Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Kantti
#91490
Eilen illalla Pernon telakan uuden pukkinosturin puomin ollessa huilaamassa nostossa yön yli. Muutama kymmenen metriä vielä. No tänään se olikin jo ylhäällä!

Turun Sanomien nopeutettu video, tai timelapse koko nosto-operaatiosta.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/37 ... sekunnissa

Pari isoa kuvaa eileiseltä
Kuva

Kuva
TurkuCubed, Tlahti tykkäsi tästä
tekijänä paavali
#91588
Kuva
Turun kaupunki aikoo purkaa Aurajokirannasta, läheltä Rautatiesiltaa kaksi taloa, jotka ovat olleet jo vuosia ongelmatapauksia. Alueiden maanvuokraukset päättyivät vuonna 2013. Rakennukset siirtyivät Turun kaupungin omistukseen lunastustoimituksessa maaliskuussa 2017.

Rannan puolella, osoitteessa Konsankuja 18 sijaitsee pieni asuinrakennus sekä vaja. Vastapäätä, osoitteessa Konsankuja 19, sijaitsee niin ikään asuinrakennus ja vaja. Rakennukset ovat asumiskelvottomia ja sijainti aivan rautatien vieressä on levoton. Myös talojen välissä olevalla Konsankujalla kulkee vilkas kevytliikenne. Kiinteistöliikelaitoksella ei ole tarvetta säilyttää rakennuksia, joten ne halutaan purkaa mahdollisimman pian.

Turun museokeskuksella ei ole huomautettavaa purkamisesta.

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/582 ... an-vihdoin

Vihdoin se lähtee! On kyllä keskusta-alueen kamalin paikka, juopot istuvat edustalla ja neuloja ja kaljapulloja ja ties mitä piha täynnä. Toivottavasti alue siivotaan myös kunnolla.
Ukilainen, TurkuCubed, hmikko tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#91591
Jep. Nuo taisivat olla myös mahdollisen kevyen liikenteen sillan tiellä. Uusi silta olisi todella tarpeen, kun Barkerin aluetta ja Ylioppilaskylää rakennetaan ja ulkoilureitin suosio näköjään sen kun kasvaa. Rautatiesillan kapeassa jalankulkurännissä on ruuhkaa jopa kahdeksalta illalla marraskuussa säkkipimeällä, hyvistä ulkoiluilmoista puhumattakaan. Viimeksi lenkillä taisin laskea sillan matkalla kolme vastaantullutta pyörää ja takaapäin ohi yksi, plus useita jalankulkijoita. Tämä siis todellakin pimeällä marraskuussa. Pyöräilijät sitkeästi polkevat tuolla, vaikka ohittamaan ei kunnolla mahdu jalankulkijakaan.
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#91623
Änkyrät ovat saaneet pelastettua monta vuotta hylättynä olleen ja reilusti katutason alapuolella olevan puutalonsa Vanhan Hämeentien varrelta ainakin toistaiseksi. Toisaalta ymmärrän kyllä että on hyvä selvittää alueen maanomistajien yhdenvertainen kohtelu.
Turun hallinto-oikeus kumosi Ruukinrinteenkulman asemakaavamuutoksen hyväksymisen
Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 7.2.2017 Nummen kaupunginosan korttelin 44 tontin 13 asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutoksella Vanhan Hämeentien ja Ruukinrinne-nimisen kadun kulmaukseen sijoittuvan tontin rakennusoikeutta olisi kasvatettu 560 kerrosneliöstä 1 400 kerrosneliöön ja sallittu rakennuksen kerrosluku kaksinkertaistettu neljään. Lisäksi tontin rakennusala olisi sijoitettu Ruukinrinteen suuntaisesti. Tontti on osa yleiskaavan kaupunkikuvallisesti arvokasta ympäristökokonaisuutta.

Hallinto-oikeuden mukaan asemakaavan muutosta varten laaditut selvitykset ovat koskeneet vain kaavamuutoksen salliman asuin- ja liikerakennuksen rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia Vanhan Hämeentien kaupunkikuvaan. Asemakaavan muutoksessa ei ole arvioitu sitä, voidaanko saman asemakaava-alueen muille tonteille myöhemmin sallia maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen vastaava rakentamistehokkuus, ja mikä merkitys sillä olisi rakennettuun ympäristöön ja yleiskaavassa määriteltyihin alueen suojeluarvoihin. Kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen osoittamisen mahdollisuudet ja vaikutukset olisi tullut kaavamuutosta laadittaessa arvioida laajempaa aluetta koskevilla selvityksillä. Hallinto-oikeuden mukaan kaava-aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida, täyttääkö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetut sisältövaatimukset tai perustuslain 6 §:n vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta.

