Taloforum.fi

[bitterfly]

Lisää uutisia:
"Turun seudun asukkaiden penseys Turun kauppatorin alle suunniteltua parkkihallia kohtaan lisääntyy. Taloustutkimus selvitti asukkaiden toriparkkikantoja kevään aikana.
Turun toriparkin vastustajien määrä on kasvussa. Tämä selviää Yle Turun Taloustutkimukselta tilaamasta tutkimuksesta, joka tehtiin tänä keväänä. Turun alueen asukkaista yli puolet (57%) vastustaa toriparkin rakentamista. Viidennes vastaajista kannattaa maanalaista pysäköintihallia, ja noin viidenneksellä ei ole kantaa asiaan. Turun alueen asukkailta on kysytty kantaa toriparkkiin aiemmin vuosina 2009 ja 2012. Toriparkin vastustus on lisääntynyt vuoden 2012 syksystä, sen sijaan kannattajien osuus on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisempina tutkimuskertoina."


Kuva ja uutinen: http://yle.fi/uutiset/yle_turku_selvitt ... us/6575766

Jos vastustaa, niin kannattaisi myös se äänestäessään näyttää, vaan niin ei selvästikään käynyt. Kokoomus ja SDP saivat jäädä. Ongelma lienee vasemmistoliiton ja vihreiden muissa arvoissa tai ihan vain pelkästään niiden maineessa.

[hmikko]

Jos vastustaa, niin kannattaisi myös se äänestäessään näyttää, vaan niin ei selvästikään käynyt. Kokoomus ja SDP saivat jäädä. Ongelma lienee vasemmistoliiton ja vihreiden muissa arvoissa tai ihan vain pelkästään niiden maineessa.

Demarien valtuustoryhmästä osa äänesti parkkia vastaan, mutta ehkä kovin moni äänestäjä ei ollut jälkikäteen kunnallisvaaleissa tietoinen yksittäisten demarien kannoista.

[Kantti]

Oikeus on nyt hylännyt viimeisen toripakkivalituksen. Mielenkiintoista nähdä miten, ja missä aikataulussa jokin liikahtaa johonkin? Tuleeko draamaan uusia näytöksiä?

Oikeus hylkäsi toriparkin vastaisen valituksen


Turun hallinto-oikeus on hylännyt ja jättänyt osittain tutkimatta valituksen, joka koski Turun kaupunginvaltuuston viime marraskuussa tekemää toriparkkipäätöstä.

Valtuusto päätti tuolloin kaataa esityksen, jonka pohjalta olisi lähdetty suunnittelemaan toriuudistusta ilman maanalaista parkkiluolaa. Valtuuston päätös syntyi luvuin 34–33. Päätöksestä valitti Meidän Turku -yhdistys. Järjestö perusteli valitustaan sillä, että valtuusto päätti jo vuonna 1997 keskustan osayleiskaavan laatimisesta. Päätöstä ei kuitenkaan ole pantu täytäntöön ja keskustaa on kehitetty ilman osayleiskaavaa. Turku taas katsoi oikeudelle antamassaan lausunnossa, että asemakaava on ajanmukainen, jolloin siihen ei saa valittamalla hakea muutosta. Turun kanta perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Turun aiemmin tekemä toriparkin asemakaavaratkaisu, joka sisältää maanalaisen pysäköintilaitoksen, on saanut lain voiman.

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/75 ... valituksen

[Urbaani]

Periaatteessa siis rakentamisen voisi aloittaa vaikka heti?

[Kantti]

Periaatteessa siis rakentamisen voisi aloittaa vaikka heti?

