Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#51402
Clepe kirjoitti:Varjostusnormia ei varsinaisesti ole (tai en ole löytänyt) mutta sitä arkitehdit toteuttavat ihan omatoimisesti.
Suomessa nämä varjoasiat tunnutaan ottavan tosiaan aika vakavasti. Tuossa Kalasatamassa joku korttelinkulmahan todettiin sellaiseksi, että siihen ei paista koskaan aurinko ja on siten soveltumaton asumiseen.

Clepe kirjoitti:Pysäköintinormi oikeasti hankaloittaa tiivistä rakentamista ylipäänsä mutta erityisesti korkeaa rakentamista jos parkkipaikat on toteutettava samalle tontille. Alueilla on optimaalinen parkkipaikkamäärä jota on taloudellista rakentaa. Eli määrä, jossa parkkipaikkojen ja muun rakentamisen kustannukset mahdollisimman pienet rakennuksista saatuihin tuloihin nähden.
Näin varmasti onkin. Olisiko sinulla antaa jotain lähdettä tai muuten lukuja hintojen riippuvuuksista? Kiinnostaisi tietää.

Esimerkiksi Chicagossa asuinrakennusten pysäköinti on monissa tapauksissa ratkaistu niin, että rakennuksen kymmenen alinta kerrosta tms. on parkkitaloa ja siinä sitten monikymmenkerroksinen asuinosa päällä. Ilmeisesti tämä on halvempaa kuin maan alle louhiminen. Miksipä ei olisi. Tällainen rakentaminen on tietysti mahdollista vain, jos rakennusten korkeuksia ei ole kovasti rajoitettu. Sinänsä varmaan ihan hyvä ratkaisu, kun alimmat asunnotkaan eivät ole sitten ihan katumelun tasalla. Ja kaipa nekin pysäköintikerrokset on periaatteessa muunnettavissa myöhemmin muuhun käyttöön, ellei kerroskorkeus ole liian pieni.

Clepe kirjoitti:Seuraavaksi tulevat sitten pihakannet, pysäköintitalot ja -luolat. Nämä ovatkin sitten kustannuksiltaan ihan eri sarjaa. Mutta näissäkin kustannukset kasvavat parkkipaikkojen määrän kasvaessa.
Nämä ovat varmaan "paras" ratkaisu. Mitä nyt olen hieman seurannut, niin asuinrakennusten alle tehdyt parkkiluolapaikat ovat sellaista luokkaa 25 000 euroa. Paljonkohan tässä on katetta ja nouseeko hinta huomattavasti, jos täytyy rakentaa paljon enemmän paikkoja per tonttineliö?

Clepe kirjoitti:Jos parkkipaikkoja ei taloudellisesti voi tehdä enempää, mutta rakennusoikeus halutaan käyttää torniin, on aivan selvä että silloin ympärille jää tyhjät betonikentät.
Mutta mitään säännöksiä tästä ei ole ja periaatteessa kaavassa voi estää kentät.
#51403
sekovene kirjoitti:Jos vika ei ole normeissa ja muussa panikoinnissa, niin miksi ihmeessä Kalastaman tornitaloilla ei päästä edes Helsingin keskustaa vastaaviin tehokkuuksiin? Ovatko kaavoittajat kenties muuttuneet älyvapaiksi tai rakennusliikkeet kaapanneet vallan?
Laskeskelin tuossa äkkiä, että sen koko Kalasataman tornien megakorttelin (sisältäen katuja) rakennustehokkuus on noin 5. Helsingin keskustassa varmaan vain joidenkin yksittäisten rakennusten muodostamien kortteleiden tehokkuus on tätä suurempi. Kalasataman tornialueen kaavamuutoksen selostuksesta:
KSV kirjoitti:Kalasataman keskuksen korttelitehokkuus alueella, jolla on kokonaiskerrosala, on e = 6,8 ja kaavan mukaisilla korttelialueilla keskimäärin e = 11,8.
Osaako joku kertoa, mitä tässä tarkoittaa "alue, jolla on kokonaiskerrosala"? Onko se sellainen osa kaavaa, jossa kerrosalaa ei ole tarkemmin kiinnitetty, vaan sen saa rakentaa miten parhaaksi näkee tms?



Syy, miksi Kalasatamaa ei kaavoiteta vielä tehokkaammin liittynee viihtyisyyteen, jota myös haetaan. Rakennustehokkuus ei siis ole alueen suunnittelun ainut kriteeri. Toinen asia on se, että Itäväylän päälle ei ole ehkä ihan niin helppo rakentaa tornitaloja, joten siinä on rakentamista paljon vähemmän.


