Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä TurkuCubed
#101154
Kantti kirjoitti: 21.03.16 19:55
OssiS kirjoitti:Turku Energian tontin suunnittelukilpailu on nyt ratkennut. Omaan silmään erittäin maukas kokonaisuus.

http://www.turku.fi/uutinen/2016-03-15_ ... ukilpailun
Kaappaus Siggen voittaneesta pdf:stä. Hyvin yhtenäinen kokonaisuus jossa mittapuuna on voimalaitoksen korkea kattilatorni. Viherkatot ja kaikki. Välillä kyllä kaipaisi jotakin muutakin kuin tasakattoa!
Kattilatornin katolle tulevaan panoraamaravintolaan täytynee tehdä visiitti sen valmistuttua! Ikkunapöytään.
Kuva
Vuosien taistelu tästä kaavasta on tullut päätökseen, kun yksityishenkilön valitus johti lopulta korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaavan hylkäämiseen ja siten hankkeen kaatumiseen.
KHO: ''Ottaen huomioon asemakaavan yleispiirteisyyden suojeltujen rakennusten ja niiden käyttötarkoituksen osalta sekä sen, ettei suojeltaviin rakennuksiin sijoittuvan rakennusoikeuden määrää ollut osoitettu asemakaavakartalla, asemakaavamuutos ei suojeltavien rakennusten osalta täyttänyt asemakaavan tarkoitusta alueen käytön yksityiskohtaiseksi järjestämiseksi. Asemakaavan yleispiirteisyyden seurauksena asemakaavan muutosta varten laadittujen selvitysten perusteella ei ollut mahdollista arvioida, täyttikö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset.

Kaupunginvaltuuston päätös ja hallinto-oikeuden päätös, jolla kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus oli hylätty, kumottiin.''

Koko päätöksen voi halutessaan lukea täältä: https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/v ... 72545.html


Positiivisemmissa uutisissa Wiklundin kortteliin suunnitellaan täydennysrakentamista. Ilmeisesti TOK:lla riittää uskoa Wikken menestymiseen, sen verran paljon rahaa on jo kaikkeen remppaamiseen laitettu; on ollut itse kauppakeskuksen iso remontti niin sisältä kuin ulkoa, Walo kattoterassi ja näköalahissi, suunnitelmissa oleva maanalaisen S-marketin laajentaminen n. 50%:lla nykyisestä pinta-alasta ja nyt vielä tämä.
TOK suunnittelee Wiklundin kaupallisen toiminnan laajentamista

Kuva

Turun Osuuskauppa (TOK) suunnittelee laajentavansa Wiklund-keskuksen kaupallista toimintaa täydennysrakentamisen kautta. TOK haki reilu vuosi sitten asemakaavamuutosta Wiklundin tavaratalon ja sen yhteydessä olevien rakentamattomien Brahenkadun puolen liikekiinteistöjen osalta siten, että se mahdollistaisi lisärakentamisen alueelle.

Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimiala hyväksyi esiselvityksen Wiklundin korttelin kaavahankkeen sisällyttämisestä kaupungin kaavoitusohjelmaan.

Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Heikkinen kertoo, että suunnitelmissa on muun muassa korottaa osa talon kerroksista viereisten kiinteistöjen tasoon.

– Tällä hetkellä pöydällämme on useita erilaisia vaihtoehtoja aina hotellikapasiteetin lisäämisestä toimistotilojen tai jopa asuntojen rakentamiseen. Joka tapauksessa tavoitteenamme on täydennysrakentamisella tukea Turun kaupungin keskustan kehittämisen kärkihanketta lisäämällä keskustan vetovoimaisuutta sekä luomalla alueelle lisää kaupallisia palveluja ja työpaikkoja. Wiklundin kaavahankkeen hyväksyminen mukaan kaupungin kaavoitusohjelmaan on meille erittäin hyvä asia ja mahdollistaa Wiklundin pitkäjänteisen kehittämisen jatkossakin, kertoo Heikkinen.

Rakentamaan päästään arviolta vasta vuosien päästä.

– Nämä rakennustyöt vaativat asemakaavan muuttamista, eli rakentaminen voi alkaa aikaisintaan sen prosessin valmistuttua, Heikkinen lisää.

