Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#18032
Tuo on kyllä totta. Nykytekniikalla pystytään rakentamaan vanhannäköisiä - tai edes vanhan kanssa yhteensopivia - rakennuksia. Tämä on tosiaan vain ja ainoastaan TAHDOSTA kiinni. Voi olla, että juuri Turussa on joidenkin henkilöiden kunniasta kiinni tämä asia.

Eikös Ruotsissa ollutkin yksi tällainen asuinalue, jossa rakennettiin tällaisia vanhannäköisä taloja?
#18033
Kysymys ei ole pelkästään päättäjistä, vaan myös kiinteistöjen omistajista. Heillä harvemmin on mitään jaloja aatteita kaupunkikuvan suhteen. Turun herrojen asenteista kertoo paljon periksiantamattomuus toriparkki-kiistassa. Kyseiselle parkille on vaihtoehtoja, kyseisestä parkista löytyy kritisoitavaa ja sen rakentamiseen liittyy riskejä, mutta silti se halutaan aivan väkisin saada. Halutaan, että autot ajavat yhdinkeskustaan asti parkkeeraamaan. Kävelykeskustan kehittmistä ei nähdä mitenkään välttämättömänä tai kehittävänä. Vanhan keskustan palauttaminen ja rumien talojen purkaminen/uudistaminen liittyvät samaan arvomaailmaan kävelykeskustojen kanssa. Kumpaakaan eivät herrat arvosta.
#18034
Olen pitkään seurannut tätä keskustelua, jossa on tullut esille monia mielenkiintoista tietoja ja mielipiteitä siitä huolimatta, että tunteet näyttävät välillä käyvän aika kuumina. Ehkä tunteiden nousemista pintaan ei voi välttää, kun kaksi kuumaa aihetta (purkuinto/paikallisuus) saadaan samaan keskusteluun. Pari sanaa haluaisin minäkin sanoa, vaikka en ole varma, tuleeko tässä nyt sanottavammin mitään uutta ainesta keskusteluun.

Ymmärtääkseni ei Turussa kivitaloja 1950-1970-luvulla purettu suhteellisesti ottaen enempää kuin muissakaan Suomen kaupungeissa. Helsingissä purettiin tietysti eniten, mutta koska kivitaloja oli niin paljon ja monet alueet säilyivät varsin yhtenäisinä, vaikutus kaupunkikuvaan ei lopultakaan ollut kovin huomattava. Kuitenkin monia kivitaloja purettiin myös pienemmiltä paikkakunnilla (Hämeenlinnan tapausta tunnen jonkin verran), joilla katunäkymät muuttuivat hyvinkin paljon. Niinpä en osaa pitää kivitalojen purkamista Turussa laajuudeltaan ainutlaatuisena tapauksena Suomen mittakaavassa. Joidenkin purettujen talojen korkea laatu on tietysti toinen kysymys, upeita kuviahan täällä nähty.

Mielestäni Turun kaupunkikuvan suuri muutos sodan jälkeen liittyy nimenomaan keskustan puutalojen purkamiseen. Turullahan oli Suomen suurimpien kaupunkien joukossa harvinainen puukaupungin leima vielä sotien välissä. Keskustan matala tehokkuus ja siitä seuraavat ongelmat tiedostettiin jo tällöin, ja eräs ratkaisuyritys oli ehdotettu diagonaalikaava, jossa rakentamisen volyymia olisi siirretty torin alueelta satamaan päin:

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:

(Ylin kuva, en valitettavasti löytänyt parempaa linkkiä tähän hätään.)

Tarkoitukseni on sanoa, että en oikein näe, että puukeskustan purkamiselle/tehostamiselle olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin keskustan siirtäminen muualle tai koko kaupungin taantuminen. Torin ja rautatieaseman välinen alue, johon suurimmat paineet kohdistuivat, koostui vielä itsenäisyyden alussa enimmäkseen yksi- ja kaksikerroksisista puutaloista. Siellä myös tehostaminen näkyi ensimmäisenä: esim. Läntisen Pitkäkadun puutaloista ehkä noin puolet (silkka arvio) oli purettu jo 1930-luvun lopulla. Purkuinto ei kuulu yksin 1950-1970-luvulle: vanha rautatieasema purettiin, kun vuoden 1940 toteutumattomiin olympialaisiin luotiin yhtenäistä funkisilmettä, jonka piti viestiä kisavieraille modernista Suomesta.

