Taloforum.fi

[albertobroccoli]

Siitä faktasta et pääse mihinkään, että Helsinki on venäläisten teettämä, eli venäläinen teko-pääkaupunki Suomelle.

Samoin Pietari oli Pietari Suuren "teko-pääkaupunki" Venäjälle (rakennettu muuten monelta osin suomalaisella työvoimalla, kuten Tukholman loisto monelta osin suomalaisella tervarahalla...).

Samoin Washington D.C., aiemmin mainittu Brazil tai Canberra ovat byrokraattien suunnittelemia "teko-kaupunkeja".

Harald III kehtasi perustaa Oslon vuonna lukukinkerit. Ja palon jälkeen Kristian IV perusti sen uudelleen eri paikkaan eri nimellä. Ja sitten sata vuotta sitten juupelit nimesivät sen takaisin Osloksi. Jumankavita nääs!

Okei. Fine. Kaupunkeja teetetään. "Tahtoisin yhden kerrosaterian. Kiitos. Millä juomalla? Tekopääkaupungilla kiitos. Kas tässä. Heihei."

Kaupunkeja syntyy itsestään hissukseen, niitä syntyy ryminällä jonkun teollisuudenhaaran yms. perässä. Niitä tuhotaan sodissa. Niitä jälleenrakennetaan. Joskus niitä siirrellään kun sodat muuttelevat rajoja. Joskus ne sulautuvat naapureihinsa. Joskus joku päättää perustaa kaupungin paikkaan x tietyin perustein. Mitä sillä on väliä. Kaipa jossain vaiheessa jokainen kaupunki on sen alkulaukauksensa saanut. Ja ei sen arvoa se tapa juuri vähennä. Jos siellä on kulttuuria, hälinää, ihmisiä ja oma historiansa, so fking what? Ei Helsinki ole teko-pääkaupunki. Helsinki on Suomen väestöllisesti suurin keskittymä, taloudellisesti myös, kulttuurillisesti samoin. Kyllä siellä jokin juttu on mikä pitää asiat siellä paikallaan. Kaipa ne kaikki olisi valuneet takaisin Kultaiseen Suomen Turku Taivaslaivaan heti sen ja sen tsaarin kuoltua jos kerta niin ihanaa siellä oli. Mutta ei. Ihan vapaaehtoisesti taisi väestö pysyä stadissa ja sinne jopa lisää kalakukkoihmisiä muutella. Eikö?
Eikös tuollainen kulttuurien ja suomalaisten sulatusuuni Helsinki ole sata kertaa parempi ja siinä keskellä Tukholma-Tallinna-Pietari -sijaintia kuin jossain Saaristomeren nurkassa Tukholman pikkulähiönä kyhjöttävä turkulaisten kaupunki?

Jos Viipuri olisi vielä Suomea, Turku olisi puolet käpyisempi paikka kuin nyt. Viipuri olisi ehdottomasti Suomen kakkoskeskus Pietarin ja Helsingin välissä ja imenyt Aurajoesta kaiken elinvoiman kuvaannollisesti. Tampere toki olisi yhä pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki (saanko muuten sanoa: naurettavin titteli ikinä, whaeva...).

No niin. Pointti. Jos Helsinki on venäläisten mittatilaustyönä teettämä tekopääkaupunki niin voi harmi kun saimme heidän ansiostaan eurooppalaisittain vertailua kestävän pääkirkon ja aukion johon suomalaisten luolamiesten rahkeet ja mielenkiinto eivät ehkä ihan olisi riittäneet. Mutta ainahan voisimme esitellä turisteille lähes yhtä tyylikästä ja historiallisesti arvokasta Turun kauppa tai mikälie keskustoria... vai...??? vai?!?!?!?!?!?

[bitterfly]

Mitä vertailua se kirkko kestää? ;D Pohjoimaiden nuorin ja köyhin on jostakin vetänyt kunnon kirkon? Kappas kun ne reliikit ei oikein palaudu Turkuun millään ilveellä ja Yliopiston omaisuuskin on siellä edelleen pönkittämässä tyhjästä arvoa teetetylle pääkaupungille. Helsingillä ei ole juuria pääkaupunkina ja Suomi on maana sellainen, että se tarvitsisi paljon juuria voidakseen henkisesti paremmin. Minusta jotain ollaan todellakin menetetty siinä kun Turku menetettiin. Suomi menetti oman pääkaupunkinsa. Näin minä asian näen, Turku on yhtä menetetty kuin Viipuri rajan takana. Jäljellä on tyhjyyttä, maa täynä pinnallisuutta.

