Mikä on Taloforum?

#48977
ebutler kirjoitti:Vertailun vuoksi: Oslossa on nähtävästi otettu se linja, että mitään säilyttämisen arvoista siluettia ei ole.
Oslossa ei todellakaan ollut mitään säilyttämisen arvoista siluettia tuossa kohdassa. Noiden uudisrakennuksien takana on suuri ratapiha ja sen takana melko rumaa ja ränsistynyttä vanhempaa rakennuskantaa, mikä ei todellakaan antanut hyvää kuvaa kaupungista, ainakaan vuonon suunnasta katsottuna.

Kuvan uudisrakennukset ovat kyllä melkoinen kasvojenkohotus Oslolle. Tosin omasta mielestäni tuo uusi skyline on aivan liian tasapaksu ja tuollaisenaan se näyttää kauempaa katsottuna paljon matalammalta, kuin todellisuudessa on.

Jos Oslon Bjørvikalle halutaan jokin vertailukohta Helsingistä, niin osuvin on ehdottomasti Kalasatama.
#48985
Oslon tornirykelmä näyttää omaan silmääni vähän tökeröltä. Tornit ovat suorakulmaisia pohjaltaan ja yhtenäisessä rivissä. Mielestäni se tarvitsee enemmän rakennuskantaa ympärillensä, tällä hetkellä näyttää hieman yksinäiseltä riviltä. Rakennuksia olisi ehkä hieman voinut massoitella sekalaisemmin. No, täytyy odottaa että koko alue valmistuu, voihan siitä hienokin tulla. Oslossa on nimittäin viime vuosina panostettu aika laadukkaaseen arkkitehtuurin ja suunnitteluun. Kaupunki on ollut samanlaisessa tilassa kuin Helsinki; aivan keskustasta on vapautunut suuria satama-alueita täydennysrakentamiselle. Alue on nimeltään Fjord City.

Kalasatama näyttää taas massoittelultaan hyvältä, toivotaan siis kädet ristissä laadukasta toteutusta. Alueesta tulee hieno portti kantakaupungille idästä päin tultaessa.
#48986
Oslon kompleksi näyttää erittäin hyvältä, sillä arkkitehtuurissa on vaihtelua, se on modernia ja materiaalit näyttävät laadukkailta. Kovin korkeitahan nuo rakennukset eivät ole ja Kalasatamaan on suuruudenhulluudessa suunniteltu korkeampaa, mutta kova työ Kalasatamalla on yltää yhtä laadukkaaseen kokonaisuuteen.
#48987
Harmittaa, kun Helsingin ilmiömäisen ainutlaatuisen skylinen on tuo Tuomikirkko sekä hotelli Torni pilannut. Vaaliaksemme tuota ainutlaatuista skylinea, jonka arvoa kukaan sivistynyt ei tohdi kyseenalaistaa, olisi meidän pikimmiten purettava Tuomiokirkko sekä hotelli Torni. Sääliksi käy Oslon poikia, kun ovat pilanneet oman skylinensä.
#50896
Ylen Ajantasan vuoden takaisessa radio-ohjelmassa keskustellaan Helsingin korkean rakentamisen selvityksestä ja yleisesti tornitaloista Helsingissä.
Osapuolina Safan arkkitehti Heikki Kukkonen ja Helsingin kaupunkisuunnittelun asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos.

Kukkonen keskustelee vain tunnepohjalta ja maalailee kauhukuvia kun taas Lindoors pelaa faktoilla.


http://areena.yle.fi/radio/1371637 (05:40-26:40)
#50911
Janne_H kirjoitti:Ylen Ajantasan vuoden takaisessa radio-ohjelmassa keskustellaan Helsingin korkean rakentamisen selvityksestä ja yleisesti tornitaloista Helsingissä.
Osapuolina Safan arkkitehti Heikki Kukkonen ja Helsingin kaupunkisuunnittelun asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos.

Kukkonen keskustelee vain tunnepohjalta ja maalailee kauhukuvia kun taas Lindoors pelaa faktoilla.


http://areena.yle.fi/radio/1371637 (05:40-26:40)


En jaksanut kuunnella. Mainitsiko jompikumpi tornien korkean rakennustehokkuuden? Pakko heittää mutuna, kun en ole kaavoja tähän päivään mennessä jaksanut tutkia, että 8-kerroksinen umpikortteli ruutukaavassa tuottaisi korkeamman tehokkuuden kuin nämä Pasilaan ja Kalasatamaan suunnitellut tornit ostoskeskuksineen.
#50916
sekovene kirjoitti:Mainitsiko jompikumpi tornien korkean rakennustehokkuuden? Pakko heittää mutuna, kun en ole kaavoja tähän päivään mennessä jaksanut tutkia, että 8-kerroksinen umpikortteli ruutukaavassa tuottaisi korkeamman tehokkuuden kuin nämä Pasilaan ja Kalasatamaan suunnitellut tornit ostoskeskuksineen.