Autokaupungista tuli 1950-luvulta alkaen todellisuutta Suomessa, eikä puu-Turulla olisi ollut edellytyksiä pysyä mukana tällaisessa kehityksessä. Kun katsotaan muita suuria kaupunkeja, puutalovaltaisin keskusta oli ehkä Vaasassa, jota myös on paljon purettu, ja sittenkin Turun keskusta on aivan toisen kokoluokan kaupunkialueen ydin. En usko, että Turku olisi voinut säilyttää asemansa Suomen suurimpien ja vetovoimaisimpien kaupunkien joukossa, jos keskusta käsittäisi lähinnä matalia puutaloja palokujineen. Turun rinnastaminen Visbyyn ei tee minusta oikeutta kummallekaan kaupungille.

Kun verrataan Suomen kaupunkien kehitystä sodan jälkeen vaikkapa Tanskan vastaavaan, Tanskan vanhempien kaupunkien säilytetty rakennuskanta koostuu kaksi- ja kolmekerroksisista kivitaloista, jotka on rakennettu tiiviisti keskiaikaiseen kaavaan. Suomen oloissa tällaisena näyttäytyy lähinnä Porvoon vanha alue. Palon jälkeinen Turku oli väljä empirekaupunki. Jos todella joudutaan palaamaan historiassa niin pitkälle taaksepäin, että itse asiassa Engeliä on syytettävä Turun purkamisesta, ei oikeastaan historiallisestakaan rakennuskannasta voi hyväksyä kuin linnan ja kirkon. Kaupungin nimellisestä iästä ei ehkä ylipäänsä kannata tehdä kovin kauaskantoisia johtopäätöksiä siitä, minkälaista sen rakennuskannan pitäisi olla: enpä ole Helsingissäkään vielä törmännyt 1500-luvun rakennusperintöön.

Itse olen Helsingistä kotoisin, mutta tyttöystäväni asuu Turussa, joten käyn siellä suurinpiirtein joka toinen viikonloppu. Suosikkialueitani ovat Raunistulan, Nummen ja Vähä-Heikkilän kaltaiset puukaupunginosat sekä alue, jonka nimeä en tiedä: kun torilta lähdetään linnalle päin, matalien puujugendtalojen vieressä nousee asuintorneja jopa 15. kerrokseen. Tällaista aluetta en toista Suomesta tunne, siinä on kaikessa sekavuudessaan ja kolhoudessaankin jotain hyvin urbaania, vähän amerikkalaista tunnelmaa oikeastaan. Turku-vihaa en tunnusta: ennen kuin tunsin kaupunkia paremmin, minulla oli kyllä joitakin ennakkoluuloja.

Ehkä mielikuvia Turusta hallitsevat liiaksi muistot sellaisesta kaupungista, jota ei enää ole, kun nykyinen Turku olisi kaikessa kirjossaan mielenkiintoinen ja kaunis kaupunki.
#18035
pyry kirjoitti:Itse olen Helsingistä kotoisin, mutta tyttöystäväni asuu Turussa, joten käyn siellä suurinpiirtein joka toinen viikonloppu. Suosikkialueitani ovat Raunistulan, Nummen ja Vähä-Heikkilän kaltaiset puukaupunginosat sekä alue, jonka nimeä en tiedä: kun torilta lähdetään linnalle päin, matalien puujugendtalojen vieressä nousee asuintorneja jopa 15. kerrokseen. Tällaista aluetta en toista Suomesta tunne, siinä on kaikessa sekavuudessaan ja kolhoudessaankin jotain hyvin urbaania, vähän amerikkalaista tunnelmaa oikeastaan. Turku-vihaa en tunnusta: ennen kuin tunsin kaupunkia paremmin, minulla oli kyllä joitakin ennakkoluuloja..
Hmm.. mahdatko tarkoittaa linnankatua? Siinä suurin piirtein Kakolanmäen kohdalla on vähemmän tuoreita korkeita kerrostaloja. Ne kyllä miellyttävät minunkin silmääni. Sulta tuli paljon hyviä pointteja keskusteluun :)
#18038
Voin Valdezille vakuuttaa, että en ole yhdestäkään puretusta talosta iloinen, 1970-luvulta peräisin ollut Carina-röttelö jouti mennä. Turussa keskusteluilmapiiri on kaupunginjohtoa myöten niin huono, että suhtautuminen on juuri tällaista kun tälläkin palstalla: Minua syytetään Turku-vihasta. Se on aika outoa, sillä minä en olisi hävittänyt kaupunkia niin paljon, riippumatta siitä mitä Hämeenlinna tekee. Hämeenlinnahan repi kaikki nupukivikatunsakin melkein pois ja ystäväni kertomuksen mukaan torin ympärys on sielläkin hirveä, kaupungintalo ja jokin toinen talo taitavat olla poikkeuksia. Hämeenlinnan tori hävitettiin myös tosiaan sotien jälkeen. On kuitenkin vastuutonta vedota muihin ja samaan aikaan puhua Turun erikoisasemasta ja iästä, joiden olisi pitänyt olla perusteita varjella kaupunkia.