En osaa sanoa onko aloittamiselle mitään lakiperusteista estettä enää? Ei toriparkin tekeminen kuitenkaan aivan huomenna ala vaikka tie rakentamiselle nyt olisikin avattu. Äärimmäisen jännittävää on seurata millaiseksi toriparkkikokonaisuus lopulta tulee kehittymään. Kopsaan itseäni aikaisemmin postaamallani Ted Schaumanin ja tanskalaisen Jonas Nordgrenin suunnitelmalla Turun toriparkiksi, joka olisi varsinainen ihanne mikäli siinä oleva oletus raitsikoista myös toteutuisi! Viesti siis on postattu viime kesänä, 06.07.14.
__________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Päivän Turun Sanomissa oli harvinaisen innostavaa ja miellyttävää ideointia nuorilta arkkitehdeiltä, turkulaiselta Ted Schaumanilta ja tanskalaiselta Jonas Nordgrenilta, oikein sydämestä otti! Ajatuksen tasolla merkittävin muutos hahmotelmassa on bussien ohjaaminen maan alle, katutasossa liikkuisivat ratikat. Turun kaupunkisuunnitelujohtajan, Timo Hintsasen sydäntä suunnitelma sykähdytti niin ikään, hän totesi TS:n paperiversiossa "Tämä on tosi kiinnostava projekti, tekisi mieli jopa käyttää sanaa innostava."!

Visio Kauppatorista, jonka Turku ansaitsisi


Reilu kuukausi sitten Ted Schauman ja Jonas Nordgren päättivät istua suunnittelupöydän ääreen toimistossaan Kööpenhaminassa. Miehet löivät arkkitehtipäänsä yhteen pohtiakseen, miten Schaumanin kotikaupungin keskusta nousisi ansaitsemalleen tasolle. U sein kaksikon päässä toistui kysymys Entä jos. Jos Kauppatorilla ei ajaisi yksikään bussi. Jos Eerikinkadulla kolisisivat vain raitiovaunut. Jos toriparkkia jatkettaisiin 25 metriä.

Bussien siirtäminen maan alle on keskeinen osa nuorten arkkitehtien Ted Schaumanin ja Jonas Nordgrenin visiota. He hakivat vaikutteita ympäri Eurooppaa ja tarkastelivat, mitä muissa kaupungeissa on tehty oikein ja mitkä ratkaisut taas eivät ole toimineet. Kuukauden työrupeaman tuloksena syntyi lopulta tutkielma Turun torin uudelleenluomisesta. Sen teema on A Strong Heart – A Strong City Centre (Vahva sydän – vahva keskusta).
– Koska olen Turusta itse, tuntui merkittävältä tehdä tämä. Ja Jonas on vieraillut Turussa paljon, selittää Ted Schauman.
– Näet potentiaalia, teet jotain tällaista ja toivot, että se herättää positiivista keskustelua, sanoo puolestaan Nordgren.
– Arkkitehteinä koemme, että on tärkeää tuoda tällaisia näkemyksiä juuri nyt, lisää vielä Schauman miesten yhteistuumin kehuessa Turun keskustan mahdollisuuksia.
Jos autot, miksei bussitkin?

Ajankohdan otollisuudella Schauman viittaa toriparkin viimeisimpään nytkähdykseen eteenpäin. Schauman ja Nordgren sanovat tahtovansa lähinnä herättää myönteistä virettä ja keskustelua. Heidän puheistaan kuultaa innostus kaupunkiarkkitehtuuriin ja visiointiin. Kilvan he maalailevat kuvia siitä, miten keskusta voisi herättää eloon koko kaupungin. Schauman ja Nordgren eivät ole osallisina toriparkkiyhtiössä. Toriparkilla sattuu kuitenkin olemaan osansa miesten visiossa. Heidän suunnitelmansa ei ole toteutuskelpoinen rakennusmalli, vaan pikemminkin ehdotus siitä, mitä olisi mahdollista tehdä ja mihin suuntaan tulevissa suunnitelmissa voitaisiin lähteä. Visio on tehty voimassa olevan asemakaavan pohjalta ja siinä oletetaan, että toriparkki toteutuu.