[albertobroccoli]

Helsingillä ei ole juuria pääkaupunkina ja Suomi on maana sellainen, että se tarvitsisi paljon juuria voidakseen henkisesti paremmin. Minusta jotain ollaan todellakin menetetty siinä kun Turku menetettiin. Suomi menetti oman pääkaupunkinsa. Näin minä asian näen, Turku on yhtä menetetty kuin Viipuri rajan takana. Jäljellä on tyhjyyttä, maa täynä pinnallisuutta.

Vitut.
Minusta homma meni persiilleen jo silloin kun Askola tai Vanajan kaupunki ei enää kelvanneet TODELLISEN (Muinais-)Suomen keskuspaikoiksi...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomusjärven_kulttuuri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiskaupungit

Eli aikas uusnousukkaita nää oobut ja baabut.


ps. selitys "Suomen Turulle"

Suomen keskiaikaisista kaupungeista vanhin on Turku. Nimi Turku tulee muinaisvenäjän kielen sanasta trg, joka lausutaan turgu ja joka tarkoittaa markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin kutsua Suomen Turuksi erotukseksi muista rannikkoalueen markkinapaikoista eli turuista. (Suomi tässä yhteydessä tarkoittaa lähinnä Varsinais-Suomen aluetta.)
- http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html

[albertobroccoli]

ja Suomi on maana sellainen, että se tarvitsisi paljon juuria voidakseen henkisesti paremmin.

sallimunnauraa.
mistä sää näitä "dr.philejäs" revit...???

[bitterfly]

xD Todista että olen väärässä.. no ei vais. Se on vain pohdintaa, ja mun päästäni ne oudot jutut tulee

Ei Suomi kauhean terveeltä yhteiskunnalta vaikuta, syyt siihen voi olla vaikka missä.

[-Gentleman82-]

Turku nimenomaan menetettiin, purkuvimma sen teki. Kyllä ne karjalaisevakot, joiden arvokkaita huonekaluja ja astiastoja sekä ikoneja meni säpäleiksi puutalojen ullakoilta kun talot purettiin, niin katsovat meitä kiitollisina pilvenreunalta, että edes jälkipolvi vihdoin ymmärtää.

[-Gentleman82-]

http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutis ... 82306.html

Telakkarannan asemakaava nurin
julkaistu tänään klo 10:29, päivitetty tänään klo 10:50

Turun hallinto-oikeus on kumonnut Telakkarannan asemakaavan kahta korttelia lukuun ottamatta. Oikeus katsoi, että Aurajokisuussa vastapäätä Turun linnaa sijaitseva alue on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti säilyttämisen arvoinen.

Asemakaavassa joen puoleiselle reunalle osoitettiin rivitalo ja Korppolaismäen kupeeseen 11 kerrostaloa, joiden rakentaminen edellyttäisi laajamittaista louhintaa. Myös Maununtyttärenpuistoon osoitettiin maisemalouhintaa.

Oikeuden mielestä toimenpiteet merkitsisivät niin suuria ja peruuttamattomia muutoksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön, että alueen ominaispiirteet katoaisivat.

Hallinto-oikeus katsoi kaavan olevan edellä pääosin lainvastainen. Asemakaava pysytettiin kahden korttelin osalta, joista toisella toimii Konepaja Häkkinen Oy.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden kesäkuussa Telakkarannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Päätöksestä hallinto-oikeuteen valittivat vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestö, Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry ja Museovirasto.

YLE Turku

[bitterfly]

Jos siinä kaavassa on joku saatanan rivitalo, niin sietääkin kaatua, mutta mielellään sitten kokonaan. ja tulkoon takaisin kun on jotain upeaa, laadukasta ja suurta tarjolla. Eikä joku karsittu raato.

[albertobroccoli]

Rivitalo keskustaan!!!??? Voi LOL.