Mitä nyt tulee tähän pyryn puheeseen "elävänä säilymisestä", niin väite on vähintäänkin erikoinen. Ei missään eurooppalaisessa kaupungissa ole nähty vanhaa rakennuskantaa kehityksen esteenä, lukuunottamatta ehkä itäblokkia ja Suomea. On aika surullista, että Nobelin talokin lähti katulevennyksen tieltä ja Turun kaupunki välttämättä halusi purkaa sen, kuten Kivistö kertoo. Mutta kuten pyrykin on huomannut, puutalon purkamiselle on aina peruste, olipa vuosi 1958 tai 2008, asenteet eivät ole muuttuneet miksikään. Visbyyn rinnastaminen on ihan ok, siellä arvostettiin vanhaa keskustaa, monissa eurooppalaisissa kaupungeissa jälleenrakennetaan tänäkin päivänä tuhottuja keskustoja ja arvostetaan vanhaa. Gamla Stan säilyi ja ruotsi menestyi , Visbykin säilyi ja Ruotsi menestyi. Rauma on Unescon luettelossa (ei Turku, miksiköhän?) ja Tammisaari on tunnettu kauneudestaan. Olavi Laisaaren autokaupungin pitkät ja leveät kadut, joita reunustavat sisäänvedetyt nauhaikkunatalot, elementtirakenteiset asuintalot ja ehkä jotkut purkamista odottavat ränsistymään päästetyt puutalot kertovat aika paljon siitä, mitä ja ketä Turussa ja Suomessa on arvostettu.
#18040
Ahaa! Eli tehokkuus on se juttu. Kaupungissa ei saa missään tapauksessa olla mitään matalaa, muuten itsetunto kärsii. Mitenkähän tätä voisi soveltaa Strassbourgissa, jolla ei ollut tarvetta hävittää keskustaansa?
http://flickr.com/photos/destinatio/406 ... chwerkhaus

Näyttää kuvan perusteella liian tehottomalta,eikös juu.
Joopa joo. Ei kyse ole tehokkuudesta, vaan turkulaispoliitikkojen piittaamattomuudesta ja parin grynderin ahneudesta. Sellaisessa tapauksessa yli satavuotiaat talot vaikka keskeltä kaupunkia vuonna 2008 saavat lähteä. Eihän esimerkiksi Linnankadun Kauppiaskadun kulman koristeellisilla puutaloilla ole mitään arvoa, kun ovat vain kaksikerroksisia ja tehottomia. Sen sijaan niiden vieressä olevat nauhaikkunatalot ja Olkkosen kulma lähempänä Perttalaa ovat tietenkin todellisia kaunistuksia...

Varmasti Turun kaupungin "tehokkaat" nauhaikkunatalot ja Natsun tilalle Hakan tekemä elementtitalo saavat kaikkien jakamattoman huomion ja ihailun..heh
#18041
Koetapas tajuta, että vanhoja taloja on paljon purettu muuallakin kuin Turussa. Porvoon koko empire-keskusta on purettu 1950-1970-luvuilla. Silti kukaan ei puhu Porvoon taudista! Lisäksi nuo kuvasi talot eivät miellytä silmääni yhtään, mutta se on sitten jo makuasia.
#18042
Gentleman 82, voisitko kertoa mihin Turku olisi voinut sijoittaa uuden keskustansa, purkamatta alta vanhaa ja niin, että se olisi ollut kaupunkirakenteen kannalta järkevää.

On nimittäin niin, että Turkua ympäröi pientalovaltainen vyöhyke ja se on ollut siellä jo silloin kuin Turun tauti alkoi Suomessa myllätä. Kahden keskustan kaupunkeja ei ole.