Maanalainen pysäköintihalli ei sinänsä ole miesten visiossa ratkaisu keskustan ongelmiin. Pikemminkin kyse on siitä, mitä toriparkin ohella voitaisiin tehdä. Miehet ehdottavat, että toriparkin kylkeen, Eerikinkadun alle, rakennettaisiin maanalainen bussiterminaali.
– Kun se kuoppa kuitenkin tehdään, suhteessa toriparkkiin olisi pikkuhomma jatkaa kaivantoa 25 metriä, sanoo Schauman.
– Siksi tästä pitää keskustella nyt. Jos terminaali kaivettaisiin erikseen, se maksaisi huomattavasti enemmän. Ja jos se päätettäisiin tehdä vasta toriparkin valmistuttua, hinta pomppaisi vielä enemmän, varoittaa Schaumania ja Nordgrenia avustanut Niklas Kronberg Tedin isän Frank Schaumanin perustamasta Schauman Arkkitehdit -toimistosta. Nykyään Janne Helinin johtama toimisto on antanut asiantuntija-apua toriparkkiyhtiölle.

Kustannusarvioita arkkitehtien visioon ei kuulu, mutta Schauman vakuuttaa, että järkevä torin kehittäminen olisi kannattava investointi. Hän uskoo, että muutos antaisi riittävän piristysruiskeen keskustan talouselämälle.

Tori keltaisen muurin takana
Arkkitehdit ovat varmoja, että bussien piilottaminen avaisi keskustan solmut.
– Kauppatori on eristetty bussien muodostamalla keltaisella muurilla. Me haluamme, että tori olisi helposti saavutettavissa, Nordgren sanoo.

Hän selittää, että torin ympäristö on täynnä erilaista kaupunkitilaa. Varsinkin ostosten tekoon riittää houkutuksia. On Forum, Hansa-kortteli, kävelykatu ja useampi tavaratalo. Mutta ne ovat erillään toisistaan. Tori voisi toimia yhdistävänä tekijänä. Se voisi kytkeä koko keskustan tilat toisiinsa. Eikä vain keskustan.

Jos pikaraitiotie toteutuu kuten on suunniteltu, miesten visiossa raitiovaunujen paikka olisi Eerikinkadulla, maanpinnalla. Muu torin ympäristö olisi enemmän tai vähemmän varattu jalankulkijoille. Raitiovaunut ja bussiterminaali muodostaisivat vilkkaan joukkoliikenteen keskittymän. Heti raitiovaunun ovista avautuisi esteetön keskusta ja bussiasemalta pääsisi suoraan Forumiin tai torille.
– Voisit asua missä päin tahansa Turun alueella ja sinulla olisi vaivaton kulkuyhteys keskustaan. Ja sitä kautta kaikkialle muualle, esimerkiksi yliopistolle, Nordgren innostuu.
Kahvila, taidetta ja istutuksia

Schauman ja Nordgren korostavat, että moni yksityiskohta jää heiltä ratkaisematta. Arkkitehdit ovat esimerkiksi hahmotelleet, mihin parkkiluolan ja maanalaisen terminaalin suuaukot tulisivat, mutta ne voisi heidän puolestaan sijoittaa muuallekin. Samoin he jättävät muiden ratkaistavaksi, miten suuri osa keskustan kaduista pitäisi pyhittää kävelykaduiksi. Sen sijaan visio pitää sisällään useampiakin ideoita siitä, mitä torille voisi rakentaa alueen elävöittämiseksi. Nykyisen pohjoispäädyn, ortodoksikirkon edustalla sijaitsevan niin sanotun varikon paikkeille miehet istuttaisivat vihreää. Puistikko tarjoaisi oleskelu- ja kohtaamispaikan kaupunkilaisille. Sinne voisi sijoittaa penkkejä pöytineen ja vaikka leikkipuiston lapsille.
– Pohjoispäätyyn voisi tulla kahvilarakennus, joka täydentäisi päivisin torin tarjontaa, Schauman ehdottaa.
– Samalla siinä voisi toimia pieni deli, joka myisi ruokaa iltaisinkin, Nordgren lisää.

Miehet ovat suunnitelleet myös sadevettä hyödyntävää taideteosta, polkupyöräpajaa ja istutuksia parkkihallin sisäänkäynteihin. He ovat myös hahmotelleet miltä tori näyttäisi, jos siitä haluttaisiin rakentaa liikunnallinen keskus, vihreä keidas tai ostosparatiisi.