Päätöksestä valittivat hallinto-oikeuteen turkulainen yhdistys sekä kahdeksan yksityishenkilöä.

Kaupungilla on oikeus hakea päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3738792/Turun+hallintooikeus+kumosi+Ruukinrinteenkulman+asemakaavamuutoksen+hyvaksymisen

Vielä kaavaselostuksesta muistutuksena tilanne parin vuoden takaa.
Kuva
Ja kehnolaatuinen havainnekuva
Kuva
Edit: Kuvalinkit korjattu
Viimeksi muokannut TurkuCubed, 20.04.18 20:55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä James
#91625
TurkuCubed kirjoitti:Änkyrät ovat saaneet pelastettua monta vuotta hylättynä olleen ja reilusti katutason alapuolella olevan puutalonsa Vanhan Hämeentien varrelta ainakin toistaiseksi. Toisaalta ymmärrän kyllä että on hyvä selvittää alueen maanomistajien yhdenvertainen kohtelu.


Itsellä oli sama fiilis änkyröistä otsikon luettuani, mutta kyllä siellä hallinto-oikeudella oli itse asiassa ihan pätevät perustelut kannalleen. Toivon ettei kaupunki lähde valittamaan vaan ottaa lusikan kauniiseen käteen ja tekee puuttuvat selvitykset. Näin homma etenee joutuisammin ja pelisäännöt on alueen kehittämisessä jatkossakin selkeämmät.
Avatar
tekijänä Ukilainen
#91631
Vanhan Hämeentien varteen voisi mielestäni antaa kaikille tonteille tasavertaisesti lisää rakennusoikeutta. Alue on niin hyvällä paikalla liikenteellisesti, että hullua pitää sitä väkisin alirakennettuna jonkun hatusta vedetyn nostalgia-arvon takia. TYS:in Tavasti-korttelin tapainen toteutus toimii mielestäni hienosti.
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#91811
Kupittaan ja Itäharjun tulevaisuuden suunnitelmia. 20 000 uutta asukasta pitäisi tulla 2050 mennessä ja 1 tietä pitäisi peittää alueita yhdistävällä kannella.
Kupittaasta ja Itäharjusta suunnitellaan tulevaisuuden osaamis- ja asuinkeskittymää – alueelle asuntoja yli 20 000 turkulaiselle
Kuva
Havainnekuva Turun Tiedepuistoon Helsingin suunnasta. Korkeat rakennukset sijoittuvat Kupittaan aseman ympärille, pääosin Itäharjun puolelle. Vasemmalla uusi asuinkortteleiden ryhmä Lemminkäisenkadun varrella Kupittaanpuiston laidalla.
Turun Tiedepuisto on yksi kaupungin tulevaisuuden kärkihankkeista. Yliopistokampusten ja Kupittaan alueelle levittäytyvä Tiedepuisto tulee olemaan kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä.

Suunnitelmien mukaan alueelle tulee yli miljoona neliötä uutta toimitila- ja asuntorakentamista, yli 10 000 uutta työpaikkaa ja asuntoja 20 000 uudelle turkulaiselle. Kyseessä on usean miljardin investointi. Kokonaisuudessaan alueen arvellaan uudistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan alue on potentiaalinen, koska siellä sijaitsee yliopistokampus, tuleva ammattikorkeakoulukampus, sairaalakampus, yrityskampus ja urheilukampus.
Kuva
Havainnekuva Turun Tiedepuistoon keskustan suunnasta. Korkeimpien rakennusten takana avautuu Tiedepuiston laajentumisalue Itäharjulla. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy
Uusia asuntoja rakentuu Kupittaan puiston laitaan, Itäharjulle ja ylioppilaskylään, junaradan molemmin puolin.

Tunnin junayhteys Helsinkiin liittää Tiedepuiston yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi pääkaupunkiseudun kanssa.

– Tällä halutaan edistää Tunnin juna -hanketta, ikään kuin kuvata sitä, että Turku elää jo tunnin juna -aikaa ja teemme toimenpiteitä sen vetovoiman kasvattamiseksi, sanoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Itäharjun laajentamisalueen kehittäminen etenee vaiheittain isoina kokonaisuuksina. Ensin parannetaan alueen liikenneyhteyksiä ja rakennetaan alueet toisiinsa sitova kansiyhteys Kupittaan ja Itäharjun välille. Myös alueen pysäköintiongelmiin haetaan erilaisia ratkaisuja.

– Uusia isoja asioita saadaan lähimmän kolmen vuoden aikana liikkeelle, sanoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Kuva
Havainnekuva Itäharjun alueen uudesta ytimestä, uudelta plazalta kohti Kupittaan asemaa. Kuvassa näkyvät keltaiset kulkupelit ovat Fölin päälinjaa, jotka ylittävät moottoritien ja rautatien uutta kansiratkaisua hyödyntäen. Väylää ei ole tarkoitettu autoliikenteelle.
Tiedepuiston kehittäminen on jo vauhdissa. Terveyskampusalueella uudet sairaalarakennukset valmistuvat 2020-luvulla. Myös ylioppilaskylässä rakennetaan ja uusia opiskelija-asuntoja on valmistumassa jopa tuhat vuoteen 2022 mennessä. Uusi palloiluhalli sekä vierailu- ja innovaatiokeskus JOKI avautuvat asiakkaiden käyttöön lähiaikoina. Uusi AMK-kampus tuo tuhansia opiskelijoita puolestaan Kupittaan yrityskeskittymän kylkeen.

– Turun Tiedepuistolla on mahdollisuus olla globaalisti merkittävä innovaatiokeskittymä, jossa alueen elinkeinoelämä, korkeakoulut sekä elinkeinoyhtiö toimivat ainutlaatuisella tavalla yhteisten päämäärien eteen, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Turku rakentaa kaupunkia vastauksena poikkeuksellisen mittavalle positiiviselle rakennemuutokselle.

– Haluamme uusia toimijoita alueelle. Teemme alueesta houkuttelevan, että se kiinnostaa investointeja, toimijoita, osaajia ja asukkaita myös muualta tukemaan meidän positiivista rakennemuutosta, joka edellyttää vahvaa kasvua, sanoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Tulevaisuuskuvaa on rakennettu laajalla yhteistyöllä. Yhteistyöhön ovat osallistuneet Turun kaupungin lisäksi alueen yliopistot ja korkeakoulut, Turku Science Park Oy, Turun Teknologiakiinteistöt, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Turun ylioppilaskyläsäätiö.
Kuva
Tältä näyttää Kupittaalla ja Itäharjulla nyt, kun katsotaan Helsingin suunnasta keskustaan päin.
https://yle.fi/uutiset/3-9961544

Ihan komeaa suunnitelmaa, vaikka ei pari tornia lisää olisi pahitteeksi ollut :) Alueella on todella paljon potentiaalia, etenkin Itäharjun teollisuusalueen puolella josta löytyy paljon hylättyä ja ränsistynyttä rakennusta. Kupittaan asemakin varmaan tarvitsisi kokonaan uuden rakennuksen sillä matkustajamäärät tulisivat varmasti kasvamaan.
hmikko, Ukilainen, Kantti ja 2 muut tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#91812
Hyvä että visioidaan. Tulee tosin mieleen takavuosilta Biolaakson hahmotelmat torneineen, joista lopputulema oli jokseenkin plusmiinus nolla. Nyt ollaan kumminkin sentään tajuttu visioida aseman viereen.
Klazu, Kantti tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Ukilainen
#91816
Klazu kirjoitti:Avainsana on 2050-mennessä, jos silloinkaan. Ei ole Turun muutkaan tornit edenneet, joten miten pilvenpiirtäjä voisi toteutua? Ja mikä tämä tunnin juna -hanke on?


http://www.tunninjuna.fi/

Onhan tornitaloja jossain Leppävaarassakin, niin miksei Kupittaalla?
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#91819
Klazu kirjoitti:Avainsana on 2050-mennessä, jos silloinkaan. Ei ole Turun muutkaan tornit edenneet, joten miten pilvenpiirtäjä voisi toteutua? Ja mikä tämä tunnin juna -hanke on?

