Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Tekijänä jfo
#72661
Ukilainen kirjoitti:
hmikko kirjoitti:
Ukilainen kirjoitti:Nyt ne ovat keskellä aluetta, johon tulevaisuudessa tulee rakentumaan kampuksen ydin.
Jossain hamassa tulevaisuudessa. Yliopiston edustajakin sanoo tuossa, että suunnitelmia ei tällä hetkellä ole.
Totta.

Olisi kyllä kiva saada paikalle väliaikaisesti vaikka laajempi hengailuaukio vähän samaan tyyliin kuin yliopistonmäellä. Nyt kulkureittikin Educariumilta Arcanumille on naurettavan kapea juuri näiden talojen takia. Ylipäätään paikkaa pitäisi kehittää sen käyttäjien, eli opiskelijoiden ehdoilla.

Yksi tapa, jolla talot voisivat säilyä ja silti hyödyttää opiskelijoita, olisi niiden vuokraaminen nimelliseen hintaan illanviettopaikoiksi, jollainen puuttuu tällä hetkellä kokonaan, koska yo-talot remontoitiin asukkaiden käyttöön, vanhan sotkun rakennus purettiin ja sama kohtalo on pian edessä kirkkotien uusiksella.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Arwidssoninkadun talot ovat tosiaan olleet alunperinkin luultavasti hieman paremmin rakennettuja, sillä ne oli tarkoitettu sairaalakäyttöön ja upseerien asuinrakennuksiksi. Sen sijaan Arcanuminkujan varrella sijaitsevat kaksi puutaloa olivat hieman vaatimattomammassa käytössä, korjaamona ja aliupseerien asuinrakennuksena. Myöhempänä aikana rakennuksen 25 päädyssä asusti tiettävästi kampusalueen talonmies.

Kuva

Yllä olevasta kuvasta näkeekin, että paljon rakennuksia on purettu etenkin 2000-luvun alussa valmistuneiden Educariumin ja Publicumin alta. Kehitys kehittyy, enkä näe tällaista kategorisesti edes pahana asiana. Näin entisenä taloja käyttäneenä opiskelijana haluaisin kuitenkin lisätä tähän keskusteluun, että talo 25 oli viimeisen viiden vuoden aikana ahkerasti opiskelijoiden vapaa-ajan käytössä. Tästä käytöstä se toisaalta otettiin pois mm. siksi, että yliopisto tarvitsi tiloja varastokäyttöön ja toisaalta taloja ei ole kaavassa määritelty kokoontumiskäyttöön soveltuviksi.

Arwidssoninkadun taloista poiketen taloja 24 ja 25 ei ole lähivuosina rempattu, mutta suomalaisen korjausrakentamisen tuntien talot olivat sinänsä ihan käyttökelpoisessa kunnossa. Suhtaudunkin vähän skeptisesti väitteeseen, että juuri näiden kahden nykyään varastokäytössä olevan talon kohdalla olisi tulevaisuudessa jotain fiksua uudisrakentamista tai että niiden lanaaminen ja muuttaminen aukioksi (tai pahimmassa tapauksessa parkkipaikaksi) toisi mitään lisäarvoa opiskelijoille tai henkilökunnalle. Kolkkoja aukioita on Suomi täynnä, kun taas modernin rakennuskannan seassa olevat 1800-luvun puutalot tuovat kampukselle intiimiyden ja historiallisuuden tuntua. Ainakaan jälkimmäistä ei Turun yliopiston kampuksella liiemmin ole, toisin kuin Åbo Akademissa.

Toki perusteellinen korjausrakentaminen maksaisi paljon rahaa ja vaivaa ja Arwidssoninkadun talojen surullinen kohtalo saa talojen omistajan (SYK Oy) varmasti miettimään kyseisen sijoituksen kannattavuutta kahteen kertaan.

(Olen pitkään seurannut foorumia, mutta tämän kommentointi sai vihdoin rekisteröitymään. Luultavasti kommentoin enemmänkin tulevaisuudessa.)
Avatar
Tekijänä Kantti
#72696
Mitä kiinnostavin kartta entisestä Turun kasarmin alueesta!