Jonas Nordgren toivoo erityisesti, että kaupunkilaiset ottavat osaa suunnitteluun.
– On ymmärrettävää, että ihmiset suhtautuvat varauksella muutoksiin. Me haluamme tarjota visioita, jotka turkulaiset voisivat ottaa omakseen. Kaupunki on asukkaidensa omistama.

LUE LISÄÄ TURUN SANOMISTA

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/649208 ... ansaitsisi






Jos toriparkki rakennetaan, kuten näyttäisi lopulta käyvän, tämä suunnitelma antaa aineksia kurottautua parempaan keskustaan. Vähemmän autoja, melua ja saasteita, enemmän viihtyisyyttä. Toivoisi tällä suunnitelmalla olevan vaikutusta tulevaan toriparkkitoteutukseen! Rahasta luultavasti keskustellaan jos bussit maan alle laitetaan, sehän ei ole enää toriparkkiyhtiön projekti vaan kaupungin?

[Darre]

Hienoja visioita, mutta harmillisesti tämä toriparkkiprojekti on ollut aika näköalatonta ja suoraviivaista parkkipaikan lobbaamista. Nyt edessä on vuosien savimonttu (johon liittyy myös pitkät arkeologiset kaivaukset), torimyyjien evakko (jota ei ole edelleenkään ratkaistu selkeästi) ja koko joukkoliikennesolmun ja Turun sydämen sulkeminen. Totuushan on se, että nämä arkkitehtien visiot eivät ole koskaan esintyneet toriparkkia ajavien ihmisten puheissa selkeästi. Esim. raitiovaunuhanketta ja toriparkkia ei ole ikinä esitetty mitenkään toisiaan tukevana projektina, mikä on täysin käsittämätöntä ja kertoo vain siitä näköalattomuudesta mikä on ollut vallalla tässä toriparkkisekoilussa. Mitään maanlaisia bussikaistoja ei ole ikinä lobattu mukaan ja taisi tämä toriparkkia ajava ryhmä tyrmätä myös maanalaiset liiketilat liian kalliina. Jos olisi olemassa joku näiden visioiden kaltainen virallinen suunnitelma, niin voisin jopa kääntää mieleni kannattamaan koko projektia. Nyt koko homma haisee pelkältä savikuopalta. Toivottavasti olen väärässä.

[hmikko]

Esim. raitiovaunuhanketta ja toriparkkia ei ole ikinä esitetty mitenkään toisiaan tukevana projektina

No eivät ne kyllä toisiaan tuekaan, kun liityntäparkki tuo ei kai sentään ole. Ratikka voisi tuoda torille uusia asiakkaita, parkkiluola tuskin. Mutta juu, toriparkkia ajavat tahot taitavat olla lähinnä niitä, jotka ovat olleet vastustamassa raitiotietä tai lykkäämässä sitä hamaan utopiaan.

[ktpama]

Hankala asia ja koen tässä tamperelaisenakin jonkinlaista osallisuutta kun Turusta näyttäisi muodostuvan meidän lapsiperheen mieluisa kesäminilomakaupunki , ensi kesänä taas toivottavasti tulossa. Viime kesän reissulla 'pitkäaikaispysäköimme' keskustassa Louheen, joka on torin kupeessa. Olen ymmärtänyt, että se olisi helposti laajennettavissa ilman pelkoa savesta, joten en aivan ymmärrä erillisen toriparkin tekemistä viereen, varsinkin jos sen sisäänajot on aivan lähikaduilla. Louhen sisäänajokin on muistaakseni radan suunnalta kohtalaisen kaukaa ja järkevästi, jotta pysäköintiliikenne ei häiritse kävelykeskustaa.