Tuo nyt on pelkkää induktiivista päättelyä ilman minkäänlaista tausta-ajattelua. Koska yksi lammas on musta, eivät kaikki lampaat ole mustia. Turkuun ehdotetut tornit ovat olleet aivan keskusta-alueella (esimerkkinä Kakolan Torni ) joka määriteltiin Turun korkean rakentamisen selvityksessä sopimattomaksi alueeksi (tästä tosin huolimatta valtuusto hyväksyi toukokuussa 16-kerroksisen tornin ns. Ruusukortteliin). Esimerkiksi taas Kupittaan, Itäharjun sekä Matkailukeskuksen alueen katsottiin soveltuvan hyvin korkealle rakentamiselle. Tähän vaikuttaa esimerkiksi juna-asema joka on tärkeä ja vakituinen yhteys, joten sen ympärille kannattaa keskittää toimintoja ja asumista joka johtaa korkeaan rakentamiseen. Kupittaan ja Itäharjun alueella on myös paljon vähemmän vanhaa rakennuskantaa joka olisi ristiriidassa korkean uudisrakentamisen kanssa ja toisaalta alueella on paljon käytännössä tyhjää hyödynnettävää tilaa joka ei ole jo valmiiksi täynnä rakennuksia kuten keskustassa, joten voidaan tehdä tällaisia suuria kokonaisuuksia mihin kuuluvat myös tornitalot.

Turun kaupungin sivuilta vielä muutama havainnekuva:
Kuva
Kuva
Kuva
Kupittaan asemalta kohti keskustaa
Kuva
Lemminkäisenkatua kohti Yliopistonmäkeä
Kuva
Linkit varsinaiseen esitykseen ja kaikkiin kuviin:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_tiedepuiston_masterplan_julkistus_20171204.pdf
https://www.epressi.com/uutishuoneet/turun-kaupunki.html?tab=js-tabs-img&folder=Turun%20Tiedepuisto
Edit: Kuvalinkit korjattu
Viimeksi muokannut TurkuCubed, 20.04.18 20:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ukilainen tykkäsi tästä
#91821
    TurkuCubed kirjoitti:Mukavia uutisia korkeimmasta hallinto-oikeudesta: ''Port Aboa'' nimisen kaavan valituslupahakemkset on hylätty, kaava on nyt lainvoimainen ja voidaan kuuluttaa voimaan tulevaksi!
    Kysehän on venelaituri ja pari kerroksinen rakennus ravintoloineen ja kahviloineen. Kaavan yhteydessä on myös ideoitu (kääntö)siltaa Hirvensalon puolelle, mutta ilmeisesti tämän rakentuminen jää hieman myöhemmälle.
    Kuva
    Kuva
    Kuva
    Kuva
    Kuva


    Asukkaana ihmettelen suuresti, miten rannalla oleva puistomainen alue voidaan antaa vuokralle yksityiselle toimijalle, joka edelleenvuokraa alueen ja rakentaa alueelle talojen parvekkeiden eteen massiivisen myymälärakennuksen, ison parkkipaikan ja polttoaineen jakeluaseman.

    Port Aboa -alueesta Kölikadun eteläpäässä: Ohessa kaavaselostus: http://ah.turku.fi/kv/2016/0620007x/Images/1461999.pdf
    Ja tässä lisätietoa, lopussa linkki asukkaiden kommentteihin:
    http://ah.turku.fi/kv/2016/0620007x/3411865.htm

    Korppolaismäen ja Hirvensalon Lauttarannan välinen kevyen liikenteen silta on lähellä asuvien mielestä OK, se parantaa kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä Korppolaismäen ja Hirvensalon lauttarannan välillä.

    Sen sijaan alueelle suunnitellun venesataman 400 - 500 m2 rakennus ja bensa-asema maanpäällisine säiliöineen ei ole OK. Korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa, mutta onneksi rakennusluvasta pystyy vielä valittamaan. Ja minähän valitan! Bensa-asema on nyt Lauttarannassa, missä on runsaasti satamatoimintoja. Miksi bensa-asema maanpäällisine säiliöineen pitäisi rakentaa asuntojen läheisyyteen.

    Matala Pitkäsalmi vaatii ruoppausta venesataman rakentamiseksi. Ruoppauksessa voi tulla sedimenttejä ja muita myrkkyjä. Mihin ruoppausjäte läjitetään, tuskin enää Auristolle? Niinpä jäte pitää kuskata todennäköisesti Ekokemiin ja se maksaa maltaita.

    Nykyään Port Aboa -niemeke on kuin ei-kenenkään maata: Asukkaat ovat vuosikausia pyytäneet alueelle pysäköinninvalvontaa, mutta turhaan.

    Alueelle pysäköidään isoja asuntoautoja, asuntovaunuja venetrailereita ja autoja jopa viikkokausiksi, vaikka alueelle tullessa on aluepysäköintikielto ja lisäksi Kölikadun eteläpäässä on moottoriajoneuvolla ajo kielletty-merkki, mikä sallii vain tontille ajon ja huoltoajon. Port Aboa ei ole tontti.

