Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#25085
Alue on häpeällisessa tilassa, ollut aivan liian pitkään. Rakentamisen estämisestä ei tässä sinänsä ole kyse vaan siitä miten aluetta rakennetaan ja pitääkö pikkuhiljaa huomioida historiallinen kerroksellisuus ja alueen merkitys tätä taustaa vasten, silloin kun rakennetaan uutta. Siinä, pitääkö koko jokisuisto lanata tasaiseksi uuden tieltä vai voiko aluetta rakentaa ottaen huomioon sen syvällä oleva merkitys Turun koko teolliselle menneisyydelle, sekä alueen arvo kaupunkipuiston osana joka se tulee olemaan. Turussa on aina ollut (kai kaikkialla muuallakin) katkera ristiriita tontinomistajan intresseistä muuttaa alueen - pikkusormea liikauttamatta tullut - arvo rahaksi, ja kaupunkilaisten oikeus pitää merkityksellisestä elämänpiiristään ja kotipaikkansa arvokkaiksi kokemistaan asioista kiinni. Perinpohjaisia myllerryksiä kaupunkikuvassa on ollut aikaisemmin ja niistä ollaan myöhemmin oltu kovasti pahoillaan. Onko näistä opittu jotakin? Tästä ei voi olla aivan varma kaikilta osin, vaikka Kakolan kaava osaltaan meni lopulta oikein hyvin mielestäni, eikä tässä ollut kaupungin asukkaitten ja kaupungin päättäjienkään kanssa ristiriitaa. Telakkarannan kaavassa omalta osaltani on moitittavaa juuri niissä kohdin jotka tässä olen tullut maininneeksi. Alueesta pitäisi jättää keskivertokaupunkilaiselle jotakin merkittävää myös käteen eikä vain alueen omistajalle. Pelkästään uudet, vaikkakin ilman muuta laadukkaat rakennukset eivät täytä tätä vaatimusta jos siitä tulee kaiken alleen ja taakseen peittävää talometsää, joka on suureksi osaksi talon asukkaiden piha-aluetta. Tätä pelkään!

Edit; piti laittaa vielä linkki Turun kaupungin sivulle jossa on linjattu kaupunkipuistoa:
Turkuun perustettavalla laajalla kaupunkipuistokokonaisuudella voidaan esittää

- kansallisen historian tärkeimpiä tapahtumia
- saaristokaupungin poikkeuksellisen monimuotoista luontoa
- yliopistokaupungin vankkaa sivistystraditiota
- kaupunkipuistojen historiaa
- teollisuusperintöä sekä
- korkeatasoista arkkitehtuuria aina keskiajalta modernismiin
http://www.turku.fi/public/?contentid=66021&nodeid=23
#25097
Tuosta kulmasta katsottuna josta kuva on otettu se voi näyttää sopimattomalta, vaikka ei itsestäni näytä. Turun linna on kuitenkin varsin kaukana Majakkarannasta. Miltä jokin näyttää, riippuu siitä mistä sitä katsotaan, tämän näkee vain Pitkästäsalmesta ja ehkä Hirvensalon rannasta.

Alla kuva kohdasta jota ankarasti kritisoin vanhassa kaavassa!

Kuva
Tässä olevat kallioleikkaus ja leikkauksen päällä oleva tasanne, sekä alhaalla vanha nelospeti, tulisivat jäämään itse asiassa kolmen rakennuksen alle. Kallioleikkaukseen louhittaisiin talojen vaatimaa lisätilaa siten että koko tasanne poistuisi, tämän lisäksi talot olisivat kuitenkin osittain nelospetin päällä. Tässä on valmiina ensiluokkainen näköalatasanne kaupunkilaisille historialliseen Aurajokisuistoon, jossa suoraan alapuolella on teollisen menneisyyden jälkeensäjättämänä kerroksena vanha laivanrakennusalusta. Olen ääärimmäisen hämmästynyt mikäli Aurajoen varresta, Turun kaupungin keskustan osalta ei voida tämän kallioleikkauksen ja rakennusalustan verran jättää näkyvissä olevaa teollisuushistoriaa uudelleen rakentamatta ja näkyviin! Herää kysymys mitä "Turkuun perustettavalla laajalla kaupunkipuistokokonaisuudella" tarkoitetaan, ja mitä tarkoittaa "kansallisen historian tärkeimmät tapahtumat" tai "teollisuusperintö" tässä yhteydessä? Tämä kohta vanhan telakan alueella on maisemallisesti, ja mahdollisesti tulevaisuudessa toiminnallisestikin äärimmäisen merkittävä.