Vaikka tuo pitäisikin paikkansa, on rakennustehokkuus silti pätevä argumentti korkean rakentamisen puolesta.
#50923
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Mainitsiko jompikumpi tornien korkean rakennustehokkuuden? Pakko heittää mutuna, kun en ole kaavoja tähän päivään mennessä jaksanut tutkia, että 8-kerroksinen umpikortteli ruutukaavassa tuottaisi korkeamman tehokkuuden kuin nämä Pasilaan ja Kalasatamaan suunnitellut tornit ostoskeskuksineen.

Vaikka tuo pitäisikin paikkansa, on rakennustehokkuus silti pätevä argumentti korkean rakentamisen puolesta.


Totta kai, mutta ei Suomen säännöksillä.
#51342
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:
JR kirjoitti:Vaikka tuo pitäisikin paikkansa, on rakennustehokkuus silti pätevä argumentti korkean rakentamisen puolesta.

Totta kai, mutta ei Suomen säännöksillä.

Millä säännöksillä?


Havainnekuvissa näyttäisi tornit olevan noin hehtaarin kokoisilla tonteilla kuin missäkin metsälähiössä. Uskaltaisin veikata, että parkkipaikkanormilla ja varjostuspanikoinnilla on jotain tekemistä tämän kanssa, koska ainakin viihtyisyyden kannalta nuo hehtaarikentät ovat sitä itseään. Joku tässä mättää, kun 100 vuotta sitten osattiin rakentaa paljon tyylikkäämmin ja tehokkaammin.
#51387
sekovene kirjoitti:
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Totta kai, mutta ei Suomen säännöksillä.

Millä säännöksillä?


Havainnekuvissa näyttäisi tornit olevan noin hehtaarin kokoisilla tonteilla kuin missäkin metsälähiössä. Uskaltaisin veikata, että parkkipaikkanormilla ja varjostuspanikoinnilla on jotain tekemistä tämän kanssa, koska ainakin viihtyisyyden kannalta nuo hehtaarikentät ovat sitä itseään.

Eli ei siis ole olemassa mitään tuollaisia säännöksiä?
#51392
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Totta kai, mutta ei Suomen säännöksillä.

Millä säännöksillä?


Havainnekuvissa näyttäisi tornit olevan noin hehtaarin kokoisilla tonteilla kuin missäkin metsälähiössä. Uskaltaisin veikata, että parkkipaikkanormilla ja varjostuspanikoinnilla on jotain tekemistä tämän kanssa, koska ainakin viihtyisyyden kannalta nuo hehtaarikentät ovat sitä itseään.

Eli ei siis ole olemassa mitään tuollaisia säännöksiä?

Varjostusnormia ei varsinaisesti ole (tai en ole löytänyt) mutta sitä arkitehdit toteuttavat ihan omatoimisesti.

Pysäköintinormi oikeasti hankaloittaa tiivistä rakentamista ylipäänsä mutta erityisesti korkeaa rakentamista jos parkkipaikat on toteutettava samalle tontille. Alueilla on optimaalinen parkkipaikkamäärä jota on taloudellista rakentaa. Eli määrä, jossa parkkipaikkojen ja muun rakentamisen kustannukset mahdollisimman pienet rakennuksista saatuihin tuloihin nähden.

Käytännössä halvimmat paikat ovat maan päällä, tietyissä kohteissa kannattaa rakentaa niin iso talo että kaikki paikat voidaan toteutta maanpäällisinä. Käytännössä tässä tilanteessa ei ole väliä rakennetaanko kaksikerroksisia townhouseja tai kerrostaloja muuten kuin pihojen kokojen suhteen.

Seuraavaksi tulevat sitten pihakannet, pysäköintitalot ja -luolat. Nämä ovatkin sitten kustannuksiltaan ihan eri sarjaa. Mutta näissäkin kustannukset kasvavat parkkipaikkojen määrän kasvaessa.

Jos parkkipaikkoja ei taloudellisesti voi tehdä enempää, mutta rakennusoikeus halutaan käyttää torniin, on aivan selvä että silloin ympärille jää tyhjät betonikentät.
#51396
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:
JR kirjoitti:
sekovene kirjoitti:Totta kai, mutta ei Suomen säännöksillä.

Millä säännöksillä?


Havainnekuvissa näyttäisi tornit olevan noin hehtaarin kokoisilla tonteilla kuin missäkin metsälähiössä. Uskaltaisin veikata, että parkkipaikkanormilla ja varjostuspanikoinnilla on jotain tekemistä tämän kanssa, koska ainakin viihtyisyyden kannalta nuo hehtaarikentät ovat sitä itseään.

Eli ei siis ole olemassa mitään tuollaisia säännöksiä?


Jos vika ei ole normeissa ja muussa panikoinnissa, niin miksi ihmeessä Kalastaman tornitaloilla ei päästä edes Helsingin keskustaa vastaaviin tehokkuuksiin? Ovatko kaavoittajat kenties muuttuneet älyvapaiksi tai rakennusliikkeet kaapanneet vallan?