Sinänsä Turun tori kaipaisi selkeästi jonkinlaista faceliftiä, mutta vilkas torielämä on kuitenkin mielestäni torin ydin, ja se asia on käsittääkseni kunnossa nytkin. Johan se Tampereellakin tiedetään, Tammelan ei niin sliipattu torimiljöö taitaa olla se kaikkein elävin aito tori Tampereella. Eikä Laukontoriakaan voi mitenkään kauniiksi kehua.

[hmikko]

Sinänsä Turun tori kaipaisi selkeästi jonkinlaista faceliftiä

Tuo lieni understatement of the week. Kauppatorin rakennelmat ovat saaneet lahota sijoillaan nyt n. 25 vuotta, kun on riidelty parkkiluolasta. Torin pintatason uudistamisesta on tehty matkan varrella useampikin ihan pätevän oloinen suunnitelma, enkä siis tarkoita näitä korkealentoisia visioita vaan ihan kaupungin teettämiä suunnitelmia kiveyksen ja pienten rakennusten uusimisesta.

Itseäni kaikissa noissa suunnitelmissa on alkanut häiritä se, että esitetyssä arkkitehtuurissa mikään ei oikein tunnu viittaavan Turkuun tai Kauppatoriin. Tyylilaji näyttää olevan geneerinen lentokenttäterminaali tai lasilaatikkobussipysäkki, joka voisi sijaita aivan missä vaan. Kuopion torin uudet rakennelmat ovat tämmöisestä varoittava ääriesimerkki. Tietty Turun keskustan kaupunkikuva on nykyisellään semmoinen sillisalaatti, että tämän hetken turkulaisen tyylin luominen Kauppatorille sen perusteella on niin sanotusti haasteellista.

[Kantti]

Muistelen kauppatorin kohentamiseen liittyviä suunnitelmia olleen jo 35 vuotta sitten, muun muassa asemakaavaopin professori Otto I. Meurman on tarjonnut apuaan keskustan kehttämisessä. Suunnitelmia on tehty, kaikki on kuitenkin kuollut sauhuun jahkaamisen jatkuessa. Vaikea sanoa onko jahkaaminen lopulta ollut hyvä vai paha, on tapauksia joista nyt voidaan sanoa, että onneksi ei toteutunut. Tästä Turun toriparkista ei vielä voida sanoa mitään varmaa hyvästä tai huonosta, näkemyksiä ja suunnitelmia on, tulevaisuus näyttää. Itse en osaa sanoa onko toriparkki Turulle hyvä vai huono asia, selvää kuitenkin on tarve saattaa kauppatorin ilmiasu tämän päivän vaatimusten ja kaupanteon tarpeitten tasalle. Kauppatorin saneeraus on osa Turun keskustan kehittämistä ja siinä eräs merkittävimpiä tekijöitä. Ehkä ydintekijä?

MIetityttää myös Turkuun viittava arkkitehtuuri-ajatus, mitä se voisi olla? Turkuun viittavaa arkkitehtuuria voisi olla turkulaisten arkkitehtien Turkuun tekemä kädenjälki. Parhaita esimerkkejä tästä ovat Fritjoff Strandellin rakennukset joita Turussa on olemassa kiitettävä määrä vaikka jugendia täällä paljon lanattiin matalaksi. On muitakin, kuten Thomanderin veljekset, Adrian ja Kaarlo samalta aikakaudelta. Esimerkkejä on runsaasti lisää.

Uudempaa turkulaista arkkitehtuuria edustaa sattumoisin juuri kauppatorin pohjoiskulmassa, Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulmassa oleva Turun liiketalo Torinkulma, joka on Pekka Pitkäsen suunnittelema kuten Turun oikeustalo Sairashuoneenkadulla jotka molemmat ovat hienoa turkulaista uutta näkemystä. Millaista voisi olla tyyli jonka tunnistaa turkulaiseksi vaikkapa samalla tavalla kuin Erik Bryggmanin työt (kuka sitten tunnistaakin?). Ei kovin helppoa sanoisin!

[hmikko]

Vaikea sanoa onko jahkaaminen lopulta ollut hyvä vai paha, on tapauksia joista nyt voidaan sanoa, että onneksi ei toteutunut.