Vielä linkki panoraamaan kyseisestä kohdasta. Gentlelle tarkennukseksi vielä, että asetyleenitehdas josta olen kirjoittanut, on punainen tiilirakennus kuvan oikeassa reunassa, tasanteen päässä.
http://img8.imageshack.us/img8/870/telakkaranta720.jpg
Viimeksi muokannut Kantti, 07.06.09 11:32. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
#25098
Jussi kirjoitti:
K-P kirjoitti:Jos Viipuri olisi vielä Suomea, Turku olisi puolet käpyisempi paikka kuin nyt. Viipuri olisi ehdottomasti Suomen kakkoskeskus Pietarin ja Helsingin välissä ja imenyt Aurajoesta kaiken elinvoiman kuvaannollisesti. Tampere toki olisi yhä pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki (saanko muuten sanoa: naurettavin titteli ikinä, whaeva...).
Miksi arvelet näin? Jos itäraja olisi ollut samanlainen kuin se on ollut vuoden 1918 jälkeen ei Pietarin läheisyys olisi antanut Viipurille mitään lisäarvoa. Ei Pietarin läheisyys ole antanut esim. Haminalle (tai Vehkalahdelle) mitään etua? Luultavasti kaupunki olisi kasvanut huomattavasti Turkua hitaammin ja vastaisi kooltaan tällä hetkellä maksimissaan nykyistä Lahtea. (Tietenkään esim. nykyisenkaltaista Lahtea ei tällöin olisi, koska se (ja monet muut paikat) perustuu niin selkeästi luovutetun alueen väestönsiirtoihin..) Suomen hallussa Viipuri olisi kokenut samanlaisen rakennuskannan muutoksen kuin monet muutkin Suomen kaupungit.
Jos "kasvaa" Turkua hitaammin, niin silloin itseasiassa kutistuu... nopeasti.

Viipuri vs Hamina knock-out battle:

Saimaan kanava --> turismi & teollisuus.
Viipuri has, Hamina has not.

Viipuri 1938-39 Suomen toiseksi suurin kaupunki. Hamina not.
Miksi hyvin jatkunut kehitys olisi yllättäen taantunut? (jos unohdetaan Turun malli...)

Viipuri oli myös hyvin kansainvälinen ja elävä kaupunki myös kulttuurillisesti. (ei, en ole evakkolaisten jälkeläinen)

Jos Viipuri olisi jäänyt rajan tälle puolen, se olisi myös todennäköisesti vetänyt suuria lähialueiden evakkomassoja puoleensa enemmän kuin joku taka-lapua kaukana länsirannikolla. Väestöä --> infra --> palvelut --> työpaikkoja --> vetovoima --> lisää väestöä.
Jussi kirjoitti: Eikös Suomen pääkirkko ole edelleen Turussa? Onhan se.. Arkkipiispakin se siellä asustaa. Turussa on sitäpaitsi kiva linna jota voi ihan hyvin esitellä ulkomaisille vieraille. Turku on varsin nätti kaupunki edelleen, ei kaikin paikoin, mutta suurimmaksi osaksi silti sanokaa mitä sanotte. Aika harvoin olen siellä käynyt, mutta aina siitä on hyvän näköinen kuva jäänyt.
Helsingissä on kiva linna, Viapori aka Suomenlinna.
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa asustaa Kuopiossa.
Vapaa-ajattelijain Liiton pääpaikka on Helsingissä.
Rauma on nätti kaupunki.

Kyllähän näitä kriteerejä voidaan määritellä yhtä monta kuin on määrittelijää.
#25103
Erittäin hyvä, että telakanrannan kaava kaatui. Tämän alueen rakentaminen laatikkolähiöksi olisi ollut kaupunkikuvan ja kansallismaiseman peruuttamatonta turmelemista. Varsinkin tuo asetyleenitehdas on korvaamattoman erikoinen kohde ja ihanteellinen loft-asunnoiksi, taidegalleriaksi, ravintolaksi tai miksi tahansa, ja voin melkeinpä kuvitella, miltä näyttäisivät rakennuksen taakse rakennetut loivemmat portaikot, joiden kautta ihmiset pääsivät myös nousemaan laituritasolta tuolle näköalatasanteelle (kuva ei ole itse ottamani).