Turku on selkeästi vähintäänkin TAAJAMA!

[Jussi]

Jos Viipuri olisi vielä Suomea, Turku olisi puolet käpyisempi paikka kuin nyt. Viipuri olisi ehdottomasti Suomen kakkoskeskus Pietarin ja Helsingin välissä ja imenyt Aurajoesta kaiken elinvoiman kuvaannollisesti. Tampere toki olisi yhä pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki (saanko muuten sanoa: naurettavin titteli ikinä, whaeva...).

Miksi arvelet näin? Jos itäraja olisi ollut samanlainen kuin se on ollut vuoden 1918 jälkeen ei Pietarin läheisyys olisi antanut Viipurille mitään lisäarvoa. Ei Pietarin läheisyys ole antanut esim. Haminalle (tai Vehkalahdelle) mitään etua? Luultavasti kaupunki olisi kasvanut huomattavasti Turkua hitaammin ja vastaisi kooltaan tällä hetkellä maksimissaan nykyistä Lahtea. (Tietenkään esim. nykyisenkaltaista Lahtea ei tällöin olisi, koska se (ja monet muut paikat) perustuu niin selkeästi luovutetun alueen väestönsiirtoihin..) Suomen hallussa Viipuri olisi kokenut samanlaisen rakennuskannan muutoksen kuin monet muutkin Suomen kaupungit.

Jos Äänislinna olisi jäänyt Suomelle olisi tilanne kenties ollut vähän kuvailemasi kaltainen, mutta tämä skenaario taitaa vaatia aikalailla muitakin muutoksia Euroopan historiaan..

No niin. Pointti. Jos Helsinki on venäläisten mittatilaustyönä teettämä tekopääkaupunki niin voi harmi kun saimme heidän ansiostaan eurooppalaisittain vertailua kestävän pääkirkon ja aukion johon suomalaisten luolamiesten rahkeet ja mielenkiinto eivät ehkä ihan olisi riittäneet. Mutta ainahan voisimme esitellä turisteille lähes yhtä tyylikästä ja historiallisesti arvokasta Turun kauppa tai mikälie keskustoria... vai...??? vai?!?!?!?!?!?

Eikös Suomen pääkirkko ole edelleen Turussa? Onhan se.. Arkkipiispakin se siellä asustaa. Turussa on sitäpaitsi kiva linna jota voi ihan hyvin esitellä ulkomaisille vieraille. Turku on varsin nätti kaupunki edelleen, ei kaikin paikoin, mutta suurimmaksi osaksi silti sanokaa mitä sanotte. Aika harvoin olen siellä käynyt, mutta aina siitä on hyvän näköinen kuva jäänyt.

Mitä tulee pääkaupungin siirtoon Tampereelle, niin Hämeenlinnassa olisi kuitenkin Suomen Weberin piste.. sillä ideallahan Brasiliakin kaupunkinsa rakensi.. Suomella säästyisi aika paljon työtä kun siinä on jo valmiiksi kaupunki.. (jossa muuten myös on kiva linna ja hyvinkin mukavia paikkoja myös)

[Kantti]

Hyvä että Telakkarannan kaava meni nurin, siinä olisi ollut tyypillistä turkulais-asennetta jossa esimerkiksi vanha asettitehdas olisi tuhottu (ehkä se edelleen tuhotaan, sitä ei ole mainittu missään telakkarannan suojelukohteisiin liittyvissä maininnoissa). Asettitehtaasta yläjuoksun suuntaan jatkuva avoin kallioseinämä jonka päällä betonista valettu tasanne...


