Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#26202
-Gentleman82- kirjoitti:Heh heh. Heitetään vaan. Heitetäänkö samalla viemäriin se vanha viini, jonka mukaan the edistys on aina vanhan tuhoamista?
Värjäämö oli Tampereella, Lindblomin talo oli Turussa, Phoenixin talo oli Turussa, hotelli Julian tilallakin taisi olla jotain..
Amuri oli todella kaunis joskus Tampereella, KOP-Kolmionkin tilalla oli jotain...
Miten tuo ylläoleva liittyy Brahenkadun entisen Anttilan liikehuoneiston purkuun? Ellei ole mitään sanottavaa, ole hiljaa.
-Gentleman82- kirjoitti:Tahto oli purkaa kaikki. Onneksi oli rohkeita kansalaisia, jotka asettuivat poikkiteloin ja murto-osa säästyi. Minkä takia tätä "edistyksellisyyttä", joka vallitsi 60-70-luvulla (eli halua hävittää kaikki) ei saisi tuoda esiin?
Etkö ole tuonut sitä esiin, oletko unohtanut mitä kirjoittelet? Huomaat Turussa olleen kansalaisia jotka ovat asettuneet poikkiteloin. oikein hyvä. Portsa on säilynyt lähes kokonaan, ei murto-osaltaan. Kuka halusi hävittää "lähes kaikki", voisitko tarkentaa ja esittää vaikka nimiä, ja osoittaa mihin väitteesi perustuu?
Katsotaan miltä vastauksesi taas näyttää.
#26224
Älä turhaa komentele minua, et päätä siitä, mitä sanon. Osuiko arkaan paikkaan?
Aloita vaikka Kivistön gradusta ja pengo arkistoa niistä purkukiistoista, joita Turussa on ollut. Harva on päättynyt suojelijoiden voittoon. Hyvä esimerkki on vaikka Kaskenkadun puutalokortteli, joka on jäämässä jyrän alle. Tai miksei Cafe Noirin kiista. Ne, jotka asiasta ovat valittaneet ovat sitä sinun ja parin muunkin inhoamaa "museoväkeä".

Mitään laajaa poliittista konsensusta kaupunkikuvan vaalimiseksi ollut eikä ole.
#26227
Jaahas, taas sama keskustelun irvikuva lähti käyntiin. Ei millään pahalla, mutta samat asiat on puitu jo moneen kertaan tässä ketjussa.

Kommentoisin noita Kantin purkukuvia, mutta Photobucket ei ota toimiakseen tällä hetkellä.