Noin viikko sitten kävelin Caloniankujalla, rakennusten 24 ja 25 välistä, ja näppäsin kännykuvan talon 25 kyljestä joka on liitetty talo 24 kanssa yhteen noin 3m korkeudessa olevalla kanavoinnilla. Arvelisin kanavassa olevan vesijohtoputken? Vaikea keksiä jotakin muuta, näyttää ainakin eristetyltä. Rakennukset eivät erityisen hohdokkailta ulkoisesti näytä ja niistä on helppo huomata pitkäaikainen hoidon puute. jfo:n kanssa olen kuitenkin samoilla linjoilla siitä, ettei rakennuksia ole oikopäätä syytä mennä purkamaan ellei ole valmiiksi jotakin muuta mielessä, kuin jättää alue autioksi. Parkkialuetta siellä tuskin kaivataan lisää mutta varastotiloja harvoin on liikaa. Kunhan katto pitää vettä ja kosteus ei muodostu ongelmaksi.
Kuva
Avatar
Tekijänä Kantti
#73098
Varsinais-Suomen Ely on hakemassa suojelua Turun päärautatieasemalle ja parille siihen liittyvälle rakennukselle.

Olen aina pitänyt Turun päärautatieasemaa vähän kolhona ja lämpökeskuksen näköisenä. Olenkin tässä miettinyt, että onko oma näkemykseni yhtä sokea ja luutunut kuin ihmisten jotka pitivät Turun jugen-rakennuksia rumina, raskaina ja vanhanaikaisina ja siksi purkivat niitä rakentaen nykyisiä elementtihirmuja tilalle? Kävin nappaamassa muutaman kuvan kohteesta. En kuitekaan asemapäällikön talosta enkä asuinkasarmista, vain rautatieasemasta.

Päärautatieaseman on suunnitellut Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio. Rakennus valmistui v.1941.
Kuva

Nyt, tarkastellessani rakennusta vähän eri näkökulmasta, eli miltä rakennus tarkemmin katsoen näyttää, on sanottava sen näyttävän verraten linjakkaalta ja puhdaspiirteiseltä funkkikselta. Oikeastaan melko kaunis sisältä.
Kuva

Yläkerrassa oli aikanaan "kunnon" ravintola, kuten rautatieasemilla oli tapana. Muistelen tässä ikkunan edessäkin olleen pöytiä. Nyt yläkerran yleisissä tiloissa ei ole mitään toimintaa.
Kuva

Kuva

Luultavasti alkuperäinen heilurikello odotussalin seinällä?
Kuva

Onko valaisimet alkuperäisiä? Mielestäni melko art deco-henkisiä, sopivat kuitenkin odotushallin vaaleaan selkeälinjaiseen yleisilmeeseen mainiosti.
Kuva

Asemalaiturin puolella kokonaisuus rakentuu vihreäksi lasitetusta tiilestä ja pystyyn linjatusta sormipaneelista. Pientä kuluneisuuden tunnetta rakennus asemalaiturin puolella henkii, ei sitä kuitenkaan epäsiistiksi voi sanoa. Rautatieasemat ovat kovan kulutuksen alaisia, tietysti se jossakin näkyy yli 70 vuoden käytön jälkeen.
Kuva

Mitä tapahtuu päärautatieasemalle kunhan matkakeskus joskus (?) rakentuu puolen kilometrin päähän Aninkaisten sillan edustalle, linja-autoaseman lähelle?
Kuva
Tekijänä Darre
#73133
Tämä Turun rautatieasema on ulospäin aika vaatimaton, mutta sisältä se on jopa hienoa funkkista monine aaltoilevine yksityuskohtineen, mitä Kantti tossa onnistuikin tuomaan esille. Harmi vaan ettei VR pahemmin ole kiinnostunut kehittämään Turun junaliikennettä. Edelleen lähiliikennettä odotellaan ja viimeisen innostus tästä tunninjunasta on kai vielä aikamoista utopiaa. Pendoliinothan menivät kun rata oli niin surkea. Aiheesta voi varmaan jatkaa Turun alueen liikennehankkeiden puolella, mutta tämä menkööt asemaa koskevana kommenttina. :)
Avatar
Tekijänä Bernheart
#73148
Darre kirjoitti:Tämä Turun rautatieasema on ulospäin aika vaatimaton, mutta sisältä se on jopa hienoa funkkista monine aaltoilevine yksityuskohtineen, mitä Kantti tossa onnistuikin tuomaan esille. Harmi vaan ettei VR pahemmin ole kiinnostunut kehittämään Turun junaliikennettä. Edelleen lähiliikennettä odotellaan ja viimeisen innostus tästä tunninjunasta on kai vielä aikamoista utopiaa. Pendoliinothan menivät kun rata oli niin surkea. Aiheesta voi varmaan jatkaa Turun alueen liikennehankkeiden puolella, mutta tämä menkööt asemaa koskevana kommenttina. :)
Turun rautatieasema on erittäin hieno aikansa tuote ja täytyy toivoa, että se ei jää paitsioon, jos matkakeskus joskus rakennetaan. Oli toki sääli, että Turun vanha rautatieasema purettin aikoinaan sotien jälkeen.

