Taloforum.fi

[hmikko]

^ Kiitoksia postaamisesta. Asemakaava on näemmä mennyt arvattavaan suuntaan, eli puoliumpinaisista kortteleista on vaihdettu lähiötaloihin. Näyttää mun silmään yllättävänkin pahalta, vaikka eipä kaava mikään suunnittelun riemuvoitto ollut aiemminkaan.

Noista ilmakuvarendereistäkin näkyy, että rakennuksen rungolla on syvyyttä. Kuten arvelin, läpi talon asuntoja ei ole, vaan nykytuotannon mukaista keskikäytävää ja yhteen suuntaa avautuvia putkiloita. DDR-makuuhuoneetkin löytyy (kaksi ovea sängyn molemmin puolin, koska sänkyä ei mahdu kiertämään huoneen sisällä). Päädyissä olevat kolmiot kumminkin melkein järjellisen kokoisia, tosin olohuonekeittiö niissäkin. Jostain syystä niissä on toinenkin kylppäri. Vierasvessaa varmaan mainostetaan luksuksena. Siihen saa käytettyä pimeitä neliöitä rungon keskellä.

[Kantti]

Kävin pitkästä aikaa Pukkilan nurkalla kameran kanssa. Vuodenajan tyypillinen valoisa myöhäisilta. Massalaitos on vielä pystyssä. Useaa taloa rakennetaan parhaillaan tontin koillispäädyssä. Massalaitos kun katoaa, mikään ei enää muistuta aikanaan eräästä Turun suurimmista työpaikoista. Mitään ei jää nimeä lukuun ottamatta, identiteetti katoaa, on vain sisällöttömäksi jäävä alueen nimi.

[JusuPetteri]

Enpä ole aiemmin huomannutkaan tuota "Turun tauti" tekstiä massalaitoksen kyljessä. Joo ei enää parin vuoden päästä tunnista tuota aluetta vanhaksi kunnon Pukkilaksi. 16-kerroksinen toimistorakennus tulee vieläpä maamerkiksi tuohon Cityvaraston läheisyyteen.

[Kantti]

Alueen maamerkiksi tarkoitettu massalaitos on toistaiseksi vielä pystyssä. Kuinka pitkään? Se on merkitty näkyvästiTurun rakentumista kuvaavalla kaikkien tuntemalla tunnisteella.










Mitäpä uusista rakennuksista sanoisi? Aika samasta tuutista kuin kiivaan rakennusbuumin aikana tähänkin asti.


Hyvänä voi pitää kuitenkin pastellihkoja värejä.








Uusi peittää vanhan taakseen...

[TurkuCubed]

Hallinto-oikeus katsoi Pukkilan massalaitoksen olevan suojelun arvoinen – Turun valtuuston kaavapäätös lainvastainen

Turun hallinto-oikeus on kumonnut Turun valtuuston päätöksen, joka mahdollisti Pitkämäessä sijaitsevan Pukkilan massalaitoksen purkamisen.

Valtuusto hyväksyi kaavamuutoksen viime maaliskuussa. Purkutarvetta perusteltiin rakennuksen korjauskelvottomuudella.

Hallinto-oikeus katsoi, että suojeluarvoja ei ole menetetty ja rakennus on korjattavissa sen ominaispiirteitä vaalien. Kaavamuutos ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä rakennetun ympäristön vaalimista ja erityisten arvojen hävittämisen kieltoa koskevaa sisältövaatimusta.

Oikeuden mielestä maanomistajan lähiympäristöstä saama huomattava rakennusoikeus kompensoi suojelusta aiheutuvaa haittaa. Alueelle on rakenteilla asuntoja.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen valittivat Pitkämäen Omakotiyhdistys ry, Länsi-Turun asukasyhdistys ry, Pro Pitkämäki-Kähäri ry, Viherpunainen vasemmisto ry, Turun museokeskus sekä yksityishenkilö. Asukasyhdistysten ja Turun museokeskuksen valitukset jätettiin myöhästyneinä tutkimatta.

Päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

https://yle.fi/a/74-20054411

[TurkuCubed]

KHO ylläpitää vanhan massalaitoksen suojelun kaupungin valitettua hallinto-oikeuden päätöksestä. Seuraavaksi toivotaan Herttuankulman kaarihallien osalta vastaavaa lopputulosta, tosin siellä asiaa hidastaa grynderin (Lehto Asunnot) konkurssi. Sinänsä surullista että suojelukaavojen ylläpito lankeaa oikeuden käsiin, kun kaupungilla ei riitä selkärankaa gryndereiden painostuksessa.

Lopullinen niitti Pukkilan massalaitoksen purkukiellolle – entisen kaakelitehtaan suojeluarvoja ei ole menetetty



Korkein hallinto-oikeus on lyönyt Pukkilan massalaitoksesta riitelylle lopullisen naulan arkkuun. Perjantaina annetun ennakkopäätöksen mukaan KHO pidättää voimassa lokakuussa 2023 tehdyn hallinto-oikeuden päätöksen siitä, että Turun kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2023 tekemä asemakaavanmuutospäätös tulee purkaa.