Turun kaupunkikuvalle pisteitä aiemmassa postauksessa esitellyistä julkisivumaalauksista, ja erityisesti Linnankadun nupukiviosuudesta. :smt023
#26229
niinpaniin kirjoitti:
Älä turhaa komentele minua, et päätä siitä, mitä sanon
:lol: :lol: :lol:
Tuttua gentlea,joskus voisi vain vastata, eikä kierrellä. Eihän tässä kukaan ole ketään komennellut. Tutut perustelut taas esillä. Voi :lol: :lol:
Asia ei liity Anttilaan sinänsä mitenkään, totta. Väitteeni perustuu siihen täysin paljaalla silmällä havaittavissa olevaa purkuvimmaan sekä lehtiartikkeleihin ja ko. graduun. Kuka halusi? Rakennusyhtiöt ja ne tahot, jotka tuolla tekivät rahaa?
Tutut perustelut ovat niitä, jotka eivät muutu, vaikka niin haluaisit.
#26234
Ei aleta, mikäli minusta riippuu. Minulta tivattiin lähteitä ja se on oikein sinänsä. En voi antaa mitään täsmällistä lähdettä, vaan vedota siihen mitä olen lukenut sieltä sun täältä. Homograduksi nimitteleminen on ilmeisen asiatonta, varsinkin kun kyseessä on erittäin ansiokas Turun yliopistolla tehty tutkimus siitä, mitä silloin todella tapahtui. Lainaa ja lue.
#26236
-Gentleman82- kirjoitti:Hyvä esimerkki on vaikka Kaskenkadun puutalokortteli, joka on jäämässä jyrän alle. Tai miksei Cafe Noirin kiista. Ne, jotka asiasta ovat valittaneet ovat sitä sinun ja parin muunkin inhoamaa "museoväkeä".
Pieni oikaisu! Kaskenkadulla ei ole puutalokorttelia jäämässä minkään alle. En inhoa museoväkeä, tietyllä tavalla kuulun tähän kategoriaan itsekin. Ellet tiedä jotakin, älä yritä kertoa muille miten asia on
Minkä takia tätä "edistyksellisyyttä", joka vallitsi 60-70-luvulla (eli halua hävittää kaikki) ei saisi tuoda esiin?
Tälle väitteelle pyysin lähteitä -joita ei tullut!?
Jos sinulla on jotakin uutta kerrottavaa, niin ok. Tämä on sitä vanhan kompostin kääntelyä jolla ei ole täällä kenellekään mitään uutta annettavaa. Ellei siis ole mitään sanottavaa, älä sano!
#26237
Kantti kirjoitti:
-Gentleman82- kirjoitti:Hyvä esimerkki on vaikka Kaskenkadun puutalokortteli, joka on jäämässä jyrän alle. Tai miksei Cafe Noirin kiista. Ne, jotka asiasta ovat valittaneet ovat sitä sinun ja parin muunkin inhoamaa "museoväkeä".
Pieni oikaisu! Kaskenkadulla ei ole puutalokorttelia jäämässä minkään alle. En inhoa museoväkeä, tietyllä tavalla kuulun tähän kategoriaan itsekin. Ellet tiedä jotakin, älä yritä kertoa muille miten asia on
Minkä takia tätä "edistyksellisyyttä", joka vallitsi 60-70-luvulla (eli halua hävittää kaikki) ei saisi tuoda esiin?
Tälle väitteelle pyysin lähteitä -joita ei tullut!?
Jos sinulla on jotakin uutta kerrottavaa, niin ok. Tämä on sitä vanhan kompostin kääntelyä jolla ei ole täällä kenellekään mitään uutta annettavaa. Ellei siis ole mitään sanottavaa, älä sano!
http://www.koivuharju.fi/puujatalo/kaskenkatu.htm

Sen lisäksi, saamani luottamuksellisen tiedon mukaan Päiväkoti ja sen läheiset puutalot Kaskenkadulla ovat purku-uhan alla. Yhden arvotalon RP purki jo 2 vuotta sitten Mustainveljestenkujalta, Kaskenkadun poikkikadulta.
#26253
-Gentleman82- kirjoitti:Sen lisäksi, saamani luottamuksellisen tiedon mukaan Päiväkoti ja sen läheiset puutalot Kaskenkadulla ovat purku-uhan alla. Yhden arvotalon RP purki jo 2 vuotta sitten Mustainveljestenkujalta, Kaskenkadun poikkikadulta.
Päiväkodin piha-alueeseen kuuluvat puurakennukset ovat vuosia olleet oman onnensa nojassa, purku-uhan havaitsemiseen ei tarvita "luottamuksellista tietoa" (millaista se on ollut), jokainen asiaa seurannut tämän tajuaa. Pihapiiriin kuulunut - sanomasi - "arvotalo", oli tiilinen rapattu pieni piharakennus jonka perustukset olivat pettäneet, sen lisäksi että oli muiden rakennusten lailla jäänyt hoidotta, ja seinät olivat murtuneet. Tämä purettiin.
Muutama kuva paikasta pari vuotta sitten

Kuva
Ylhäällä olevat Adrian Thomanderin piirtämät rakennukset Mustainveljestenkujan päässä, ovat todellisia arvorakennuksia! Sieltä jos onnistuu saamaan asunnon, saa myös maksaa siitä, kaupungin arvokkaimpia paikkoja. Tiilisessä tukimuurin seinässä on näkyvissä edelleen "arvotalon" päädyn shiluetti, josta olet saanut luottamuksellista tietoa, siitä saa käsityksen rakennuksen mittasuhteista. Oikealla näkyy entisen ns. päiväkodin (klubityyppinen ravintola jonka nimi oli Päiväkoti) Mustainveljestenkujalle osuvaa siipeä. Ennen Päiväkotia tiloissa toimi tanssikoulu Aira ja Holger Reunamo vuosikymmenet.