Turun raideliikenteestä on puhuttu jo toisissa ketjuissa, mutta valitettavasti se ei voi edetä, elleivät kunnat itse ole valmiita sitä myöskin edistämään. Tällä hetkellä Turun kaupunki ei aktiivisesti toimi raitiovaunun tai lähijunan puolesta. Jos lukee tähän viestiin linkatun Pisara-rata-ketjuun kirjoitetun viestini, voi katsoa, mitä konkretiaa Turun lähijunaliikenteestä on olemassa. VR on helppo syntipukki, mutta enemmänkin pohtisin sitä, kuka tai ketkä voittavat siinä, että minkäänlainen raideliikenne ei etene Turun seudulla....
Avatar
Tekijänä Kantti
#73164
Itäinen pitkäkatu 64 kohdalla, josta purettiin yksi kadun kömpelöimmistä ja rumimmista rakennuksista, on ilmaantunut työmaa-aita johon on maalattu hieno graffiti!
Kuva
Näyttää aivan Jukka Hakasen käsialalta?

Tontti on totaalisesti tasainen. Koskahan alkaa rakennustoimet?
Avatar
Tekijänä Bernheart
#73166
Onneksi paikalla ollutta rumaa ja kömpelöä vuosisadan alun rakennuskantaa ympäröivät upeat ja ah niin kauniit elleivät suorastaan romanttiset pikapikaa paikalle gryndatyt 70-80-luvun elementtitalot. Yhteistyö on à la Turku grynderin ja kaupungin välillä sujunut varmasti oikein "liukkaasti".
Tekijänä Luukie
#73356
Ennemminkin maalaus kuin graffitti, vaikka graffittikin voi olla maalaus. Mutta noita ei tuohon seinään ole jäleenpäin maalattu. Ei kukaan varmaan sitä vanhaa puutaloa ole jäänyt kaipaamaan kun olisi vaan jatkanut lahoamistaan. Pari puutaloa vielä odottaa Turussa lahoamistaan/tuhoa. Ei niitä kukaan kunnosta ja ei hipit jaksa niitä koko ajan vallata. Ehkä jonain vuonna näitä taloja on niin vähän, että voidaan kunnostaa. Voidaan jättää tuhoamatta.

Ajattelin, että Kantti tekisi tästä jutun...en muista tai löydä kuka tästä höpisi(ninja edit:) http://www.turkulainen.fi/artikkeli/273 ... uusi-silta
hmikko kirjoitti:
Kantti kirjoitti:Turku tänään +10 asteen kevätlämmössä.
Rautatiesillan 60 senttiä leveällä (vähän liioitellen) jalankulkukaistalella ulkoilijat menivät yhdessä tiuhassa jonossa yhteen suuntaan ja toisessa toiseen, ja kakskerros-IC:t viuhui korvan vierestä. En ottanut kuvaa, mutta jos oisin ottanu, niitä sitä vois käyttää uuden kevyen liikenteen sillan lobbaamiseen.
Tulee kesällä pyöräiltyä aika paljon tuonna Halisiin päin. Hyvä ez maastolenkki. Tähän nyt halusin jo vähän aikaa kommentoida, että vähän harhaanjohtava teksti. Tuossa ei keskikesälläkään ole koskaan ollut sellaista tungosta ettenkö pyörällä olisi päässyt ilman jalkoja maahan laittamalla. Eikä ne junat saa tuosta kauhean kovaa mennä. En uutta siltaa vastaan ole kuitenkaan niin kovin mitä Kirjastonsiltaa(millä vielä omat ongelmansa). Onko silta sitten oikeasti tarpeellinen on eria asia. Itse asun toisessa päässä jokea joten tämä ei oikein herätä tunteita minussa.
Tekijänä hmikko
#73383
Luukie kirjoitti: Tähän nyt halusin jo vähän aikaa kommentoida, että vähän harhaanjohtava teksti. Tuossa ei keskikesälläkään ole koskaan ollut sellaista tungosta ettenkö pyörällä olisi päässyt ilman jalkoja maahan laittamalla.
Keskikesällä ei ehkä olekaan, kun Ylioppilaskylässä on hiljaista. Tuona ensimmäisenä +10 C -päivänä siellä todella oli jono, ja normilenkillä tulee kyllä aina vastaan pyöräilijä, jonka ainakin pitäisi vaihtaa talutukseen kohdattaessa. Kaikki eivät tietty niin tee.
Avatar
Tekijänä Kantti
#74558
Turussa on tulossa vaihteeksi jatkoa vuosikymmenien purkamisepisodeille. Maanantaina Turun Sanomissa kerrottiin Pizzeria Denniksen ennen Turun paloa rakennetun talon purkuaikeista.
Turun palolta säästyneestä Denniksen talosta tulossa suojelukiista