Ainut, että jos tosiaan Turku olisi toteuttanut 1900-luvun alun suunnitelmansa ja laajentanut keskustan satamaan päin olisi tori varmaankin säästynyt. Tarkoitushan oli alkaa rakentamaan Turusta 10-kerroksista suurkaupunkia. Hullusta suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, kun rahkeet ei riittäneet ja lopputuloksen tiedämme.

Kanssakeskustelijasi eivät pidä siitä, että teet asiasta täysin mustavalkoisen. Haukut Turkua rumaksi, vaikka kokonaisuus ei sitä kyllä missään nimessä ansaitse. Kauppatori tosin on ruma monesta kohtaa, mutta olkoot. Sille ei enää voi mitään. Museointi olisi epäviisasta, koska Turkua ei ole suinkaan tarkoitus tappaa, vaan kaupunkikuva tulee vielä moneen kertaan muokkaantumaan kaupunkiseudun kehittyessä.
#18044
bitterfly kirjoitti:Kahden keskustan kaupunkeja ei ole.
Anteeks turhasta ja OT kommentista mutta eiköhän tuolla jossain kaukana Helsingin lähistöllä oo useammankin keskustan omaavia kaupunkeja ainakin pari ;).. Mutta joo vakavasti ottaen ihan oikeessa tietysti oot, eipä sitä uutta keskustaa vaan ilmasta temmata. Vanhaa voi laajentaa tietty mutta tuntuu että sitäkään ei osata Suomessa...
#18045
pyry kirjoitti:Pari sanaa haluaisin minäkin sanoa, vaikka en ole varma, tuleeko tässä nyt sanottavammin mitään uutta ainesta keskusteluun.
Kirjoituksesi oli sisällöltään ja sävyltään enemmän kuin tervetullut tähän ketjuun, siitä suuret kiitokset. Tämä ketju olikin jo tovin kaivannut hieman syvempää kannanottoa akselin gentleman82 versus foorumin turkulaiset ulkopuolelta.
pyry kirjoitti:kun torilta lähdetään linnalle päin, matalien puujugendtalojen vieressä nousee asuintorneja jopa 15. kerrokseen. Tällaista aluetta en toista Suomesta tunne, siinä on kaikessa sekavuudessaan ja kolhoudessaankin jotain hyvin urbaania, vähän amerikkalaista tunnelmaa oikeastaan.
Jos reittisi on kulkenut hieman kulmikkaampaa reittiä, niin veikkaisin sinun tarkoittavan Puutarhakadun 50-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Ohessa Kantin ottama hieno kuva:
Kuva
Amerikkalaisvertaus on oikeastaan aika osuva, sillä muistan joskus nähneeni Lauri Tähkän haastattelun Turku-TV:ssa, jossa hän kertoi, että saavuttuaan junalla kaupunkiin ja nähdessään ensi kertaa nuo Puutarhakadun kerrostalot, hänestä tuntui ”Kuin olisi Amerikkaan tullut.” Huvittavaa sinällänsä. No, ”Turkuhan on Teuvan Amerikka”

Jos taasen reittisi vei jokivartta pitkin, niin silloin lähempänä totuutta lienee juuri nuo Bitterin veikkaamat Linnankadun kerrostalot:
Kuva
Kuvanlaatu on mitä on, mutta kuvakulma on sitten sitäkin parempi. Tämä olkoon myös hiljainen protestini siitä, että Suomen Joutsen salakavalasti siirrettiin pois näistä maisemista Forum Marinumin eteen…. :)
-Gentleman82- kirjoitti:tultaessa Aninkaistenkatua Turkuun, on tulo kuin Neuvostoliittoon…

…Yhtä hirveä on P-Eskelin ympäristö, puhumattakaan Eerikinkadusta välillä Kauppiaskatu-Aninkaistenkatu.
Ajattelin ottaa pari väitettäsi hieman lähempään tarkasteluun ja aloitetaan nyt vaikkapa näistä yhdistetyistä kommenteista.

