Taloforum.fi

[RT]

Ei ole pitkään aikaan kukaan laittanut mitään Österbladin tontista tähän ketjuun. Talothan näyttävät tällä hetkellä olevan tyhjillään. Ilmeisesti kaavoituspäätöstä sorvataan. Toivottavasti kadunvarren vanhat rakennukset säilyvät ja ne kunnostetaan. Sisäpihalle uutta voidaan mielestäni aivan hyvin rakentaa.

Nyt kun ortodoksikirkon molemmille puolille kauppatorin reunaan suunnitellaan uudisrakennuksia, jotka toivon mukaan sopivat tuohon historialliseen miljööseen (ainakin edellytyksenä on arvokas rakentaminen) niin toivoisin myös että toinenkin Turun taudin "haava" paikattaisiin. Tarkoitan empiretyylisen Forseliuksen talon jälleenrakentamista Linnan- ja Brahenkatujen kulmaukseen, nykyisen korttelin sisällä olevan 1950-luvun talon eteen. Talon paikalla on nykyään kadun levennys ja parkkipaikkoja sekä piha-aluetta. Jälleenrakentamalla tämä Turun taudin ja purkamisen ensimmäinen uhri (1956 vuonna purettu) saisimme ehjän Vähätorin miljöön.

[Tipi]

Forseliuksen talo tunnetaan ilmeisesti myös Bassin-Gylichin talona? Minäkin olen monta kertaa mielikuvissa elätellyt rekonstruktioista menneiden virheiden korjaamiseksi. Yksi ongelma on että meillä ei ole oikein traditiota ja esimerkkejä kuinka asiaa voitaisiin menestyksekkäästi ajaa. Kaupunki omistanee tuon parkkipaikan ja teoriassa kai se voisi käynnistää hankkeen joka edellyttää rekonstruktiota ja katsoa löytyykö siihen yhteityökumppaneita projektia toteuttamaan? Nythän tekijöitä voisi löytyä kun rakennusprojekteista on puute. Olisi mielenkiintoista nähdä millaisilla hinnoilla hankkeesta tulisi taloudellisesti kannattava.
Toinen asia olisi tietysti jos rakennukselle olisi käyttöä julkisessa tehtävässä. Esim. