihakortteileiden kehityksessä on myös ollut melkoista hitautta. Toki Triplan työmaat on ymmärrettävästi vienyt tilaa aluuelta, mutta esimerkiksi A-Kruunu ilmoitti muutama vuosi sitten että heidän ensimmäinen tontti pitäisi lähteä rakentumaan 2018 ja 2019, mutta vielä ei ole kummallakaan rakennuslupaa. Ainoastaan yksi JM:n kohde rakentumassa, kahdelle Lumon vuokra-asuntokohteelle ilmeisesti rakennusluvat olemassa (saattaa olla jo rakenteilla?).

Tokihan on mahdollista että kun tontit on rakentajille luovutettu, niin he tekevät omat suunnitelmat kortteleihin ja hakevat tarvittaessa poikkeuslupia ja kaavamuutoksia, jos alueella potentiaalia näkevät. Aika hyvin viime aikoina esim. Kalastamassa, Herttoniemessä ja Jätkäsaaressa on hyväksytty 2-3 kerroksen ylitykset poikkeuslupina.

Noista yksi iso tontti on varattu HOASille, jolle ainakaan parkkinormin ei pitäisi olla este, kun autottomia opiskelijoita on tuhansia jonossa. Toivotaan että he myös rakentavat alueelle mahdollisimman paljon ja tiiviisti.
Avatar
Tekijänä Tande
#98193
En todellakaan panisi pahitteekseni, mikäli Ratapihakortteleiden suhteen toimittaisiin samaan tapaan kuin useissa kohteissa Jätkäsaaressa hiljattain, eli pari vaihdetta silmään lisää. Jos Pasilasta todella halutaan Helsingin uutta keskustaa, tarvitsee alue reilusti lihaa luiden ympärille ja tonttimaan arvon tietäen lienee järkevää rakentaa korttelit niin tehokkaasti, kuin kaikki rajoitteet ja normit mahdollistavat.

Eivät tämänhetkisetkään suunnitelmat todellakaan katastrofaaliset ole, mutta vähän liikaa tulee esim. naapurin Länsi-Pasila mieleen, mahdollisuudet olisivat paljon urbaaniimpaankin ratkaisuun. Naapurissa jo kohoava Tripla ja kivenheiton päähän lähitulevaisuudessa nousevat vieläkin korkeammat tornit sallisivat kerroslukujen nostamisen ihan reilulla kädellä, ilman että paljoakaan polemiikkiä syntyisi. Myös kortteleiden sijainti laakson pohjalla (vanhaa järvenpohjaa) takaa kyllä sen, etteivät esim. 20-30 kerroksiset talot olisi yhtään liian korkeita, mikäli tehojen nostaminen tukee tätä.

Olisihan kunnon pilvenpiirtäjärivi Veturitien varrella Triplalta Isolle pajalle lisäksi todella komea näky. Nykyisessä kaavassa kun on tyydytty vaatimattomasti 16-12 kerroksisiin pikkutorneihin. Tornien varjotkin heittäytyisivät lähinnä parille läntisimmälle junaraiteelle...
Tekijänä hmikko
#98194
Tande kirjoitti: 30.07.19 19:37 En todellakaan panisi pahitteekseni, mikäli Ratapihakortteleiden suhteen toimittaisiin samaan tapaan kuin useissa kohteissa Jätkäsaaressa hiljattain, eli pari vaihdetta silmään lisää.
Niin kaavan valmistelussa juurikin tehtiin, lisättiin kerroksia ja kerrosneliöitä. Taloja vaan ei ole rakennettu vielä.
Eeros peukuttivat tätä
Tekijänä sekovene
#98200
hmikko kirjoitti: 30.07.19 16:33
sekovene kirjoitti: 29.07.19 23:32 Kyseinen kaava on ehkäpä pahin hukattu mahdollisuus tonttimaan tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta tällä vuosituhannella. Eipä ole näkynyt kansalaiskeskustelua tai pohdiskelua siitäkään aiheesta.
Tämä keskustelun peräänkuuluttaminenkin alkaa vaikuttaa vähän juuttuneelta levyltä. Monenko kaupunkilaisen voi olettaa käyttävän aikaansa kaavoituksen seuraamiseen, ja ymmärtävän kaavadokumentteja ja -esittelyjä niin hyvin, että pystyy niistä jotain rakentavaa sanomaan? Siis varmaan moni pystyisi, jos perehtyisi, mutta ihmisillä on tähdellisempääkin tekemistä.
Juuri näin. Tuo oli lähinnä sarkastinen piikki Pyöröovelle, joka peräsi parempaa tai jotenkin laaja-alaisempaa keskustelua Triplasta. Ainahan sitä vaaditaan, kun jokin päätös ei miellytä. Minua ei miellytä Ratapihakorttelien alhaiset teholuvut -> riittämättömän keskustelun syytä.

Sam33 kirjoitti: 30.07.19 17:37Tokihan on mahdollista että kun tontit on rakentajille luovutettu, niin he tekevät omat suunnitelmat kortteleihin ja hakevat tarvittaessa poikkeuslupia ja kaavamuutoksia, jos alueella potentiaalia näkevät. Aika hyvin viime aikoina esim. Kalastamassa, Herttoniemessä ja Jätkäsaaressa on hyväksytty 2-3 kerroksen ylitykset poikkeuslupina.
Joo, varmasti tullaan hienosäätämään ylöspäin. Mutta se ei riitä, vaan varsinkin kaava-alueen itäreuna tulisi kaavoittaa kokonaan uusiksi: kunnon torneja Veturitien reunalle, kuten Tande ehdottaa. Pohjoisosan voisi myös vetää uusiksi, koska ne tontit eivät kuitenkaan ole lähdössä rakentumaan muutamaan vuoteen. Toki se on epärealistinen toive enää tässä vaiheessa.
Tande, Jukki peukuttivat tätä
Tekijänä Jukki
#98201
sekovene kirjoitti: 31.07.19 20:42 Minua ei miellytä Ratapihakorttelien alhaiset teholuvut -> riittämättömän keskustelun syytä.
Minäkin olen ihmetellyt tätä. Miksei mittakaava voinut olla samaa kuin Triplassa? Tai edes lähes.

Rajoittikohan jokin parkkipaikkanormi tms. teholukuja.
Avatar
Tekijänä Tande
#98203
Epäilisin taustalla olevan periaattessa samat syyt, miksi Töölönlahdelle päätettiin rakentaa harva ja matala toimistotalojen rivistö, tai miksi Kruunuvuorenrannasta päätettiin tehdä Vuosaari-tyylinen lähiö oikeasti tiivin ja urbaanin kaupungin sijaan. -Liian iso osa ihmisistä oikeasti tuntuu nauttivan lähiömäisestä tyylistä, mallia Leinelä ja iso osa urbanisteiksi itsensä mieltävistä haluaa tornitalojen sijaan "tiivismatalaa". Eivät kaavoittajat ohjeitaan tietty suoraan kansan syvistä riveistä ota, mutta uskoisin tämän heijastuvan siihen miksi Helsinkiä ei 2020-luvullakaan uskalleta kaavoittaa suurkaupungin tyyliin. Valitettavaa, mutta lopputuloksena on parhaimmillaankin "semi-tiivistä" urbaania lähiötä, vaikka mahdollisuudet olisivat paljon parempaankin.

Keski-Pasila ei tietenkään ole saman mittakaavan katastrofi, kuin Töölönlahti, mutta kategorinen päätös jättää korkeat rakennukset pois ratapihakortteleista on kyllä mielenkiintoinen ja harmillinen. Muistan selvästi joskus 15 vuotta sitten kuvitelleeni tulevan pilvenpiirtäjäalueen jatkuvan ilman muuta Isolle Pajalle ja Hartwall-Areenalle asti... Toivottavasti todellakin tehoja vielä nostetaan sen mitä on mahdollista. Alueen rakentaminen on vasta ihan alkutekijöissään, joten mikäli halua on riittävästi, voisi suunnitelmat laittaa periaatteessa kokonaan uusiksi. Kyseessä on niin arvokas alue, että ainoastaan niin tehokas rakentaminen, kuin normit ja tämän vuosituhannen realiteetit mahdollistavat on hyväksyttävää.
Tekijänä Pyöröovi
#98204
sekovene kirjoitti:Tuo oli lähinnä sarkastinen piikki Pyöröovelle, joka peräsi parempaa tai jotenkin laaja-alaisempaa keskustelua Triplasta. Ainahan sitä vaaditaan, kun jokin päätös ei miellytä. Minua ei miellytä Ratapihakorttelien alhaiset teholuvut -> riittämättömän keskustelun syytä.
Tande täällä on valittanut alhaisia tehoja, tai oikeastaan korkeuksia, mutta minulle Ratapihakorttelien tehot ovat kohdillaan. Sen sijaan olen kyseenalaistanut Triplan kolossaalisen mittakaavan ja käyttötarkoituksen. Samat korttelit olisi aivan hyvin voinut rakennuttaa samoilla tehokkuuksilla huomattavasti monipuolisemmiksi ja houkuttelevimmiksi, esimerkiksi Aleksanterinkadun tyyliin. Kumman moni täällä tuntuu ihailevan kylmää ja massiivista laatikkoarkkitehtuuria à la Itä-Pasila. Euroopan houkuttelevimmat paikat eivät suinkaan ole modernien jättimonumenttien juurilla, vaan sopusuhtaisten pikku tornien varjostamilla vehreillä kävelykaduilla ja aukioilla.

Mitä tulee kansalaiskeskusteluun, mielestäni kaikissa kaupungin rakennushankkeissa pitäisi lähteä tulevien käyttäjien perusteellisella kuulemisella. Tripla ja tulevat jättitornit ovat muuttamassa Helsingin näkymiä aivan uuteen suuntaan. Mielestäni on kummallista, ettei kansalaisten kanssa käyty kunnollista vuoropuhelua merkittävistä muutoksista kaupunkikuvaan. Kyseessä on kuitenkin Keski-Pasilaa laajempi periaatteellinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi kaupungin pitäisi ryhtyä aloitteellisesti luomaan eri foorumeita tulevaisuuden projektien ympärille. Onneksi nykyinen Vapaavuoren johtama valtuusto on esittänyt halukkuutensa kehittää kaupunkia huomattavasti entistä kuuntelevammaksi.
Tekijänä Sam33
#98206
Pyöröovi kirjoitti: 01.08.19 18:30 Tripla ja tulevat jättitornit ovat muuttamassa Helsingin näkymiä aivan uuteen suuntaan. Mielestäni on kummallista, ettei kansalaisten kanssa käyty kunnollista vuoropuhelua merkittävistä muutoksista kaupunkikuvaan.
No tästä olen vähän eri mieltä. Mitä vuoropuhelu sinun mielestäsi tässä tilanteessa on? Osayleiskaavan aikaan jo puhuttiin torneista ja kerättiin mielipiteitä. Triplan asemaakaavaan kerättiin mielipiteitä, eikä kukaan edes valittanut kaavapäätöksestä. Nyt ei tarvita kyllä yhtään uutta foorumia keskustelemaan mistään kun aina löytyy puolesta ja vastaan mielipiteitä. Mielipide on mahdollista esittää ja keskustelua synnyttää jo nyt, ja on politikkojen tehtävä ratkaista onko se merkityksellistä.

Jos joku kaava saa rajua kritiikkiä, niin politikoilla on mahdollisuus se pysäyttää jo kaupunkiympäristölautakunnassa, hallituksessa ja lopulta valtuustossa. Ja näin on myös tehty.