Turku on saamassa jälleen uuden rakennussuojelukiistan. Tällä kertaa kohde on Turun palolta säästynyt puutalo, joka tunnetaan Suomen vanhimpiin pizzerioihin kuuluvasta Denniksestä.
– Suunnitelmat kuulostavat kyllä todella hurjalta. Olisin kuvitellut, ettei Turussa enää haettaisi tällaisia rakennuksia purettavaksi, kommentoi Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet.

Purkulupahakemuksen aikoo jättää asunto-osakeyhtiö, joka omistaa korttelista viisi muutakin rakennusta. Käytännössä asialla on kiinteistönvälitysyhtiö Tuloskiinteistöt Oy, joka on jo hankkinut omistukseensa 70 prosenttia yhtiöstä. Se perustelee purkamista sillä, että 1825 valmistuneeseen taloon on tehty jälkikäteen runsaasti muutoksia.
– Vanhat rakennukset rajoittavat tontin kehitystä, toteaa Tuloskiinteistöjen toimitusjohtaja Jukka Knaapi. Hän toimii myös asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Turun kaupungin asemakaavatoimistossa purkuaikeisiin suhtaudutaan varovaisen myönteisesti. Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen säästäisi Linnankadun ja Kristiinankadun kulmasta ehdottomasti vain kaksi viidestä rakennuksesta.
– Dennis on vähän rajatapaus, hän muotoilee.
– Vanha Katiskan talokin suojeltaisiin varmaan muuten, mutta se on niin huonossa kunnossa, Hintsanen sanoo.

Alueen kaava on vuodelta 1897. Samassa yhteydessä kaavoitettiin koko ydinkeskusta.

Palontorjuntaa painottanut rakennusjärjestys jätti tonteille huomattavasti enemmän rakennusoikeutta kuin ajan puutaloille sallittiin. Tämä johti jo 1950-luvulla purkamisaaltoon, joka ristittiin myöhemmin Turun taudiksi.
http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/76 ... jelukiista
Dennis Rafkin vastustaa pizzeriansa purkamista

Ravintola Denniksen perustaja Dennis Rafkin vastustaa jyrkästi Linnankatu 17:n puutalon purkamista. Purku-uutinen järkytti Rafkinia, joka perusti vuonna 1825 rakennettuun taloon ensimmäisen Dennis-pizzerian 40 vuotta sitten.
– En sinänsä vastusta rakentamista, mutta niin kauniin talon purkaminen on sääli. Pitää olla tunnetta mukana, ei pelkkää raakaa bisnestä.

Rafkinin mielestä purkamiselle ei ole järkiperusteita.
– Talo on remontoitu hyvään kuntoon. Esimerkiksi katto on vasta uusittu. Kun perustin pizzerian, rakennuksessa ei ollut muuta kuin kaakeliuuni ja kylmävesihana. Uuden rakennuksen voisi tehdä esimerkiksi sisäpihalle.

Vaikka Rafkinien suku luopui viime vuonna kokonaan ravintolaketju Denniksen omistajuudesta, Dennis Rafkin on edelleen Asunto Oy Linnankatu 17:n toiseksi suurin omistaja. Purkamista suunnitteleva Tuloskiinteistöt Oy omistaa yhtiöstä 70 prosenttia. Rafkin ei voi estää yhtiökokousta tekemästä purkulupahakemusta, mutta uskoo mahdollisuuksiinsa hidastaa prosessia.
– Näistä asioista voi aina valittaa. Kyllä purkuprosessia voi venyttää vaikka kuinka pitkälle, Rafkin puuskahtaa.

Turun Sanomat uutisoi Linnankatu 17:n puutalon purkusuunnitelmista maanantaina.