Wiklundia ja sen palveluita on uudistettu ja kehitetty viime vuosina. Viime vuonna Wiklundille valmistuivat Sokos Wiklundin sekä hotellien ja ravintoloiden uudistukset. Nyt työnalla on S-market Wiklund Herkun laajamittainen uudistus- ja laajennustyö.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... jentamista
hmikko, huopa tykkää tästä
tekijänä hmikko
#101155
^ Oho, ja kiitos postaamisesta. Tuo kuvassa näkyvä korotus olisi kyllä hyvä parannus, ja yhtenäistäisi Kauppatorin näkymiä kummasti. Nordean talon ja viereisen kerrostalon remonteissa saatiin sisäänvedetty ullakkokerros ja kattoterasseja molempiin, ja tuossa olisi jatkoa. Yhtenäistä linjaa Turun Kauppatorilla, ruksi peräseinään, ei oo tapahtunut viimeiseen 60 vuoteen.

Wiklundin edellisestä rempasta tosiaan ei ole kauan, ja se näytti ainakin näin satunnaisen asiakkaan näkövinkkelistä jokseenkin epäonnistuneen. Tavaratalosta tuli sekava city-Prisma, asiakkaita ei paljon näkynyt, ja ja pian osaan liiketiloista ruvettiinkin sovittelemaan muita toimijoita. Itsekin olen jonkun verran yllättynyt, että ruokaosastoa vielä jaksetaan laajentaa tässä vaiheessa, mutta kaipa ovat laskeneet.
Avatar
tekijänä Kantti
#101156
Koska keskustaan on nyt viime vuosien aikana panostettu suurten toimijoiden suunnasta isolla kädellä, näen tämän uudistuksen pitkälti Wiklundin aiemmin tehdyn rempan loppuunsaattamisena, jossa tontin ontto sisäosakin tulee tehokkaaseen ydinkeskustakäyttöön. Oma silmäni ei ole koskaan tottunut tähän keskellä korttelia olevaan koloon. Tässä kohtaa Yliopistonkadun ja Eerikinkadun välinen julkisivulinja todella on huutanut yhtenäisyyttä. Vaikuttava parannus toriympäristössä.
tekijänä hmikko
#101158
^ Jos tuosta renderistä voi päätellä, niin tuossa muutettaisiin edellisessä korotuksessa rakennettuja, suht uusia tavaratalon tiloja hotelliksi/asunnoiksi. Pitäisin pikemminkin osin suunnanmuutoksena kuin loppuunsaattamisena. Lehtijutun mukaan suunnitelmat tosin ovat vaiheessa, eli saa nähdä mitä tulee.
Avatar
tekijänä Kantti
#101159
hmikko kirjoitti: 03.11.20 19:46 ^ Jos tuosta renderistä voi päätellä, niin tuossa muutettaisiin edellisessä korotuksessa rakennettuja, suht uusia tavaratalon tiloja hotelliksi/asunnoiksi. Pitäisin pikemminkin osin suunnanmuutoksena kuin loppuunsaattamisena. Lehtijutun mukaan suunnitelmat tosin ovat vaiheessa, eli saa nähdä mitä tulee.
Wikken matalaa osaa ei korotettu rempassa, samankorkuinen Kauppiaskadun julkisivu on edelleen. Liiketilaa kyllä laajennettiin tontin sisälle aika lailla. Remppa käsitti käytännössä vain Kauppiaskadun puolen kasvojen kohotuksen mutta Eerikinkadun puolen hotelliosan seinä ja silleen likaisen rumaksi. Veikkaan TOK:illa olleen jo tuolloin jonkinlaisia ajatuksia mitä se keskustatontilla olevalle tavaratalolleen voisi tehdä. Tekeminen aloitettiiin torin ympärillä olevien kiinteistönomistajien sektiolla jossa lähdettiin ajamaan kovassa melskeessä ollutta toriparkkia. Luonnollinen jatkumo kehityksessä, on nostaa nyt heikkoa tontin tehokkuuslukua rakentamalla se Kauppiaskadun reunalta viereisten talojen räystäslinjaan ja oletettavasti rakentaa lisäksi tontin sisälle samalla kunnon neliöt.
tekijänä hmikko
#101160
No juu. Käytännössä matalan osan ylin kerros rakennettiin uusiksi niin, että kerroskorkeus on suurempi. Näkyy verratessa naapurin kerrostaloon.

Kuva

Rempan jälkeen 2008.
Kuva
Avatar
tekijänä _NeN_
#101191
"^ Miksi pitäisi? Puutorilla on jo parkkiluola, ja useimpien ympäröivien rakennusten julkisivutkin on kertaalleen remppailtu viimeisen kymmenen vuoden aikana (useat eivät toki silti ole järin kauniita). Konserttitalolle varmaan tehdään jotain, jos päätös uuden rakentamisesta muualle saadaan aikaiseksi."