Noiden keltaisten murjujen ja hallien tilalle voisi maltillisesti rakentaa jotain sellaista, jossa laatu korvaisi korkeuden ja tilavuuden, ja sopiviin paikkoihin kallioiden kylkiin voisi korkeampiakin rakennuksia sovitella. Yleisesti kuitenkin tuolla alueella räjähdysaineitten käyttö olisi minimoitava.
#25105
Hyvä, että homma kaatui. On parempi sitten aloittaa puhtaalta pöydältä, kuin edetä ja rakentaa Nimbyjen mukaan. Siitä ei voisi koskaan mitään hyvää tulla. Alueella on kohtia, joita olisi hyvä säästää ja kunnostaa (esim. se asetyleenitehdas). Siihen voisi vaikkapa sijoittaa kahvilan, ravintolan ja/tai gallerian sekä ympärille tulisi moderneja kerrostaloja, joissa olisi punatiiltä. Itse tykkään juuri sellaisesta kun vanha kohtaa uuden. No, aika näyttää.

Tuo on sellainen alue, jonne pitäisi rakentaa laadukasta ja uniikkia asuintaloa, mutta myös mahtipontisempaa. En tarkoita nyt mitään älyttömyyksiä, mutta esim 12-kerroksisia. Näkisin pelkästään hyväksi, että annettaisiin ulkomaisille (puolueettomille) arkkitehtitoimistoille vapaat kädet suunnitella uusi, merellinen keskustakaupunginosa Turulle. Itseasiassa näkisin, että Hammarby Sjöstad Tukholmassa voisi olla esikuvana.
#25106
K-P kirjoitti: Jos "kasvaa" Turkua hitaammin, niin silloin itseasiassa kutistuu... nopeasti.
Ei ei ei ja ei. Sota-ajoista Turku on kasvanut asukasluvultaan kolminkertaiseksi, absoluuttista kasvua yli 120 000 henkeä, Turun seutu on kasvanut suunnilleen samassa suhteessa.

Haminassa oli vuonna 1953 noin 9000 asukasta ja tällä hetkellä alle 10 000, jos Vehkalahden kuntaliitosta ei huomioida (Haminan otin esimerkiksi koska se on Viipurin tavoin historiallinen rannikkokaupunki ja sen satama oli 60-luvulla Suomen toiseksi suurin vientisatama ja olisi suunnilleen vastannut Viipurin satamaa jos kaupunki olisi jäänyt Suomelle.)

Itä-Suomessa, varsinkin rajan läheisyydessä yleinen väestönkasvu on ollut muutoinkin ERITTÄIN hidasta. Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakunnat sekä Kymenlaakso ovat olleet pitkään aivan olemattoman kasvun alueita.. varsinkin johonkin Turun seutuun verrattuna. Viipuri oli aikoinaan kansainvälinen ja eläväinen kaupunki, tiedetään, mutta maantieteelleen se ei voi mitään. Eikä Suomen ja Venäjän suhteille ja valtion rajan luonteelle. Se olisi suurena kaupunkina varmasti pärjännyt hieman Haminaa paremmin, mutta toisaalta se olisi sitäkin kauempana Pääkaupunkiseudusta ja mitä Saimaan kanavaan tulee niin sen merkitys olisi jatkuvasti vähentynyt 1900-luvun alun ajoista. Turismia olisi kyllä varmasti pysynyt verrattain vahvana, mutta onko turismin merkitys jonkin kaupunkiseudun menestykselle erityisen suuri?
#25109
Jussi kirjoitti:
Itä-Suomessa, varsinkin rajan läheisyydessä yleinen väestönkasvu on ollut muutoinkin ERITTÄIN hidasta. Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakunnat sekä Kymenlaakso ovat olleet pitkään aivan olemattoman kasvun alueita.. varsinkin johonkin Turun seutuun verrattuna. Viipuri oli aikoinaan kansainvälinen ja eläväinen kaupunki, tiedetään, mutta maantieteelleen se ei voi mitään. Eikä Suomen ja Venäjän suhteille ja valtion rajan luonteelle. Se olisi suurena kaupunkina varmasti pärjännyt hieman Haminaa paremmin, mutta toisaalta se olisi sitäkin kauempana Pääkaupunkiseudusta ja mitä Saimaan kanavaan tulee niin sen merkitys olisi jatkuvasti vähentynyt 1900-luvun alun ajoista. Turismia olisi kyllä varmasti pysynyt verrattain vahvana, mutta onko turismin merkitys jonkin kaupunkiseudun menestykselle erityisen suuri?
Et tunnu ottavan tässä ollenkaan huomioon sitä että Karjalan ja samalla Viipurin menetys on ehkä ollut juuri se asia miksi Suomen itäosa ei ole pärjännyt sodan jälkeen. Menetetyltä alueelta muutti muualle Suomeen 400 000 asukasta ja Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen teollisuus menetettiin. Joitakin yrityksiä siirtyi toimimaan muualle Suomeen, kuten Sortavalan sähkö. Viipurin sijainti ei olisi suomalaisena satamakaupunkina mitenkään epäedullinen, koska se oli väkirikkaan suomalaisalueen ehdoton keskus ja veturi, ei mitenkään verrattavissa Haminaan tai edes Kotkaan.