    Tall Ships Races -kilpailun aikana alueelle oli pysäköity yli 60 autoa. Turun Etelärannan talojen asukkaiden autot ovat talon alla tai kallioluolassa olevilla parkkipaikoilla, Majakkarannan asukkaiden autot ovat talojen välissä.

    Laillisesti pysäköidyt autot eivät näy rannalla lainkaan, lukuun ottamatta Etelärannan muutamaa vieraspaikkaa Kaarle Knuutinpojan rantatie 1:n pihalla aidatulla alueella.

    Ulkopuoliset parkkeeraavat autojaan ja rumia asuntoautojaan kielletylle alueelle. Asuntoautoja näkee parkkeeratun myös Itäselle Rantadulle näköesteeksi alimmissa kerroksissa asuville. Tämä pitäisi saada kuriin. Asuntoautojen pysäköinti lisää roskaamista. Asuntoautojen pitkäaikaispysäköinti kuuluu leirintäalueille, ei keskustan tuntumaan.

    Venesatamatoimintojen vuokraaja aikoo vuokrata alueen edelleen jollekin ulkopuoliselle satamatoimijalle, jonka toiminnan laadusta ei ole mitään tietoa. Harkinnassa oleva toimija on saanut runsaasti kritiikkiä Helsingin Katajanokalla.

    Turun virallinen veneenlaskuluiska on siirretty Ruissaloon jo vuosia sitten.

    On vaikea ymmärtää, miten venesatama ja kahvila voisi kannattaa tällaisessa paikassa veneilysesongin ulkopuolisena aikana. Turussa on paljon venesatamatoimijoita ja laskin, että Föriltä tuomiokirkolle ja kirkolta satamaan on yli 50 kahvilaa/ravintolaa jokirannassa yhteensä 5,5 km:n matkalla.

    Ruissalon telakalle on valmistunut runsaasti uusittuja laitureita. Hirvensalon Lauttarannassa on kaupungin venesatama, josta saa venepaikan helposti kun laiturien uusinnan jälkeen vuokrahinnat nousivat. Turun Etelärannan talojen edessä on jo "oma venesatama". Veneilyn kannalta Lauttaranta on parempi, sillä se on suojassa yleisimmiltä etelä-lounaistuulilta, sen sijaa Port Aboassa tuuli tekee rantautumisen hankalaksi.

    Muille kuin veneilijöille Kölikadun pää on syrjässä ja kahvila tuskin kannattaisi talvella. Rakennus siis pönöttäisi ikkunan edessä turhan panttina? Rakennus peittäisi merinäköalan asuntojen toisesta ja kolmannesta kerroksesta.

    Asukkaat haluavat säilyttää Port Aboa -alueen puistomaisena ja kieltää pysäköinnin niemekkeellä Asukkaat ovat itse siivonneet aluetta talkoilla. Kaupunki on toimittanut siivousvälineet ja kuskannut roskat pois, siitä kiitokset Turun kaupungille! Valitettavasti puutteellisen pysäköinninvalvonnan vuoksi alue roskaantuu nopeasti, koska pysäköijät heittävät roskat maahan, ei roskikseen.
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5ACE3B69
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5AD1DD82
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A93F366
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8E8209
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A9A5380
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8AED49
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8B9D51
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5AD6AF2C
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A9540AB
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8A671D

    Juha kirjoitti:Kenenköhän veneille tämä on ajateltu? Vierasvenesatamana ei toimi, koska tuossa ei ole muuta kuin melko rumat maisemat. Ei pärjää palveluiltaan Naantalille tai Aurajoelle. Kaupungin melko uusissa Lauttarannan laitureissa on vielä tilaa. Parkkipaikat viittaavat tietysti siihen, että tämä olisi ajateltu kotisatamaksi. Kahvila ilmeisesti alueen asukkaille ja muille rannalla kävelijöille.


    Laitoin jo yhden kommentin kuvineen sivulle Port Aboa -alueesta.

    Tuosta maiseman rumuudesta olen eri mieltä:

    Port Aboa niemeke pysäköityine autoineen on ruma, mutta ympäröivä maisema ei. Suunnitellun venesataman parkkipaikka, massiivinen myymälärakennus ja polttoaineen jakeluasema tekisivät alueesta ruman.

    Kun parkkeeraus saataisiin kuriin, asukkaat pitäisivät alueen talkoilla siistinä. Venesataman laaja parkkipaikka tuhoaisi rantamaisemaa, Etelärannan asukkaiden autot ovat kallioluolassa ja talojen ensimmäisessä kerroksessa, Majakkarannan parkkipaikat ovat talojen välissä ja parkkitaloissa.