En nyt oikein tiedä. Puutorin ympäristö (varsinkin pohjoispuoli!) on näyttävämpiä Turussa, mutta brahenkadun puolella olevaan tyhjään 1-kerroksiseen vanhaan strippiluolaan pitäisi kyllä saada jotain eloa. Brahenkadulla on jo alempana mäessä täydennysrakennusta, ehkä tuohonkin voitaisiin saada tiivistä korttelia aikaiseksi? Nykyäänhän paikalla on yhden kerroksen ylempänä oleva parkkitasanne käsittääkseni.
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#101217
Yliopistonkatu 30 on hakenut vireille asemakaavanmuutoksen joko nykyisen rakennuksen korvaamiseksi uudella, tai vaihtoehtoisesti täydellistä peruskorjausta sekä rakennuksen korottamista varten. Toimialajohtajan päätöksellä hakemus asetetaan kaavoitusohjelmaan. Samalle tontille haettiin aiemmin käytännössä samoja muutoksia poikkeuspäätöksellä, mutta kaupunki totesi että asia tulee hoitaa asemakaavalla. Havainnekuvan piirtänyt Sigge Arkkitehdit, ja fiksusti tehty seinään vain muutama kapea pystyikkuna, jotka varmaan kohtuu helppo muurata umpeen jos siihen haluttaisiin joskus rakentaa kiinni.

Nykytilanne

Kuva
Risumies, Tlahti tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#101276
Parisen vuotta sitten tuli esille hanke rakentaa Luostarinkatu 5:n tontille kerrostalo. Tontti on osa Suomen kemian isänä pidetyn Johan Gadolinin puutarhaa jossa on edelleen rakennus joka toimi hänen laboratorionaan. Talo ei ole mitenkään alkuperäisessä asussaan vaan monesti korjattu ja uusittu. Talo on kuitenkin suojeltu, eikä sitä olla purkamassa. Tontti on lähes puistotontti ja rajautuu takana Vartiovuoren puistoon. Kaupunki järjesti tontinluovutuskilpailun jonka nyt on voittanut nimimerkki ”Villa Yttrium”. Nimimerkin takana ovat tarjoajana SL Rakennuttaja Oy ja suunnittelijana Sigge Arkkitehdit Oy. Villa Yttriumin nimi juontuu Gadolinin vuonna 1794 löytämästä alkuaineesta, yttriumista. Puistotontti - näin voitanee sanoa - on äärimmäisen hienolla paikalla lähes keskellä kaupunkia. Muutama muukin ehdotus oli ok, mutta itsekin olisin valinnut tämän, joka on mielestäni melko selvä voittaja. Jopa poikkeuksellisen onnistunut ratkaisu tälle tontille!

Aluksi kännykuva, jonka ohi kävellessäni näppäsin puiston puolelta pari viikkoa sitten. Punainen rakennus takana on ns. Gadolinin talo.
Kuva

Kuvia voittaneesta ehdotuksesta.
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Tontiluovutuskilpailun materiaali Yrttiumin osalta löytyy täältä

Muut kilpailuehdotukset.
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884046.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884023.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884053.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884048.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884033.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884024.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884018.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884027.pdf
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884020.pdf

Arviointipöytäkirja ja laatuarviointitaulukot
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 885809.pdf

Kokonaispisteytystaulukko vielä kiinnostuneille.
https://ah.turku.fi/khkeh/2020/1130011t ... 884070.pdf
TurkuCubed, hmikko, jfo tykkää tästä
tekijänä hmikko
#101277
Kantti kirjoitti: 01.12.20 20:26 Villa Yttriumin nimi juontuu Gadolinin vuonna 1794 löytämästä alkuaineesta, yttriumista.
Lisättäköön, että Gadolin nimesi yttriumin sitä sisältävän mineraalin mukaan, joka puolestaan oli nimetty ytterbiitiksi löytöpaikan mukaan, joka oli Ytterbyn kylä Ruotsissa. Tuohon aikaan ajateltiin ensin, että mineraali koostui kokonaan yhden alkuaineen oksidista, ja että jos kyseessä on uusi oksidi ja sen saa pelkistettyä metalliksi, niin kyseessä on uusi alkuaine. Sittemmin kävi ilmi, että ytterbiitti koostuu monesta aineesta, ja siitä erotettiin useita uusia lantanidiryhmän alkuaineita, mm. erbium, terbium ja ytterbium (Yb, erotukseksi yttriumista, Y). Saksalainen kemisti Klaproth nimesi ytterbiitin uudelleen gadoliniitiksi Johan Gadolinin kunniaksi, koska ytterbiitti ei ollutkaan pelkkää yttriumin oksidia. Yksi mineraalista edelleen löydetyistä lantanideista nimettiin tämän uuden nimen, ja sitä kautta Gadolinin, mukaan gadoliniumiksi. Sen löydon teki Jean Charles de Marignac vuonna 1880, eli melkein sata vuotta yttriumin löytymisen jälkeen. Jaksollisen järjestelmän ainoa suomalaisen mukaan nimetty alkuaine, gadolinium, ei siis ole se Gadolinin itsensä löytämä.