Kuva
tässä Tomanderin rakennukset selkeämpänä. Mustainveljestenkujalta nousee käytävä muurin sisällä ja tuo rakennusryhmän pihalle. "arvorakennuksen" siluetti näkyy tässä myös selkeämmin

Kuva
edellisissä kuvissa puretun piharakennuksen kohdalta kuvattu näkymä pihasta. Rakennukset ovat suuressa vaarassa joutua puretuiksi. Niin ei saisi missään tapauksessa käydä! Tällä olisi suuri vaikutus koko Kaskenkadun kaupunkinäkymään Kaskenahteen osalta. Vaikka kuinka intohimoisesti olisi puutalojen ja vanhojen rakennusten purkamista vastaan, on naurettavaa ja lapsellista tehdä jostakin suurempaa kuin se on, kuten tässä piharakennuksesta "arvotaloa" tai puutalopihasta korttelia. Siinä menettää nopeasti vakavastiotettavuutensa. Kirjoittelusi lainehtii jatkuvasti vähättelyn ja liioittelun välillä Turusta kirjoitettaessa yleisestikin, monesti vaikuttaa kuin et olisi selvillä mistä kirjoitat kulloinkin. Asiasta sinänsä tässä kohdassa olen samaa mieltä.

Kuva
Tässä Kaskenkatu sellaisena kuin se edelleen on. Vasemmalla kyseiset puurakennukset. Synti olisi jos ne häviäisivät kaupunkikuvasta, hienokadunvarsirakennuskin!

Satuin löytämään pari valaisevaa kuvaa..

Kuva
tässä ylempänä olevaa kuvaa parempi kuva paikasta

Kuva
käytävä joka vie Thomanderin rakennusryhmän pihalle, kiinnostavaa tässä kuvassa on oikeassa reunassa näkyvä kapea kaistale huonokuntoisesta huopakattoisesta "arvorakennuksesta", jota tätä kuvaa otettaessa ei vielä oltu purettu.
#26261
Löytyi omasta arkistosta kuva vuodelta 2005, siinä tämä purettu "arvotalo" vielä nököttää pystyssä. Kurja pikku tönö, vessa ja huoltorakennus. Pihapiirin suojelemisen vuoksi siitä käytiin kova vääntö, sikäli hieman huolestuttaa että antaisiko sen purkaminen tekosyyn korvata loputkin, kun kyseessä ei ole enää "eheä" kokonaisuus.

Kuva
#26262
Rakennusten huono kunto ei tarkoita, etteivätkö ne olisi arvokkaita. Useimmiten huono kunto johtuu siitä, että taloa ei ole pidetty kunnossa, jotta se voitaisiin purkaa. Puretttu talo oli 1800-luvulta ja osa rakennusryhmää. Näinhän aiemminkin on menetelty: talo kerrallaan.

Argumentoitia on monenlaista ja esim. tässä tapauksessa
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/6ad19 ... OD=AJPERES