Sen myönnän että Triplasta olisi voitu vaihtoehtoja esitellä, mutta lopultahan vain yksi tarjoaja (YIT) osallistui lopulliseen kilpailuun. Muita lopullisia ehdotuksia ei edes ollut. Ja sekin johtui HS:n mukaan Senaatti kiinteistöiden rahanahneudesta (halusivat niin kovan tuoton, johon vain YIT ylti).
Tekijänä Jukki
#98211
Itsellänikin on iän myötä suurin pilvenpiirtäjäinnostus mennyt ohi, mutta Pasilahan olisi mitä sopivin paikka tehdä niitä myös Trigoni-alueen ulkopuolelle. Sikäli kun vanhoja rakennuksia itä- tai länsipasilassa korvataan, tilalle voisi hyvin rakentaa 150-200 metrisiä tornitaloja, asuin-, toimisto- tai sekakäyttöön. Se toisi alueen rakennuskantaan kerroksellisuutta ja antaisi mahdollisuuden kaupungin kasvaa kuten monet isommista tornitalokaupungeista ovat kasvaneet. Vai onkohan niin että Pasilan vetovoima ei kuitenkaan ihan riitä.
sekovene peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#98213
Tande kirjoitti: 01.08.19 16:08 Liian iso osa ihmisistä oikeasti tuntuu nauttivan lähiömäisestä tyylistä, mallia Leinelä ja iso osa urbanisteiksi itsensä mieltävistä haluaa tornitalojen sijaan "tiivismatalaa". Eivät kaavoittajat ohjeitaan tietty suoraan kansan syvistä riveistä ota, mutta uskoisin tämän heijastuvan siihen miksi Helsinkiä ei 2020-luvullakaan uskalleta kaavoittaa suurkaupungin tyyliin. Valitettavaa, mutta lopputuloksena on parhaimmillaankin "semi-tiivistä" urbaania lähiötä, vaikka mahdollisuudet olisivat paljon parempaankin.
Ratapihakorttelien kaavan lähtökohta oli Cino Zucchin viitesuunnitelma vuodelta 2004. Pistin Zucchin ja Siitosen viitesuunnitelmat kertauksena tähän ketjuun viime vuonna: viewtopic.php?p=95009#p95009

Vuoden 2004 jälkeen moni asia muuttui: Veturitien linjaus, ratapihan laajennus kutistui yhdeksi lisäraiteeksi, asema päätettiin purkaa, Tripla kasvoi kokoa jne. Ratapihakortteleiden kaavasta tehtiin erilaisia versioita. Silti hyväksytyssäkin kaavassa näkyy jotain Zucchin viitesuunnitelmasta, mm. avokallioiden säilyttäminen.

Kuten totesin pari kommenttia sitten, perinteisen keskustan tyyppisiä katutiloja katutason liiketiloineen ei nykysysteemi nähtävästi saa syntymään. Ratapihakortteleissa ei ole yritettykään, kun lähtökohtaisesti kaupalliset toiminnot on keskitetty Triplaan. Mun nähdäkseni tästä syntyy tuo lähiömäisyys. Se ei ole hyvä sana kuvaamaan tilannetta, mutta tarkoitan tässä Ruoholahden tyyppistä tilannetta, jossa rakennukset ovat kyllä kadun reunassa kiinni, korttelit lähes umpinaisia, ja katutasossa on siellä täällä joku liiketilakin, mutta kaupallinen toiminta on keskitetty umpinaiseen kauppakeskukseen. Kadulla on varsin kuollutta, ja keskustelufoorumeilla aluetta nimitellään lähiöksi. Mitään metsälähiötähän se ei kyllä muistuta millään lailla.

Urbaanius on muutakin kuin tehoja. Keski-Pasilan kaavoissa hyväksytyillä tehoilla olisi kyllä mahdollista tehdä elävä, urbaani paikka, väitän. Keski-Eurooppa on semmoisia täynnä, jotkut rakennettu jopa henkilöautoilun kaudella, useimmat toki sitä ennen. Ja kääntäen, mun nähdäkseni Ratapihakorttelit eivät muuttuisi urbaaneiksi sillä, että niihin ladattaisiin Cirruksia riviin. Toki tornit näkyisivät kauas ja kerrosneliöitä olisi pirusti. Katutila ei siitä parane, se pitää tarkoituksella ja osaamisella parantaa.
Avatar
Tekijänä hylje
#98218
Toisaalta toimivaa katutilaa on saatu Suomessakin aikaan ihan 1-2 kerroksisella rakennuskannalla. Rakennustehokkuus vaikuttaa, mutta on loppujen lopuksi oma ongelmansa.