Sattumoisin lantanideilla on sittemmin ollut aika paljonkin vaikutusta Turun historiaan. Wallacin (nykyinen omistaja PerkinElmer) laajempi menestys perustui alun perin aikaerotteisen fluoresenssin hyödyntämiseen mittaustekniikassa, ja menetelmässä käytetyt fluoresoivat leimat ovat gadoliniumin (64) naapurilantanidien europiumin (63) ja terbiumin (65) kelaatteja. Wallacin kliinisiä testejä käytetään pitkin maailmaa ja se oli takavuosina usein Turun suurin yhteisöverojen maksaja. Turun yliopiston biotekniikan oppiaine perustettiin aikanaan Wallacin kanssa yhteistyössä (kaksi professoria tuli suoraan firmasta) ja sen vanavedessä Turkuun syntyi klusteri diagnostiikka-alan firmoja. Esim. taannoin uutisissa koronaviruspikatestinsä vuoksi näkyneen ArcDian perustaja tuli aikanaan Wallacilta (Turun yliopiston kautta hänkin, vaikkakin eri oppiaineen yhteydestä).

Sen pituinen se.
Kantti, jfo, veka ja 1 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#101278
No kerrataan tontin/alueen historiaa vielä sen verran että Gadolinin laboratoriorakennus oli osa Surutoin huvipuistoa, joka perustettiin jo yli 200 vuotta sitten (ilmeisesti vuonna 1819), yli 20 vuotta ennen Kööpenhaminan legendaarisen Tivolin perustamista ja oli siten luonnollisesti myös Suomen ensimmäinen huvipuisto. Gadolinilla itsellään ei sinänsä ollut mitään tekemistä huvipuiston kanssa, joka perustettiin puutarhaan jonka Gadolin oli jo aiemmin myynyt eteenpäin; puutarhassa muuten sijaitsi 300 omenapuuta ja 200 kirsikkapuuta. Ja asukkaita tuohon aikaan Suomen suurimmassa kaupungissa oli noin 11 000. Helsingin Sanomat teki pari vuotta sitten ansiokkaan artikkelin Surutoin huvipuistosta, kun ensimmäiset suunnitelmat tontin täydennysrakentamisesta nousivat esiin.
Karhujen ja susien rääkkäystappeluita, kaato­kännäämistä ja silmän­kääntäjiä – Suomen ensimmäinen huvi­puisto Turussa tarjoili rankkoja huveja

– –

Turku oli vielä 1800-luvun alussa Suomen suurin kaupunki, jossa asui noin 11 000 ihmistä. Kaupunkilaisten vapaa-ajanvietto liittyi usein suuriin markkinoihin, joiden aikana raskaista rutiineista irtauduttiin kuin nykyäänkin: olemalla yhdessä, ostelemalla ja juhlimalla. Eräs kuvaus kertoi, että muuan markkinoilla liian reippaasti juhlineet piti kerätä vajaan nukkumaan. Pinoon pantiin 90 turkulaista.

Markkinoille matkasi esiintyjiä ulkomaita myöten. Siellä nähtiin ulkomaalaisia ”komeliantteja”, jotka olivat esimerkiksi soittokoneen soittajia.

”Jos kaupunkiin tulee joitain ihmisiä, joilla on näytteeksi karhu, apinja, riikinkukko eli muu sellainen eläwä, kohta sanowat talonpojat: täällä on komedjantteja”, Sanomia Turusta vuonna 1854 kertoi.

– –

Kun nykypäivän tivolissa otetaan yleisön jäseniä mukaan turvallisiin hassuttelutemppuihin, 1800-luvulla yleisön osallistaminen oli eri tasolla.