joka näkyy tässä kuvassa, olisivat joutuneen melko massiivisen louhinnan kohteiksi. Kuvassa näkyvä tasanne louhittaisiin pois talojen tieltä, omasta mielestäni tämä tasanne olisi ehdottomasti säilytettävä kaupunkilaisten kulttuurimaisemana! Rakennusten korkeudella olisi luultavasti keinoteltu, rakennuksissa on 7 -kerrosta nurin menneessä kaavassa, mutta alimmalla tasolla oleva kerros voidaan merkitä kellarikerrokseksi joten käytännössä rakennuksista on mahdollista tehdä 8 -kerroksisia! Korppolaismäen alapuolelle on merkitty kaikenkaikkiaan 11 kpl 7 -kerroksen korkuista taloa, joista 4 osuu tasanteen alueelle, Korppolaismäki olisi käytännössä pahasti talomuurin takana. Jos ajatellaan alueelle merkittyä vaatimusta sen 200 vuotta jatkuneen telakkahistorian, ja sen jättämien ominaispiirteiden säilyttämistä, tämä nurin menneen kaavan mukana nämä ominaispiirteet ainakin olisivat pahasti kärsineet. Historiallinen kerroksisuus kerrostuu pitkän ajan kuluessa, se menetetään vain kerran, ja nopeasti! Häkkisen konepajan eteen ajatellut 7 taloa, jotka olisivat kaukana näkyvän tiilirakennuksen edessä, ei itseäni niinkään olisi häirinneet, nekin menivät uusintaan tämä päätöksen seurauksena.

Ote Hallinto-oikeuden päätöksestä (lihavointi lisätty itse):

Kortteliin 47 on kaavassa osoitettu yhteensä yhdentoista 7-kerroksisen kerrostalon rakennusalat noin 550 metrin pituiselle joen ranta-alueelle Turun linnaa vastapäätä. Näiden kerrostalojen ylintä harjakorkeutta ei ole kaavassa määrätty. Kerrostalojen korkeusasema on yksi keskeisimmistä seikoista arvioitaessa kaavan vaikutusta alueen ominaispiirteiden säilymisessä. Näin ollen kaupungin lisäselvityksessään tekemä ehdotus siitä, että hallinto-oikeus jälkikäteen täydentäisi kaavaa kerrostalojen enimmäiskorkeusasemaa koskevalla määräyksellä (+27.500 rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema) ei ole sellainen maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n mukainen oikaisunluonteinen korjaus tai vähäinen tarkistus, jota laissa tarkoitetaan.

Korppolaismäki on matalimmillaan sulkutelakan kohdalla, nousten enimmillään noin +21 metrin korkeuteen. Näin ollen on selvää, että ainakin sulkutelakan kohdalla, aivan linnaa vastapäätä, korttelin 47 talojen harjat nousevat niiden taustalla olevan mäen yläpuolelle. Joen yläjuoksun suuntaan mentäessä mäen korkeus kasvaa siten, että se on enimmillään noin +35 metriä. Tähän nähden on mahdollista, että 7-kerroksinen kerrostalo ei ylitä mäen suurinta lakikorkeutta. Kaavassa osoitetuista rakennusaloista osa ulottuu kuitenkin rannassa kulkevan pihakadun päälle, jolloin rakennusten laiturin tasossa olevan kerroksen korkeus on tavanomaista huomattavasti korkeampi. Lisäksi rakennusalojen sijoittumisesta osittain louhittavaan rinteeseen seuraa, että joissakin rakennuksissa laiturin tasossa oleva kerros voi olla tulkittavissa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetuksi kellarikerrokseksi, jolloin sen lisäksi voidaan rakentaa kaavan sallimat seitsemän kerrosta. Kun rakennusten ylintä harjakorkeutta ei ole määrätty, rakennusten korkeuden vaikutusta maisemaan ei ole mahdollista yksiselitteisesti arvioida.