Sekä tehokkuuksien että jalankulkuympäristöjen laadussa ollaan Suomessa menty perse edellä puuhun, eli rakennetaan sitä mikä on säännöksien mukaista eikä sitä mikä olisi parhaiten tarpeita vastaavaa.
Tekijänä shameinyou
#98251
Joo, tehokkuus ei todellakaan ole ainoa asia mitä tarvitaan elävään, houkuttelevaan ja urbaaniin keskustaan. Se ei ole edes se tärkein asia. Se mitä kaikissa hyvissä keskusta-alueissa on yhteistä on jatkuva, ehjä ja ihmisille rakennettu kaupunkirakenne. Ja kyllä keskustassakin ihan siinä Aleksin kyljessä on isoja kauppakeskuksia, vanhat Stocka ja Sokos ja uudempi Forum (isohkoja tontteja nekin ja tehokkuus pyörii kaksinumeroisissa luvuissa joten liiketilaa kyllä riittää). Suurimmat erot Triplaan ja Pasilaan on:

1) ne on kaikki helposti hahmoteltavissa ja saavutettavissa osana ehjää ihmiselle tehtyä kaupunkirakennetta, joka jatkuu pitkälle joka suuntaan

2) ne ei ole kaikki yhdellä jättitontilla saman katon alla vaan toisistaan vähän erilllään, tämä tuo elämää ja kaikenlaista toimeliaisuutta paljon isommalle julkiselle alueelle pois kaupallisten/yksityisten seinien sisältä

Pasila oli varmasti vähän hankala kun tasoerot oli aika isot ja leveä rata-aluekin vielä siinä jakamassa aluetta. Uskallan kuitenkin väittää että jos osaamista, halua, resursseja jne olisi löytynyt, niin siihen olisi saanut jotain muutakin kuin kaiken alueen kaupan kokoovan sieluttoman umpinaisen jättiostarin. Esimerkiksi vaikka laajan kansialueen avulla, joka olisi jatkunut radan päällä pohjoisessa ihan sinne Messukeskuselle, Areenalle ja jopa Ilmalan asemalle asti, ja etelässä Teollisuuskadulle asti.
Pyöröovi peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä Tande
#98258
Alue Triplasta ja Pasilansillasta etelään ja Trigonista länteen tunnutaan todellakin pitkälti unohdettu, mitä tulee Pasilan ja lähitienoon kehittämiseen. Mahdollisuudet lisärakentamiselle ja elävän keskustan luomiselle ovat valtavat. Kuten shameinyou mainitsikin maastonmuodot ja rautatien muodostama estevaikutus on haaste ja betonikannet ja tunnelit kalliita. Ilman näitäkin potentiaalia riittää.

Ratapihantien-Savonkadun varrelle mahtuisi suuret määrät uutta kaupunkia. Täydennysrakentaminen tuossa kohtaa nivoisi Pasilaa tyylikkäästi yhteen Alppilan kanssa ja Pasilan ikävä ominaisuus erillisenä saarekkeena katoaisi ainakin tuolla suunnalla. Kaikista suurimman potentiaalin näen kuitenkin alueella, mikä ulottuu vanhoilta veturitalleilta Eläintarhan Nesteelle. Alue on lähitulevaisuudessa toteutuvaa tornitaluetta suurempi ja sijainniltaan käytännössä yhtä hyvä, mutta isot suunnitelman suorastaan loistavat poissaolollaan. Tornitaluetta voisi hyvin jatkaa ihan Nordenskjöldinkadulle asti, vaikka vähän erityylisenä.

Joka tapauksessa Helsingin uutta keskustaa ei Pasilasta synny pelkän Triplan, Trigonin ja ratapihakorttelien voimin. Toivon kaupungin ymmärtävän myös Itä- ja Länsi-Pasilan täydennysrakentamispotentiaalin. -Joutomaata ja ryteikköjä riittää kilometrin säteellä Pasilan asemasta mykistävä määrä.
  • 1
  • 87
  • 88
  • 89
  • 90
  • 91