Itäraja ei sitäpaitsi ollut Neuvostoliitonkaan aikaan mikään täysin suljettu vaan kauppaa käytiin paljon puolin ja toisin. Kertoohan sekin jotakin että tänne tuli kauhea lama kun kauppa Neuvostoliiton kanssa romahti 1990-luvun alussa. Itäsuomalaisista kaupungeista Joensuu ja Lappeenranta pärjäävät sitäpaitsi aika hyvinkin kun ottaa huomioon tuon 400 000 ihmisen menetyksen, radat katkaisevan rajan siirron ja Laatokan rannan menetyksen.

Ps. Tämän voisi ehkä siirtää offtopiciin kun en tajunnut laittaa tätä sinne suoraan..
#25170
http://yle.fi/alueet/turku/2009/06/yli_ ... 92019.html

Kuvassa olevassa kuvassa näkyy se, millainen Humalistonkatu joskus oli. Nykyään se on aikamoinen kauhistus, muistelen lukeneeni kerran, että Paperi-Lehdon omistajat itse toivoivat oman rakennuksensa purkua.

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0 ... :0:0:0:0:0:

Alla ote jutusta:
Paperi-Lehto satavuotias

Thomanderin luomusta kutsutaan syystäkin paperikaupan taloksi, sillä Paperi-Lehto on viihtynyt kulmilla jo sata vuotta. Frans Lehto perusti paperikauppansa Humalistonkatu 14:ään jo 1906, jolloin maassa elettiin vielä keisarinvallan aikaa.

- Aluksi liike asettautui Maijalan talon kivijalkaan, kertoo kauppias Kelpo Lehto, Frans Lehdon poika.

Hänen mielestään on valitettavaa, että Humalistonkadun talopari on suojeltu. :smt021

- Paperikaupankin sisätilat ovat erittäin huonossa kunnossa. Kun seinään lyö, niin sen pinta murenee. Ei näitä paikkoja pysty enää kunnostamaan, Lehto epäilee.

Hän olisi omasta puolestaan halunnut rakentaa uuteen uskoon koko Humalistonkatu 14:n tontin.

- Olen katsellut näitä kulmia vuodesta 1924 ja nähnyt Humalistonkadun kasvun, yhä paperikaupassa työskentelevä Lehto kertoo.

Kun Paperi-Lehdon komean katoksen kulmilta kaartaa pihan puolelle, muutos on huikea. Sisäpiha rakennuksineen muistuttaa lähinnä rähjäistä slummia: kosteuden läpitunkemia seinäpintoja, murentuneita parvekkeen lattioita, roikkuvia ovia ja epämääräisiä roskaläjiä.

Humalistonkatu 14:n taloyhtiö ei liiemmin ole kiinnostunut takapihansa kunnossapidosta, vaan alue on tykkänään jätetty oman onnensa nojaan odottamaan parempaa tulevaisuutta.
#25235
satama kirjoitti:Osaako joku sanoa mikä iso rakennus (tai itseasiassa kaksikin rakennusta) tuolta kuvan oikealta reunalta ollaan purettu? Olisi mukava nähdä rakennuksen julkisivu.

Kuva

Kuva
Sorge satama, on pitänyt vastata tähän kysymykseesi jo kovin pitkään, on vain aina sopivasti unohtunut!
Tuolla näet miltä paikka näyttää tällä hetkellä ---> http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=383&start=311. Jos olisin saanyt päättää niin Lindblomin talo ainakin olisi edelleen paikallaan!

Myöskin alimmassa kuvassasi korttelin vasemmassa reunassa oleva rakennus on täydellisesti ainakin julkisivun osalta tärvelty! Julkisivussa olevat koristelut on hakattu kai pois ja julkisivu on rakennettu uudelleen harmaista lasiruuduista :sad8:

Kuva
tässä rakennus nykyisessä asussaan... huh huh, rumempi kuin Wiklund, ja paljon!
  • 1
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
  • 28