Sanoisin, että näin pitkä jahkaaminen on aika yksiselitteinen paha ainakin siltä osin, että yksinkertaista torin maanpäälisten rakennelmien uusimista ei ole tehty. Kioskeista ja huoltorakennuksista iso osa on aivan röttelöluokkaa tällä hetkellä, ja jos ne ja kiveys olisi uusittu esim. vuonna 95 muutamalla miljoonalla, niin sijoituksesta olisi saatu hyötyä jo 20 vuotta. Ja kioskit olisivat varmaan jo remonttikunnossa jälleen.

Ei kovin helppoa sanoisin!

Juu ei. Koko maahan on kloonattu samoja elementtitaloja viimeiset 40 vuotta, ja modernismissa tietysti yleisemminkin paikallisuus ei useinkaan ollut mikään arvo, pl. Oulun koulu ja muutamat muut. Mielestäni Kauppatori on kuitenkin Turun ilmeen kannalta sen verran ratkaiseva, että mieluummin en näkisi siellä aivan geneerisiä laatikoita, vaikka olisivat huolellakin suunniteltuja.

Arkkitehdin kotipaikalla tai sillä, onko hän suunnitellut aiemmin Turkuun vai ei, ei mielestäni ole merkitystä. Kyse on siitä, pystyykö suunnittelija näkemään Turussa jonkun tyylin, jota kehittää, tai muuten tekemään jotain paikalle kunnolla istuvaa.

[James]

Oma näkemykseni tähän iänikuiseen toriparkkiasiaan on päivä päivältä vahvemmin se, että tulkoon kunhan vaan jotain alkaisi tapahtua! Kun selvästikin se on väistämättä joskus tulossa ja nämä kaikki valitukset eri oikeusasteisiin vaan pitkittävät väistämätöntä ja tappavat torikaupan jo pelkästään sillä että jatkuvalla epävarmuudella. Koska vielähän siellä ilmeisesti on tuostakin päätöksestä mahdollista valittaa korkeammalle, mikä kestäisi taas oman aikansa.

Aiemmin tällä viikollahan uutisoitiin jo Kallun Grillin lopettamisesta, suurimpana syynä siihen tosin oli seuraavan sukupolven haluttomuus jatkaa, mutta ilmeisesti myös jatkuvat vuoden vuokrasopimukset kaupungin kanssa (tällä hetkellä ei ole ilmeisesti sopimusta laisinkaan).

Siihen kuinka hyvä tai huono päätös se loppujen lopuksi on en kyllä osaa ottaa yhtään kantaa, mutta tämä ikuinen vääntö on kyllä todella raivostuttavaa. Itsellähän olisi kelvannut myös esimerkiksi Louhen laajennus mikäli sinne olisi saanut keskustankin puolelle ainakin yhden sisäänajon nykyisen lisäksi.

[hmikko]

Kun selvästikin se on väistämättä joskus tulossa

Näemmä on propaganda tehonnut.

Sanoisin, että parkkia on jo väistetty enemmän kuin kokdem-hegemonian sedät olisivat uskoneet mahdolliseksi 20 vuotta sitten.

[La_Resistance]

Itsekin lipsahdin välillä ajattelemaan, että josko nyt torille tehtäisiin edes jotain, edes se Toriparkki (vaikka sitä vastustankin). Idea torista (what feels like) ikuisuuksien hautavajoamana kuitenkin herätti pois siitä koomasta.

[Kantti]

Sanoisin, että näin pitkä jahkaaminen on aika yksiselitteinen paha ainakin siltä osin, että yksinkertaista torin maanpäälisten rakennelmien uusimista ei ole tehty. Kioskeista ja huoltorakennuksista iso osa on aivan röttelöluokkaa tällä hetkellä, ja jos ne ja kiveys olisi uusittu esim. vuonna 95 muutamalla miljoonalla, niin sijoituksesta olisi saatu hyötyä jo 20 vuotta. Ja kioskit olisivat varmaan jo remonttikunnossa jälleen.

