Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Tekijänä Hemmo_turusta
#52273
Moi, Onko Kenelläkään Tietoa, koska Tämä Kartano ollut Asuttavana ja Paljonko Maita tai Metsää !!

Olisko Jossain Linkkiä josta olisi Kuvia Kyseisestä Rakennuksesta ?? :)
Avatar
Tekijänä Kantti
#54577
En myöskään ole kuullut Paakarlan kartanosta muuta kuin eräällä puutarhahistorian sivulla http://ptoukkar.pp.fi/puuthist.htm jossa on myös Johan Knutsonin piirros
Kuva
Näkymä Paakarlan kartanon puistosta, vasemmalla uusgoottilainen huvimaja.
Puisto oli tunnettu mahtavista tammistaan, joista eräs oli niin suuri, että neljä ihmistä mahtui sen onton rungon sisälle. Huvimajojen lisäksi puistossa oli muun muassa erakkoluola, kuten Fagervikissa. Puisto oli yleisölle avoin ja turkulaiset kävivät siellä mielellään kävelemässä.
Salmen toisella puolella näkyy Ruissalon rantaa. Käsin väritetty litografia
Johan Knutsonin piirroksesta 1840-luvulta.
Paakarlan tienoilla on olemassa Artukaisten kartano kuten Pernon kartanokin. Varsin tarkkoja historiatietoja Pernon vanhasta kartanosta ja rälssitilasta, Pernon Huolto Oy:n sivuilla.
Pernon kartano mainitaan aikakirjoissa jo 1450-luvulla. Sen omistajina on pääsääntöisesti vuosisatojen kuluessa ollut lakimiehiä ja sotilaita, mutta myös yksi maanviljelijä. Omistajasukuja ovat olleet mm. Stålarmin, Fincken, Wildemanin sekä pitkään Wallenstiernan suvut. Ahlströmin suvulle kartano tuli 1900-luvun alkupuolella ja tänä päivänä ns Uuden Pernon vuonna 1918 rakennettua päärakennusta isännöi Torsten Ahlströmin poika, taiteilija Martin Ahlström.

Vanha Pernon kartanon päärakennus paloi vuonna 1961. Ennen Ihalan koulun valmistumista se toimi alakouluna. Kartanon alue liitettiin Turkuun vuonna 1967 ja samalla Raisio menetti yhden merkittävimmistä historiallisista kohteistaan.
Jos haluaa Paakarlan kartanosta varmempaa tietoa pitänee kääntyä johonkin oppineempaan suuntaan.
Tekijänä Darre
#54587
Ihan vaan kuriositeettina skannasin samaisen kirjan (Maisemia Suomesta, Klinge, Reitala, Otava 1987) J. Knutsonin näkymän Artukaisten kartanosta, ilmeisesti myös 1840-luvulta. Alue on mitä ilmeisemmin ollut kartanoiden ja suurtilallisten hallitsemaa puistomaista ja huollettua niittyä tuolloin, joten korjaan aiempaa tietämättömyyttäni tämän Paakarlan kartanon osalta. Aikamoinen kontrasti nykypäivään verrattuna. Olisi todella mielenkiintoista kuulla lisää Perno-Pansio-Artukainen-akselin kartanomenneisyydestä.

Kuva
Tekijänä Olansu
#55096
Hei,

Bagarlan kartanosta on olemassa jopa postikorttikuva - minulla on sellainen jossakin. Se on otettu sen jälkeen, kun rakennus oli siirretty Turun linnan ulkomuseoon, missä se tuhoutui pian talvisodan pommituksissa.

Terveisin

Olansu
Avatar
Tekijänä Kantti
#55099
Olansu kirjoitti:Hei,

Bagarlan kartanosta on olemassa jopa postikorttikuva - minulla on sellainen jossakin. Se on otettu sen jälkeen, kun rakennus oli siirretty Turun linnan ulkomuseoon, missä se tuhoutui pian talvisodan pommituksissa.

Terveisin

Olansu
Moi Olansu!
Jos mahdollista, postaa kuva tänne niin nähdään miltä se on näyttänyt?

Linnan puistossa on joitakin vanhoja siirrettyjä hirsiaittoja vieläkin, luultavasti seinässä tai jossakin edustalla on kyltti kertomassa mikä rakennus on. Eivät kai liity Paakarlaan?
Tekijänä Darre
#55124
No niin, tämä Bagarla avasi nyt enemmän asiaa kuin Paakarla. Eli rakennus todellakin siirrettiin Turun linnan puistoon Pernon kaupunginosasta. Avajaisia vietettiin 16.6.1929.
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=49727

Alueelle alettiin pohtia vuonna 1893 muodikasta ulkoilmamuseota (esikuvana Tukholman Skansen, Turun hanke alkoi aiemmin kuin Helsingin Seurasaari) ja osaksi tätä projektia Bagarla / Paakarlan herraskartano siirrettiin linnan puistoon. Lisäksi linnan ympäristöön siirrettiin tai suunniteltiin siirrettäväksi useita muitakin vanhjoja rakennuksia, kuten tästä vuoden 1932 esitteestä käy ilmi:
Kuva

"Sotienvälisenä aikana pohdittiin rakennuskannan siirtämistä Ruissaloon, mutta ennen sitä sota ehti tehdä lopun lähes koko ulkomuseosta. Neuvostoilmavoimien pommituksissa 26. kesäkuuta 1941 paloivat, paitsi päälinna, myös Bagarlan kartano, Puolalan ja piispan aitat sekä Perniön luhtiaitta." Nykyisin alueella on jäljellä Perninön tupa ja Suomusjärven aitta.
Lähde: http://kaponieeri.blogspot.fi/2012/10/t ... -tuho.html

Bagarlan kartanon on muuten rakennuttanut Savon ja Karjalan maaherra Olof Wibelius, joka on tunnettu J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runosta Maaherra, jossa hänet on kuvattu rohkeana siviilinä. Turun aikanaan hän toimi Turun ja Porin läänin lääninsihteerinä 1783–1794.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Olof_Wibelius

Tämä on kuin salapoliisin työtä. Johtolanka kerrallaan tapaus avautuu. ;)