Pelkästään talojen korkeus ei kuitenkaan ole ratkaiseva arvioitaessa Korppolaismäen säilymistä osana Aurajokisuun kulttuurimaisemaa, vaan sitä on tarkasteltava yhdessä talojen määrän ja sijoittumisen sekä siitä aiheutuvien maisemaa muuttavien louhintojen kanssa. Rakennusalat korttelissa 47 sijoittuvat pääosin vain noin 20 metrin etäisyydelle toisistaan. Lisäksi kaavamääräys, joka sallii parvekkeiden ja niitä tukevien rakenteiden ja terassien rakentamisen merkityn rakennusalan rajan ylittäen, pienentää kerrostalojen etäisyyttä toisistaan ja lisää niiden massiivisuutta. Kerrostalojen rakennusalat ovat lähimmillään vain noin 10 metrin etäisyydellä rannasta. Rannan ja Korppolaismäen kallioseinämän välisen alueen kapeuden vuoksi rakentaminen edellyttää enimmillään koko korttelialueen käsittävää louhimista kerrostalojen ja pihakansien tieltä. Lisäksi Maununtyttärenpuiston alueelle on osoitettu kerrostalojen rakentamista palvelevaa maisemalouhintaa, jonka seurauksena puistoalue tosiasiassa kapenee sulkutelakan kohdalla vähimmillään vain noin 25 metrin levyiseksi. Maununtyttärenpuistoon on korttelin 47 uudisrakentamista palvelevien maisemalouhintojen lisäksi osoitettu laajamittaista maisemalouhintaa Unioninkadun suuntaisesti alueelle, jonka on kaavan perustana olevassa maisemaselvityksessä todettu muodostavan merkittävän näkymän maisemassa ja jolla kasvaa kaavaselostuksessa mainittu lehtikuusimetsikkö.

Hallinto-oikeus katsoo, että kaavassa osoitetut nostureita ja laivanrakennusalustaa koskevat suojelumääräykset turvaavat sinänsä näiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien laivanrakennusteollisuudesta muistuttavien jäänteiden säilymistä alueella. Mainitut suojelumääräykset eivät kuitenkaan yksinään turvaa alueen ominaispiirteiden säilymistä. Asuinrakentamisen osoittaminen sulkutelakan alueelle korttelissa 46, massiivisen ja tiiviin, suurimittaisia louhintoja edellyttävän uudisrakentamisen osoittaminen kortteliin 47 sekä maisemalouhintojen osoittaminen maisemallisesti merkittäviin osiin Maununtyttärenpuistoon merkitsevät edellä mainituin tavoin niin suuria ja peruuttamattomia muutoksia sekä maisemassa että kulttuurihistoriallisessa ympäristössä, että Korppolaismäen merkitys maisemassa häviää ja alueen ominaispiirteet katoavat. Yleiskaava ja maakuntakaava eivät siten näiltä osin ole olleet riittävästi ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Kaavamuutos ei näiltä osin täytä myöskään asemakaavan sisältövaatimusta rakennetun ympäristön vaalimisesta ja siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämisestä.

Kortteli 47 joka lainauksessa on mainittu, alkaa vanhalta sulkutelakalta ja jatkuu lähes Häkkisen konepajaan asti.

Muutama kuva vielä alueesta.










tämä kaikki häviäisi


taustalla näkyy Häkkisen konepajan pääty


tähän kapeaan väliin on ajateltu rakentaa 4 taloa, on helppo kuvitella millaista massiivista louhimista se vaatisi!


Sulkutelakka, eli kuoppa, oikealla säilytettävä telakkanosturi. Nosturin taakse kannakselle suunniteltiin 2 kerroksista rivaria


Kuopan pää. Tuleva rantaraitti menisi tästä kuopan oikeasta reunasta jatkuen Pitkänsalmen rannalle. Takana toinen säilytettävä nosturi.


tässä asettitehdas joka jäisi osittain etualalle rakennettavan uuden talon alle






Kunnostamista alue todella vaatii aivan huutamalla tällaisessa paikassa kaupunkia! Ei kuitenkaan mitä tahansa eikä mitään sienimetsää tälle alueelle!!


tämä näkymä tällaisena jäisi osin talojen taakse


säilytettävä nosturi





Nämä näkymät jos säilyisivät.. oihhhh

[Iggy.P]

Hieno kuvasarja mielenkiintoisesta alueesta. Onneksi nuo komeat nosturit ymmärretään joka tapauksessa säilyttää. Jos näiden tällaisten teollisuusalueiden kohdalla toimittaisiin kuten minä haluaisin niistä ei purettaisi juuri mitään, eli olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla sinun kanssasi. Toivoisin että nämä alueet rakennettaisiin siten ettei alueen alkuperäinen käyttötarkoitus hämärtyisi yhtään. Luulisin että tuollaisessa voisi toimia sellainen rakentaminen joka erottuisi selvästi uutena mutta jonka takia ei tarvitsisi purkaa paljon, eli ainakaan kovin laajaa pohjapinta-alaa vaativaa rakentamista tuohon ei voisi ajatella.