    Rannalla ei ole laillisesti pysäköityjä autoja vaan laittomasti pysäköityjä: Laiton pysäköinti lisää roskaamista.
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A94E8B1
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5ACE3B69
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5AD43954
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5AD394BD
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8E8209
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8B9D51
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A95FF5D
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8AED49
    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=5A8A671D
    Viimeksi muokannut sw, 05.12.17 09:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa. Syy: yhdistetty tuplaviesti
    Avatar
    tekijänä Kantti
    #91823
    Hyvää visiointia Itäharjun ja Kupittaan seutuvilta! Toivotaan visioiden toteutumista, korkeaa rakentamistahan on kaavailtu juuri näille alueille ja raitsikka kulkee alueen läpi Varissuolta keskustaan.
    tekijänä hmikko
    #91824
    TurkuCubed kirjoitti:Tuo nyt on pelkkää induktiivista päättelyä ilman minkäänlaista tausta-ajattelua. Koska yksi lammas on musta, eivät kaikki lampaat ole mustia. Turkuun ehdotetut tornit ovat olleet aivan keskusta-alueella (esimerkkinä Kakolan Torni ) joka määriteltiin Turun korkean rakentamisen selvityksessä sopimattomaksi alueeksi (tästä tosin huolimatta valtuusto hyväksyi toukokuussa 16-kerroksisen tornin ns. Ruusukortteliin). Esimerkiksi taas Kupittaan, Itäharjun sekä Matkailukeskuksen alueen katsottiin soveltuvan hyvin korkealle rakentamiselle. Tähän vaikuttaa esimerkiksi juna-asema joka on tärkeä ja vakituinen yhteys, joten sen ympärille kannattaa keskittää toimintoja ja asumista joka johtaa korkeaan rakentamiseen. Kupittaan ja Itäharjun alueella on myös paljon vähemmän vanhaa rakennuskantaa joka olisi ristiriidassa korkean uudisrakentamisen kanssa ja toisaalta alueella on paljon käytännössä tyhjää hyödynnettävää tilaa joka ei ole jo valmiiksi täynnä rakennuksia kuten keskustassa, joten voidaan tehdä tällaisia suuria kokonaisuuksia mihin kuuluvat myös tornitalot.


    Jokseenkin samaa mieltä, ja selvennykseksi tuohon Biolaakso-heittooni, että tarkoitin sillä vaan sitä, että toimitilojen kysynnästä on ennenkin ollut epärealistisia tulevaisuudenkuvia. Tämä visio on siltä osin huomattavasti realistisemmalla pohjalla, että siinä tehdään asuntoja ja kaupunkia keskustan jatkoksi ja raideliikenteen - myös mahdollisen raitiotien linjauksen - varteen. Alueella kysyntää näkyy olevan ja se on jo rakentunut viime vuodet tasaiseeen tahtiin. Itselleni on suhteellisen yks hailee, tuleeko torneja ja mikä niiden korkeus on jos tulee. Biolaakson torniin kaavailtiin aikanaan toimistoja, ilmeisen väärään paikkaan, ja siitähän ei mitään seurannut.

    Toimistotorni ylipäätään rakennustyyppinä näyttää olevan Suomen oloissa melko förbi. Tornit menevät kaupaksi asuntoina tai hotelleina, kun taas uudenaikaisia toimitiloja kaipaavat yritykset tai pääkonttoria rakentavat näkyvät menevän matalampiin ja pohjaratkaisuiltaan toisenlaisiin rakennuksiin. Esim. Tapiolan ja OP-Pohjolan uudet ei-tornipääkonttorit, Keilaniemen toimistotornin vaikeudet, Kalasataman toimistotornin muuttuminen asunnoiksi, Pasilan (Vallilan) Origon juuttuminen ja muuttuminen hotelliksi, Helsingin Itäkeskuksen maamerkin muuttuminen asunnoiksi, Fortumin tornin samoin (tosin se vissiin jo peruttiinkin) jne. jne.

    Ja kuten täällä todettiin aiemminkin, se Ruusukorttelin 16 kerrosta ei ole mikään sen ihmeempi poikkeus siinä osassa keskustaa, kun muutaman korttelin päässä on yhtä korkeaa vanhastaan.
    • 1
    • 228
    • 229
    • 230
    • 231
    • 232
    • 244