Turussa kävi 1800-luvun alussa eksoottisia eläimiä kuten karhuja esittelevä seurue. Ensimmäisellä esityskerralla karhut taistelivat koirien kanssa. Lapset pääsivät katsomaan taisteluita puoleen hintaan eturiviin.

Seuraavalla vierailukerralla yleisö sai tuoda esitykseen omia koiriaan. Ne pääsivät taistelemaan karhujen ja susien kanssa. Vaikka karhulla ei ollut kuonokoppaa, taistelu päätyi vain harvoin eläimen kuolemaan.

Eläinrääkkäysesitysten lisäksi Turussa vieraili muun muassa nuorallatanssijoita, ilotulitusten järjestäjiä ja taitoratsastajia.

– –

Tiedemies Gadolinilla ei ollut tekemistä huvipuiston perustamisen kanssa. Hän myi puutarhansa vuonna 1816 lääkekasvien kasvattamista varten kunnes uusi omistaja vuokrasi sen eteenpäin. Vuokralainen, sotakamreeri Per Magnus Levison perusti paikalle huvipuiston. Surutoin perustamisvuosi oli todennäköisesti 1819, jolloin paikasta on jäänyt ensimmäinen maininta.

SURUTOIN viittaa huolettomuuteen ja tulee ranskankielisestä ilmaisusta 'sans souci', ilman huolia.

Lewison tilasi puutarhaan keinuja ja karuselleja. Karuselli ei todennäköisesti ollut vaakasuoraan pyörivä laite vaan ennemminkin jonkinlainen keinu. Puutarhan ojista padottiin lampia, joiden yli rakennettiin siltoja, ja puistokäytävät koristeltiin lipuin ja viirein.

Hinnoittelu oli yllättävän nykyaikaista. Kesän ”kausikortti” maksoi kaksi riikintaaleria. Hinta vastasi vähintään kahden päivän päivän palkkaa. Huvituksista ja esiintyjistä joutui maksamaan erikseen.

Erään aikalaistiedon mukaan omistaja keräsi kesässä jopa 5 000 taaleria sisäänpääsymaksuista.

Alueella oli myös olutpanimo ja ravintola, joten ei ihme, että kohteesta tuli Turun ykköskesäkohde.

Huvipuiston huippukausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Sen huippuvuodet olivat 1824–1826. Puiston toiminta päättyi konkurssiin, ja kohtalon sinetöi Turun palo vuonna 1827.

Puutarha säästyi liekeiltä, mutta sinne perustettiin joukkoruokintapaikka palon takia hätään joutuneille. Myöhemmin laboratoriorakennukseen perustettiin kuumesairaala.

Kaupungin kasvu viimeisteli puutarhan kohtalon. Turku kaavoitti maata ja tasainen maa varattiin rakennuksille ja uusille kaduille.

Näin puutarha kaadettiin rakennusten tieltä. Toimintaa kutsuttiin vandalismiksi ja päättäjiä barbaarisiksi.

Turun museokeskuksen mukaan Surutoin-huvipuistosta on jäänyt jälkipolville hyvin vähän aineistoa. Suomen ensimmäinen valokuva otettiin vuonna 1842, joten sellaista ei luonnollisesti ole huvipuistosta.

Surutoin oli huvipuistotoiminnan edelläkävijä, sillä esimerkiksi Kööpenhaminan Tivoli perustettiin vasta vuonna 1843.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005602667.html
hmikko tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#101279
Linkki vielä Yttriumin pdf:ään joka eka postauksesta jäi puuttumaan.