Ei kovin helppoa sanoisin!

Juu ei. Koko maahan on kloonattu samoja elementtitaloja viimeiset 40 vuotta, ja modernismissa tietysti yleisemminkin paikallisuus ei useinkaan ollut mikään arvo, pl. Oulun koulu ja muutamat muut. Mielestäni Kauppatori on kuitenkin Turun ilmeen kannalta sen verran ratkaiseva, että mieluummin en näkisi siellä aivan geneerisiä laatikoita, vaikka olisivat huolellakin suunniteltuja.

Arkkitehdin kotipaikalla tai sillä, onko hän suunnitellut aiemmin Turkuun vai ei, ei mielestäni ole merkitystä. Kyse on siitä, pystyykö suunnittelija näkemään Turussa jonkun tyylin, jota kehittää, tai muuten tekemään jotain paikalle kunnolla istuvaa.

Siihen että torin pinnan uusimista on jahkailtu, on selkeä syy. Ei ole haluttu tehdä jotakin jonka olisi joutunut hetken kuluttua purkamaan. Ei ole vain osattu kuvitella että kauppatorin restaurointi tulisi kestämään niin pitkään kuin se nyt on jo kestänyt. Nyt on helppo todeta että olisi sen pinnan voinut rempata ihan kannattavasti joskus 25 vuotta sitten. Eihän kauppatorin tilanne edelleenkään taida olla valmiiksi puhallettu?

Jos torin kipsat ja muut rakennukset olisi uusittu, se olisi ollut hukkaan heitettyä rahaa siinä tapauksessa että toriparkki toteutuu, kyllä koko torialue lanataan siinä yhteydessä tasaiseksi ja onhan siellä uusina rakennuksina Kallun grillirakennus (joka käytännössä rakennettiin uudelleen) ja Hesen hampurilaispaikka, mutta ei niistä nyt kannata juuri puhua tässä yhteydessä. Molemmat joutavat toria uusittaessa historian kellastuville lehdille. Vaikka toriparkki ei toteutuisikaan, kaikki vanhat kipsat mennevät uusiksi joka tapauksessa.

Väittäisin ettei ole olemassa mitään tyyliä joka lävistäisi tunnistettavasti eri vuosikymmenet. Kaupungit voidaan tunnistaa omista merkkirakennukistaan ja tiettynä aikakautena rakennetuista isommista kokonaisuuksista joita yhdistää tietty arkitehtuurilinja, kuten Turussa tuomiokirkon ympärillä ja vähän muuallakin nähtävä ruotsalaisvaikutus, ja esimerkiksi Helsingissä venäläisyys koska Helsingin keskusta on monin osin rakennettu aikansa venäläisen tyylisuunnan mukaaan. En usko että olisi löydettävissä mitään tunnistettavaa turkulaisuutta uusia rakennuksia tehtäessä, tunnistettava turkulaisuus on omasta mielestäni juuri vanhemmissa tunnetuissa omanlaisissa rakennuksissa jotka on totuttu liittämään Turkuun. Näitä ovat juuri Strandellin ja vaikkapa Bryggmanin rakennukset jne. jotka antavat kaupungille sen ominais-ilmeen. Jokainen aika luo omat kasvonsa jotka poikkeavat vanhasta, en usko että on mitään jota voitaisi sanoa turkulaisuudeksi tai helsinkiläisyydeksi tai oululaisuudeksi, vaikka Oulun koulukunnasta puhutaankin Pietilöiden opettaessa aikanaan Oulussa. Ei mitään turkulaisuutta olle kehitettävissä niin että sen voisi tavallinen kadun tallaaja huomata. Ehkä asiantuntijat ja asiaan perehtyneet sattaisivat huomata erityistä kaupunkiin kohdistuvaa ominaisuutta, vaikea kuitenkin nähdä mitään universaalia turkulaisuutta kyettävän luomaan.

Joiltakin osin kauppatorin ympäristöä voi pitää hyvänä, katsomatta rakentamisaikaan, monilta osin se on kaameasti munattu.