Oulussa minusta pilattiin yksi vanha teollisuusmiljöö sillä että alkuperäisen punatiiliarkkitehtuurin sekaan rakennettiin uutta punatiilituotantoa niin etteivät vanhat erotu selvästi omanaan. Lopputulos on sekava eikä vanha teollisuusmiljöö oikein hamotu edes asiaa tutkivalle koska rautatiekiskot yms on purettu sieltä pois.

[-Gentleman82-]

Vaikka yleensä vastustan purkua, minusta se keltainen, ilmeisesti sotien jälkeen tehty asettitehdas ei oikein suojelunarvoiselta vaikuta. Minulla raja menee useimmiten sodassa (ennen vs. jälkeen). Poikkeuksiakin toki on.
Todellakaan tuntematta aluetta sen tarkemmin, oletan annetun materiaalin perusteella, että alueesta olisi tullut jonkinlainen parannettu versio Merihaasta ja siksi se kaatui. Asiaa tuntevat: olenko oikeassa?

[Kantti]

Asetyleenitehdas on kallioleikkauksessa lähes kiinni oleva punatiilinen rakennus, josta tein kuvatourin noin vuosi sitten. Juttu on tuolla ---> http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=383&start=214

Alueelle aiotut rakennukset on nähtävissä pdf:nä tuolta ---> http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2007/111 ... 619653.pdf

Keltaiset rakennukset ovat joko entisiä sosiaalitiloja joista on kuvia samaisessa jutussa alueesta, ja rakennushalleja joilla ei ole mielestäni kulttuurihistoriallista annettavaa vaan ne tulisi purkaa pois rappioittamasta alueen kuvaa. Kallioleikkaus johon asetyleenitehdaskin olellisena osana kuuluu, tulisi pyrkiä säilyttämään sellaisenaan jo pelkästään leikkauksen päällä olevan tasanteen vuoksi josta avautuu aivan erilainen näkymä Aurajoen alajuoksun osalta, kuin tähän asti on totuttu näkemään. Jos eteen tulee taloja joudutaan koko nykyinen kallioleikkaus louhimaan Korppolaismäkeen arvatakseni kymmenisen metriä jotta rakennukset saadaan asiallisesti paikalle mahtumaan. Jos näin tapahtuu, peli on tältä osin korjaamaton ja ikuisesti menetetty! Entisen Wärtsilän moottoritehtaan, nykyisen Häkkisen konepajan omistuksessa olevan rakennuksen eteen suunnitellut 7 tornia kävisivät itselleni aivan hyvin. Kuopan reunallekin ajatellut talot nielisin suht hiljaa, eikä kuopan joenpuolen niemekkeelle kaavaillut rivarit/rivari aiheuttaisi yöunien menetystä, mutta kallioleikkaus ja sen päällä oleva tasanne asettitehtaineen, siinä alkaa olla nielemisvaikeuksia omalla kohdallani!

Telakka-alueen rakentamisessa on valmiina Etelärannan 3 rakennusta


tässä Etelärannan taloja Korppolaismäen suunnasta noin vuosi sitten jolloin viimeinen rakennus oli vielä vaiheessa, se pilkottaa aivan vasemmassa reunassa


tämä kuva on Pitkänsalmen suunnasta, Korppolaismäen takaa näkyvät telakan kraanat. Oikealla Majakkarantaan kuuluva vaalea rakennus.

[bitterfly]

On ikävää, että alue tulee jäämään mokomaksi romuläjäksi. Eikä vieläkään saada voida yhdistää Majakkarantaa keskustaan rantateitse. Alue on häpeällinen.

On myös erittäin kyseenalaista estää uuden rakentaminen vanhan teollisuusalueen kylkeen, se on mielestäni museointia ja toimimattomia kaupunkitiloja ei mielestäni saisi koskaan museoida. Vain toimivat elävät kaupunkialueet ovat sellaisia, että niiden muuttumattomuus on perusteltua.

Olisi jo aika laittaa ne tehtaat uusiokäyttöön, vielä kun se on mahdollista. Ettei meillä ole pian purku-uhan alla oleva homeinen kansallismaisema.. huoh!