TS–HAMMU VARJONEN
http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/76 ... purkamista

Ei pitkää aikaa kulunut Sinisen talon purkuskandaalista, jo vain ollaan rusikoimassa aivan keskeisiä Turun kaupunkikuva-alueita! Näitä näyttää tipahtelevan tasaisesti kaupunkilaisten ihmeteltäviksi. Kaupunkikuva, sen historiallinen merkitys, kaupungin kerroksellisuus ja kiinnostava erilaisuus Suomen muihin kaupunkeihin, on mitätön asia kiinteistökehitysmiesten päässä! Halutaan yksinkertaisesti ja helposti lyhyen tähtäimen maksimituotto tonttiomistuksista ruutukaava-alueella. Muusta ei niin väliä. Tontin- ja kiinteistöjen omistajat omistavat kaupungin, ei kaupunkilaiset?

Tässäkin tapauksessa lisärakentaminen on helppo tehdä sisätontille purkamalla mieluummin siellä olevat varastorakennukset ja kunnostaa kadunvarsirakennukset Linnankadulla (sisätontille tietenkin rakennetaankin purettavien varastojen tilalle uutta, se vain ei vielä riitä Tuloskiinteistölle). Kristiinankadun vanha ja painunut Katiskan talo taitaa olla menetetty vaikka on eräs keskustan originelleimmista rakennuksista. Se on aika pahasti painunut siksakkiin.

Viisi vuotta sitten otettuja kuvia Linnankadulta. Linnankatu on Kristiinankadun kulmasta Vähätorille Turun kiinnostavimpia ja monipuolisimpia katuosuuksia. Vivahteikkaan ja monia aikakausia sisältävän kaupunkikuvan merkitystä tulisi painottaa ja rakennuksia pitää kunnossa, eikä odotella rappeutumista ja korvaamista. Monikerroksisen vanhaa sisältävän kaupunkikuvan arvo on suurempi kaupungille, kuin korvaavien rakennusten tehokkuus yksittäiselle tontinomistajalle! Vanhojen rakennusten purkaminen on useammin kaupunkikuvan köyhdyttämistä ja sen arvon madaltamista.

Viehättävää rakennusten aikakausien, ja korkeuksien kerroksellisuutta!
Kuva

August Krookin piirtämä talo vuodelta 1917. Ei ole purettavien listalla.
Kuva

Kulmatalo, rakennettu v.1901. Ei purettavien listalla tämäkään.
Kuva
Tekijänä pallo
#74563
Voi jestas, olenkin ajatellut mikä on saattanut Turun nykyiseen alennustilaansa, mutta syy taitaa olla tässä. Virheistä ei ole opittu mitään. Älkää nyt purkako enää yhtään enempää satoja vuosia vanhoja taloja!!
Avatar
Tekijänä hylje
#74576
Turun ongelma ei ole vanhojen talojen purkaminen, vaan se mitä niiden tilalle rakennetaan. Vanhat talot eivät ole hyviä koska ne ovat vanhoja. Ne ovat huonoja jo siksi, että ovat vanhanaikaisia ja kuluneita. Ei pitäisi olla vaikeaa rakentaa uusi talo joka on kaikin puolin kivempi, toimivampi ja parempi kuin puoliksi mädäntynyt rotisko. Siinäpä se ongelma.
Avatar
Tekijänä Kantti
#74582
hylje kirjoitti:Turun ongelma ei ole vanhojen talojen purkaminen, vaan se mitä niiden tilalle rakennetaan. Vanhat talot eivät ole hyviä koska ne ovat vanhoja. Ne ovat huonoja jo siksi, että ovat vanhanaikaisia ja kuluneita. Ei pitäisi olla vaikeaa rakentaa uusi talo joka on kaikin puolin kivempi, toimivampi ja parempi kuin puoliksi mädäntynyt rotisko. Siinäpä se ongelma.
Turun ongelma on sekä että! Sellaisena puukaupunkina, jollainen se oli vielä 1950-luvulla, ei Turulla ollut edellytyksiä kehittyä väestön muuttaessa kaupunkiin ja kaupungin kasvaessa. Turun piti muuttua väestön lisääntyessä ja asumisen kehittyessä, tähtäimenä oli hyvä terveellinen asuminen, ei tarvitse kantaa vettä sisään ja ulos, oli keskuslämmitykset ja sisävessat jotka monista puutaloista puuttui. Tämä oli välttämätöntä ja näin tapahtui kaikkialla Suomessa maan vaurastuessa.