https://www.turku.fi/sites/default/file ... ttrium.pdf

Tulossa on omasta mielestäni sikahieno kokonaisuus tälle tontille! Jos olisi rahaa, ostaisin kämpän jommasta kummasta rakennuksesta ja palaisin samalla takaisin lapsuuteni ja nuoruuteni upeisiin Vartsukan maisemiin! :)
tekijänä Tipi
#101285
On tosi hieno suunnitelma :smt023 Se mikä ilahduttaa myös että rakennusten muotokieli on aika suoraviivaista ja siinä mielessä voisi tuollaisena toteutua! Pidän siitä että rakennukset on erivärisiä, kokonaisuus on siten yksilöllisempi. Aika lähellä tuota oleva Sepänkatu 5 esimerkiksi muuttui suunnitelmissa aika paljon. Siinä yläkerroksiin piirretyt loftit karsittiin pois jne. Itseäni henkilökohtaisesti ärsyttää se että jos voitetaan kilpailu tasokkaalla suunnitelmalla ja sen jälkeen toteutus karsitaankin vaatimattomammaksi. Villa Yttriumin ullakkohuoneistoista tulisi varmaankin arvokkaat, toivoa sopii että hinnat ei karkaisi nykytasosta ylemmäksi. Kokonaisuutena rakennukset ovat hyvin yksilöllisiä suomalaiseen perusrakentamiseen nähden, tämän tyylinen sopisi mielestäni hyvin jokirantaankin, thumbs up!
Editoidaan vielä että julkisivun matala tiili ohutsaumalla on WAU...
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#101399
AMK:n kampusta vastapäätä tulossa käytännössä rakennuksen peilikuva. Ikkunathan on ammuttu seinään kuin haulikolla, mutta ehkä se ei tuolla Kupittaan jo valmiiksi sekavassa katukuvassa niin pahalta näytä. Hyvä kuitenkin että Kupittaa täydentyy! Toimistorakennuksista puheen ollen, ei taida olla tietoa että Hartelan toimistotaloprojekti If:in talojen viereen olisi edennyt mihinkään?
Turun Tiedepuistoon uusi 16000 neliön toimistotalo – tilojen käyttäjäksi haetaan joukkoa pienempiä yrityksiä

Kuva

Kyllä me tarvitsemme Kupittaan alueelle uutta modernia toimistotilaa, sanoo Turun Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

Käynnissä oleva koronapandemia on tehnyt yritykset varovaisiksi. Lehtinen kertoo, että he ottavat suunnitelmissa huomioon koronan aiheuttamat muutokset työelämässä. Etätyö on tullut varmasti jäädäkseen, ja työpaikkojen tulee vastata työelämän uusiin haasteisiin. Lehtinen on kuitenkin vakuuttunut, että toimistoille on tarvetta myös jatkossa.

Teknologiakiinteistöjen suunnitelmissa on rakentaa NCC kanssa uusi 16 000 neliön kiinteistö Lemminkäisenkadulle. Rakennus tulee samaan kortteliin kuin Educity, joka on suunnitellun talon sisarrakennus.

Hankkeen toteuttamista varten Teknologiakiinteistöt ja NCC ovat solmineet hankesopimuksen.

Lehtinen kertoo, että hanke on voimassa olevan kaavan mukainen. Hänen mukaansa kaavasta tuskin tulee ongelmia. Myös hankkeen rahoitus järjestynee Lehtisen mukaan ongelmitta.

Rakennuslupaa talolle ei ole vielä haettu. Tarvittaessa lupahakemus voidaan jättää jopa kuukaudessa, sillä talon suunnitelmat ovat jo pitkällä. Lehtisen mukaan he ovat kuitenkin halunneet jättää vielä oven auki pienille muutoksille, jotta tulevien vuokralaisten toiveet voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon.

Tavoitteena on aloittaa rakentaminen syksyllä 2021.

Teknologiakiinteistöjen omistamissa kiinteistöissä on vuokrattavaa pinta-alaa noin 150 000 neliötä, joista tyhjillään on tällä hetkellä vain muutama tuhat neliötä.

Lehtinen sanoo, että he ovat jo menettäneet yrityksiä, joiden on ollut kasvun takia pakko hakea uusia tiloja muualta.

Teknologiakiinteistöt on toteuttanut useita uudishankkeita, mutta aiemmin tiloille on ollut tiedossa yksi pääkäyttäjä.

– Olen todella tyytyväinen siihen, että me voimme täyttää tilat monella pienemmällä yrityksellä, Lehtinen sanoo.

Lehtinen uskoo, että tiloille löytyy ottajia. Neuvotteluja mahdollisten tilojen käyttäjien kanssa käydään parhaillaan. Rakennuksen katutasoon on suunniteltu tiloja Campus Sportille, joka tarjoaa liikuntapalveluita turkulaisten korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle. Rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen taas on kaavailtu tiloja Werstaalle, joka on Teknologiakiinteistöjen omistama yhteisöllisiä työtiloja tarjoava konsepti.

– Tarjoamme Werstaan kautta pienille ja keskisuurille toimijoille joustavaa ja vaivatonta tilaa, jossa asiakas saa keskittyä omaan liiketoimintaansa eikä pääomaa tarvitse sitoa kalusteisiin, Lehtinen sanoo.

Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n omistavat Turun kaupunki, Hemsö, Turun ammattikorkeakoulu, Turun Seudun Osuuspankki ja Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... +yrityksia
Tlahti, hmikko, Kantti ja 1 muuta tykkää tästä
  • 1
  • 262
  • 263
  • 264
  • 265
  • 266
  • 268