KHO:n päätös tarkoittaa sitä, että Pukkilan massalaitosta eli entistä kaakelitehdasta Turun Pitkämäen kaupunginosassa ei saa purkaa.

––

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asiasta valitti lopulta vain Turun kaupunki, sillä se oli asiassa ainoa, jolla oli mahdollisuus pyytää jatkolupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Pukkilan alueen omistaa kiinteistöneuvos Heikki Vaisteen perheyhtiö. Vaiste itse toivoi Turun Sanomissa vuosi sitten kaupungin valittavan asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Näin Turku lopulta toimikin. Korkein hallinto-oikeus päätyi kuitenkin ennakkoratkaisuissaan täysin samalle kannalle kuin hallinto-oikeus.

KHO:n mukaan massalaitoksen kulttuuri- ja rakennussuojeluarvot ovat edelleen olemassa.

– Rakennuksella on merkitystä kaupungin teollisuushistorian ja kaakelitehtaan edustajana sekä Suomen vanhimpana teräsbetonirunkoisena rakennuksena, KHO kirjoittaa päätöksessään.

Lisäksi oikeus katsoo, että rakennuksen keskeisenä suojeltavana arvona on rakennuksen hahmon säilyminen rakennushistoriallisena muistumana maisemakuvassa, mikä tarkoittaa erityisesti rakennuksen julkisivujen ominaispiirteiden säilyttämistä.

Oikeuden mukaan saadut selvitykset todentavat myös, että rakennuksen kantavat betonirakenteet ovat käyttökelpoisia.

– Rakennuksen riskirakenteiden purkaminen ja haitta-aineiden poistaminen on mahdollista, KHO katsoo.

https://www.ts.fi/uutiset/6450737

[torredelmar]

Ohi mennessä nopea kuva pukkilan rakennuksista. Taloja on noussut ja useita rakennetaan tälläkin hetkellä:

[torredelmar]

Uudehko inkiläntie vie pitkämäestä vakkasuomentielle ja sen varrelta näkee suurimman osan pukkilan alueesta.

Saukonoja virtaa alueen läpi ja kerää hulevedet:

Massalaitos näkyy vielä

[Kantti]

Tein pitkästä aikaa kierroksen Pukkilan alueella.
Talojen väritys on paljolti miellyttävä, murrettuja luontevia värejä ja mukavaa kirjavuutta



Kadun ja jalkakäytävän välissä on viher/sadeveden imeytysalue. Hiekkatäytteiselle imeytysalueelle on istutettu sopivaa kasvillisuutta joka kasvaessaan maisemoi katuvieriä. Takana siistiksi maalattu massatehtaan julkisivu


JOs olisin päässyt vaikuttamaan kaavaan, olisin jättänyt alueen hippasen väljemmäksi. Melko ahtaalta vaikuttaa.


Kaakelitehtaan alue on osaksi louhittu Vakkasuomentien ja tehtaan tontin välissä olevaan korkeaan kallioharjanteeseen. Massatehtaasta ei kallion puolelta katsoessa näy kuin katto. Kallio on rehevä ja täynnä puita, siitä onkin tehty puisto nimeltään Massatehtaanpuisto.






Massatehtaan julkisivumaalaus ei yllä huonommin nähtävissä olevaan takaosaan asti.


Kalliolle rakennetulta tasanteelta on ollut useampi siltayhteys massatehtaan vinttikerrokseen. Sillat on räjäytetty.






Massatehtaanpuistoon ehditty rakentamaan vähä faciliteetteja. Rakenteilla se vasta on.


Talot ovat kivan, asiallisen näköisiä tämän päivän rakennuksia. Korkeaksi tehtyä porraskäytävän sisäänkäyntiä on somistettu viereen laatoitetulla sinisellä laatalla


Kadulle kertyvät sadevedet menevät imeytysalueelle reunakivien väliin tehdyn sillan alta.




Toista sisäänkäyntiä on elävöitetty niin ikään sinisellä kaakeliosuudella




Alueen reunassa menevästä Saukonojan uomasta on tehty leveämpi viherlinja, joka varmasti parinkymmenen vuoden kuluttua näyttää rehevältä. Uoma on nimetty Kaapelitehtaanpuistoksi.


Panoraama massatehtaan taakse kalliolle rakennetusta laajasta tasanteesta. Ellen väärin muista, täältä täytettiin tasanteen päässä olevia korkeita siiloja jollakin tavaralla?

[hmikko]

JOs olisin päässyt vaikuttamaan kaavaan, olisin jättänyt alueen hippasen väljemmäksi. Melko ahtaalta vaikuttaa.

Tuolla on kyllä gryndereille annettu kaikki mitä ovat keksineet pyytää. Varmaan lupa purkaa massatehdas vielä tulee sekin. Väritys on tosiaan suht onnistunut, ja siinä grynderi ja kaavoittaja ovat kohentaneet lopputulosta varsin paljon halvalla konstilla.

Jään miettimään, että miten tuon olisi ratkaissut niin, että massat ja asuntojen pohjat olisivat oikeasti hyvin. Jos sama kerrosneliömäärä pitäisi ahtaa, se olisi varmaan edellyttänyt pikkutorneja korttelin nurkkiin tms., mikä on tietysti kalliimpi tapa rakentaa.