Miksi rakennusliikkeiden vallankaappaus johtaisi alhaisempaan rakennustehokkuuteen?
#51404
JR kirjoitti:Mitä nyt olen hieman seurannut, niin asuinrakennusten alle tehdyt parkkiluolapaikat ovat sellaista luokkaa 25 000 euroa.
Taitaa olla vähän enemmänkin http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutise ... opaikasta/
JR kirjoitti:
Clepe kirjoitti:Jos parkkipaikkoja ei taloudellisesti voi tehdä enempää, mutta rakennusoikeus halutaan käyttää torniin, on aivan selvä että silloin ympärille jää tyhjät betonikentät.
Mutta mitään säännöksiä tästä ei ole ja periaatteessa kaavassa voi estää kentät.
No periaatteessa ne parkkipaikat laitetaan just noiden tyhjien kenttien alle, koska tornitalon painon kestävä parkkihalli maksaisi liikaa. Käytännössä, jos halutaan tornitalot tiiviisti, pitäisi tehdä esim. kuten sun Chicago-esimerkissä tai luopua älyvapaasta normista.
JR kirjoitti:Laskeskelin tuossa äkkiä, että sen koko Kalasataman tornien megakorttelin (sisältäen katuja) rakennustehokkuus on noin 5. Helsingin keskustassa varmaan vain joidenkin yksittäisten rakennusten muodostamien kortteleiden tehokkuus on tätä suurempi. Kalasataman tornialueen kaavamuutoksen selostuksesta:
KSV kirjoitti:Kalasataman keskuksen korttelitehokkuus alueella, jolla on kokonaiskerrosala, on e = 6,8 ja kaavan mukaisilla korttelialueilla keskimäärin e = 11,8.
Osaako joku kertoa, mitä tässä tarkoittaa "alue, jolla on kokonaiskerrosala"? Onko se sellainen osa kaavaa, jossa kerrosalaa ei ole tarkemmin kiinnitetty, vaan sen saa rakentaa miten parhaaksi näkee tms? Syy, miksi Kalasatamaa ei kaavoiteta vielä tehokkaammin liittynee viihtyisyyteen, jota myös haetaan. Rakennustehokkuus ei siis ole alueen suunnittelun ainut kriteeri. Toinen asia on se, että Itäväylän päälle ei ole ehkä ihan niin helppo rakentaa tornitaloja, joten siinä on rakentamista paljon vähemmän.
Kalasataman keskuksen aluetehokkuus on 2,2, eli ei mitään, mitä ei voisi saavuttaa ilman tornitalojakin. Ja mä en vaan oikeasti näe järkeä rakentaa tornitaloaluetta noin alhaisella tehokkuudella, varsinkin kun se rakentamatta jäävä tila käytetään johonkin ylisuuriin betoni/nurmikenttiin. Viihtyisyyden kanssa noilla aukioilla ei ole mitään tekemistä.
JR kirjoitti:Miksi rakennusliikkeiden vallankaappaus johtaisi alhaisempaan rakennustehokkuuteen?
Rakennusliikkeiden intresseissä on pitää asuntotarjonta pk-seudulla alhaisena ja hinnat pilvissä?
#51999
Klazu kirjoitti: Kiintoisa visio, mutta ainakin omaan silmääni aivan järjettömän ruma ja paikalleen täysin sopimaton rakennus.
Sanoisin samoin kaikista noista TV-jutussa näkyneistä esityksistä.

Hakaniemen tori kylläkin on liian suuri avoin kenttä ja kannattaisin lämpimästi sen palauttamista entiseen kokoonsa rakentamalla paikalle kauppoja ja asuntoja sisältäviä taloja, mutta tuossa Ylen ohjelmassa näkynyt utopistinen hökötys keskellä toria vaikutti kolkolta jo havainnekuvassa.
#52876
Kiitos kuvista, oikein hienoja kuvia. Mikä tuolta puuttuu, on Konepajan alue ja Telakkaranta. Tuo Kämp Tower näyttää hienolta tuossa mittakaavassa ja näkyyhän tuonne tulevan muitakin lähes 80 metrisiä torneja Jätkäsaareen. Pidän peukkuja, että nuo kaikki toteutuisivat koko Helsingin alueella. Hanasaari tosin on vaikea toteuttaa, koska hiilivoimala.
#52879
Janne_H kirjoitti:Kiitoksia kehuista!
HCB kirjoitti:ja näkyyhän tuonne tulevan muitakin lähes 80 metrisiä torneja Jätkäsaareen.
No itse sanoisin että lähes 70 metrisiä. 80 metrii vaatii melkein sen 25 kerrosta, ja muistaakseni semmosia kerroslukemia ei ole Jätkääsaareen suunniteltu. Pitänee tarkastaa asia jostain kaavasta.
No joo, taisin innostua liikaa. Todellakin, taitavat olla 60 - 70 metrisiä. Eikös Kämp ollut n. 120 metrinen, niin nuo muut ovat vähän yli puolenvälin kun vertaa siihen. No, onpahan torneja kuitenkin niin tuovat elävyyttä ja korkeuseroja alueelle.
#52913
Janne_H kirjoitti:No itse sanoisin että lähes 70 metrisiä. 80 metrii vaatii melkein sen 25 kerrosta, ja muistaakseni semmosia kerroslukemia ei ole Jätkääsaareen suunniteltu. Pitänee tarkastaa asia jostain kaavasta.
Noiden "keskuskortteleiden" kaavamuutos on melko alkuvaiheessa ja sinne on alustavasti ajateltu vähän korkeampaa rakentamista. Mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, kuinka korkeaa lopulta tulee. Saukonlaiturin alueelle on kaavaehdotuksessa tulossa yksi 16-kerroksinen (tuossa pyöreän rakennuksen vieressä), siihen lähelle yksi 12-kerroksinen ja yksi 11-kerroksinen.