Ne purkamiset joita Turussa tehtiin kohdistuivat peruspuutalojen lisäksi suureen osaan rakennuksia, joissa tänään olisi kaupungin kalleimmat neliöt! Ikä ei itsessään ole peruste purkamiseen. 1900-luvun molemmin puolin tehdyt kauniit jugend-talot ovat niitä rakennuksia joista kalliin huoneiston ostavat ovat valmiit tekemään erittäin kalliita ja isoja remontteja, toisin kuin suuren rakennusbuumin aikana 1960-1970 luvun aikana - tai jälkeen - rakennettuihin elementtitaloihin! Mitä se kertoo?

Turku on myös Suomen mittakaavassa huomattavan historiallinen kaupunki joka on osa sen identiteettiä, ja Turku eroaa kaupunkikuvansa osalta muista Suomen kaupungeista monin osin. Jokaisen kaupungin pitäisi pitää kiinni omista kasvoistaan ja pyrkiä säilyttämään omat tunnusomaiset piirteensä. Ei pidä odottaa tumput suorina että talot rapistuvat ja lahoavat, omaisuutta on hoidettava joka paikassa, ei pelkästään Turussa. Joka paikassa Suomessa on näytelty nämä samat kuviot vanhan kaupunkikuvan purkamisesta, ja jälkeenpäin kaduttu tehtyjä korjaamattomia virheitä. Turun(kin) ongelmana oli vahvat rakennusliikkeet ja kunnallinen korruptio sekä ns. postimerkkikaavoitus ynnä poikkeusluvat rakentamisessa. Näillä spekseillä polkaistiin monotoninen elementtihirmujen massa Turun keskustaan parissakymmenessä vuodessa. Kiihkeän parinkymmenen vuoden aikana ei kuitenkaan aivan kaikkea kaunista ja hyväkuntoista rakennuskantaa ehditty lanaamaan ja metodina onkin ollut edelleen muodissa olevaa rappeuttaminen jossa eräänä piirteenä on ollut tulipalot jotka sattumalta ovat kohdanneet kiistanalaisia ja suojeltuja kohteita. Selväähän on, että jos rakennus - olipa se puuta tai kiveä - on 20-30 vuotta ilman minkäänlaista hoitoa ja kunnossapitoa, se rappeutuu ja sitä voidaan sanoa rötisköksi.

Tässä kohteena oleva Katiskan tontti on kuvaava esimerkki hoitoa vailla olevista rakennuksista, paitsi nyt purku-uhan kohteena oleva Denniksen talo jonka sen omistajana ollut Dennis Rafkin omien sanojensa mukaan on laittanut tip-top kuntoon Linnankadulla. Linnankadun molemmat kivirakennukset eivät ole ainkanaan ulkonaisesti parhaassa terässä - tuskin sisätiloiltaankaan - vaikka vuokrattuina ja käytössä olevina tuottavat omistajilleen koko ajan hyvät rahat. Kristiinankadulla vanha Katiskan talo on siistin näköinen mutta perustusten pettämisen vuoksi pahasti painunut molemmista päädyistään.

Katiskan tontin suunnitelmista tullaan jälleen näkemään veikkaukseni mukaan pitkä ja vaiherikas vääntö, jossa hyväkuntoinen ja katukuvalta merkittävä, kaunis, kunnossa oleva rakennus, jossa on menestyvä ja suosittu ravintola, halutaan väkisin murjaista maahan jotta Tuloskiinteistöt saisi, ei vain hyvän, vaan mahdollisimman suuren hyödyn omistuksestaan, kaupunkikuvan arvonmenetyksen kustannuksella. Tontin ja kiinteistönomistaja hyötyy, kaupunki ja kaupunkilaiset menettävät. Näinhän se menee.

Muutama kuva tältä päivältä.

Katiskan talo Kristiinankadulla
Kuva

Porttikonki Katiskan pihalle joka nykyisin on suljettu portilla. Voi olla että tuossa oli aikaisemminkin portti, mutta koska pihalla oli liiketoimintaa, se ei ollut kiinni.
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva otettu vastapäisestä Kellariravintolan porttikongista
Kuva

Itse vastustan vahvasti "kiinteistökehitystä" joka tässä on vaihteeksi jälleen alkamassa!
  • 1
  • 41
  • 42
  • 43
  • 44
  • 45
  • 47