Aninkaistenkadun linja-autoaseman puoleinen alkupää:
Kuva

Kuvassa vasemmalla näkyvä rakennus on Maakunta-arkisto:
Kuva

Aninkaistenmäki:
Kuva

Aninkaistenkadun kaltaista urbaanisuutta ei Suomesta juurikaan Turun ja Helsingin ulkopuolelta löydy:
Kuva

Aninkaistenkatu päättyy Tuomiokirkkosillalle, suunnilleen samoilta näppäimiltä alkaa mainitsemasi Eerikinkadun pätkä:
Kuva
Osa uutta, osa vanhaa. Urbaania ja yhtenäistä kaupunkikuvaa josta ainakin minä olen aina pitänyt. Mielenkiintoisella kaupungilla on monet kasvot ja mielestäni tällä alueella on oma hieno kaupunkimainen fiiliksensä. Ainoa miinus tulee ehkä Aninkaistenkadun liian suuresta liikennemäärästä mutta se on sitten oma tarinansa se.

P-Eskelin naapuritalo:
Kuva
-Gentleman82- kirjoitti:Samoin on Kristiinankatua pistetty aikalailla matalaksi ja ei ole kehumistä SemiBurgerin talon ympäristössäkään. Surullisinta Turussa on nimenomaan keskusta-alueella holtiton postimerkkikaavarakentaminen ja kokonaisuuden puuttuminen
Mielestäni uudisrakentamisen laatu on Turussa Suomalaisittain ihan hyvää luokkaa. Muutenkin olen tämänkaltaisen täydennysrakentamisen ehdoton kannattaja:
Kuva
Kuva mainitsemaltasi Kristiinankadulta.

En oikein muutenkaan allekirjoita tuota väitettä, että ”Kristiinankatu on pistetty aikalailla matalaksi”. On siis aika tehdä minikierros Kristiinankadulla, aloitetaan reissu Aurajoen puoleisesta päästä ja lopetetaan sightseeing Bryggmanin aukiolle:
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Juttua tuosta Bryggmanin aukiosta, johon Kristiinankatu siis päättyy:
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:
#18046
grendy kirjoitti:
bitterfly kirjoitti:Kahden keskustan kaupunkeja ei ole.
Anteeks turhasta ja OT kommentista mutta eiköhän tuolla jossain kaukana Helsingin lähistöllä oo useammankin keskustan omaavia kaupunkeja ainakin pari ;).. Mutta joo vakavasti ottaen ihan oikeessa tietysti oot, eipä sitä uutta keskustaa vaan ilmasta temmata. Vanhaa voi laajentaa tietty mutta tuntuu että sitäkään ei osata Suomessa...
Tarkoitatko ehkä Helsingin lähiökaupunkeja Espoota ja Vantaata? Oikeissa kaupungeissa on vain yksi todellinen keskusta. :D Toivottavasti olet iloinen, kun pakotit minut taas kertomaan tämän joitakin suuresti suututtavan mielipiteeni.
#18047
bitterfly kirjoitti:
grendy kirjoitti:
bitterfly kirjoitti:Kahden keskustan kaupunkeja ei ole.
Anteeks turhasta ja OT kommentista mutta eiköhän tuolla jossain kaukana Helsingin lähistöllä oo useammankin keskustan omaavia kaupunkeja ainakin pari ;).. Mutta joo vakavasti ottaen ihan oikeessa tietysti oot, eipä sitä uutta keskustaa vaan ilmasta temmata. Vanhaa voi laajentaa tietty mutta tuntuu että sitäkään ei osata Suomessa...
Tarkoitatko ehkä Helsingin lähiökaupunkeja Espoota ja Vantaata? Oikeissa kaupungeissa on vain yksi todellinen keskusta. :D Toivottavasti olet iloinen, kun pakotit minut taas kertomaan tämän joitakin suuresti suututtavan mielipiteeni.
Bravo! No mua voi syyttää ihan yhtä lailla tosta provosoinnista ;)
#18048
Kuva
Siis mitä. Toihan on todella hyvää kehitystä! Korkeaa, urbaania, ei saumoja, laadukkaan näköistä ja hienoa. Tuollaista lisää, ja minä olen tyytyväinen!

Ja OT:tä. Varmasti on kahden keskustan kaupunkeja.. Ihan varmasti.
#18049
Haluan esimerkin :D Sillä haluan tosiaan nähdä, millainen on kahden keskustan kaupunki. Keskustaksi ei lasketa etäkeskuksia, kuten lähiöiden keskuksia ynnä muita pienempiä keskittymiä, vaan pitää olla kaksi tasa-arvoista keskustaa kaupungilla, joista on hahmotettavissa selvät keskiöt kummastakin. On myös epäilyttävää laskea sellaiseksi kaupunkia, jonka kantakaupunki on levinnyt niin isoksi, että se sisältää useamman kuin yhden toiminnallisen keskuksen.
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 28