purkulupaa ei myönnetty, vaikka talon kunto oli huono. (ks. Villa Sulin, s.49).
Kysymys on pohjimmiltaan siitä, että Turun kaupunki ei ole halunnut alunperinkään suojella Kaskenkadun puutaloja Mustainveljestenkujalla tai ruotsinkielisen sairaalan tienoilla. Talot on päästetty huonoon kuntoon ja kun niillä ei ole suojelumerkintää, ne on helppo purkaa. Villa Sulin-tapauksesta käy ilmi, mikä miten iso merkitys on kaupungin omalla tahtotilalla.
#26266
-Gentleman82- kirjoitti:Kysymys on pohjimmiltaan siitä, että Turun kaupunki ei ole halunnut alunperinkään suojella Kaskenkadun puutaloja Mustainveljestenkujalla tai ruotsinkielisen sairaalan tienoilla.
Kaskenkadun ulkorakennus oli TS:n uutisen mukaan vuodelta 1906 ja lisäksi tiilitalo, nuorempi kuin pihan muut. En tunne jutun kaikkia kiemuroita, mutta Turun rakennuslautakunta ei alun perin myöntänyt purkulupaa. Lupa haettiin valituksella vasta korkeimman hallinto-oikeuden kautta - siis Helsingistä. Jonkinlaisen porsaanreiän kautta siinä mentiin.
#26271
Se, että oikeus sijaitsee Helsingissä ei tee päätöksestä "helsingistä ohjattua". Vai ovatko Vaasan hallinto-oikeuden päätökset jotenkin "vaasalaisia", kun ko. oikeusaste käsittelee keskitetysti kaikki YVA-päätökset ja käsittääkseni vesiasiat.
Porsaanreiän kauttahan sitä aina mennään. Jos Turun kaupunki olisi suojellut rakennukset tai aloittanut alueella edes asemakaavan muuttamisen, alueelle olisi MRL 53 § mukaan astunut voimaan rakennuskielto ja purkaminen olisi vaatinut poikkeamislupaa. Selvintä olisi ollut suojella koko kortteli. Se siitä, RP purki arvotalon ja asia on selvä.

Turusta kuuluu tosin taas kummia:

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/luk ... 68426.html
Rakennusperintöä jaetaan
kauhakuormaajalla
Turun Sanomat 19.8 2009 08:30:33

Turun Sanomat kertoi 15.8. arvokkaan Marttilan talon luvattomasta purkamisesta Turun Kärsämäen kaupunginosassa. Artikkelissa kuvataan tapahtunut hyvin. Itse tapahtuman todenneena haluan tuoda esille muutamia näkökohtia sekä tapahtuneesta että laajemmin suhtautumisestamme rakennusperintöömme.

En halua syyttää tapahtuneesta yksin rakennuksen nykyistä omistajaa. Rakennus oli päässyt huonoon kuntoon, koska myöskään aikaisemmat omistajat eivät olleet vuosikymmeniin olleet kiinnostuneita sen kunnosta. Rakennusperintömme säilyminen edellyttää, että rakennusten omistajat arvostavat niitä ja huolehtivat niiden kunnosta. Jos rakennus on pakko purkaa, sitä ei saa tehdä ainakaan kauhakuormaajalla, vaan arvokkaat osat voidaan ottaa talteen.

Tapahtunut osoittaa myös, ettei yhteiskunta ota ajoissa vastuuta vanhojen rakennusten suojelusta. Rakennusten arvoa ei nähdä ja päätöksenteko on liian hidasta. Tässäkin tapauksessa alueelle on vuosia ollut olemassa lähes valmis asemakaava, jossa rakennus oli tarkoitus suojella.

Toivon, että tapahtunut herättää päättäjät toimimaan vielä olemassa olevien rakennusten kohdalla ajoissa. Esimerkiksi Kärsämäen kartanon aluella on useita suojeltavaksi ajateltuja pahasti rapistuneita rakennuksia, joista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvun alusta. Kaikkia vanhoja rakennuksia ei ehkä enää voi korjata, mutta jos emme tee mitään, ei tulevaisuudessa ole varmasti enää mitään korjattavaa.

Viime kädessä vastuu rakennusperintömme säilymisestä on meidän yhteinen. Rakennusperintömme säilyminen edellyttää, että havahdumme näkemään sen arvon ja merkityksen. Itse jäin miettimään mitä kärsämäkeläisenä olisin voinut tehdä aiemmin – tai ainakin olisi pitänyt osata epäillä pahinta muutama päivä aikaisemmin nähdessäni paikalla odottavan kaivinkoneen ja kuorma-auton.


Kaarle Lounela
  • 1
  • 24
  • 25
  • 26
  • 27
  • 28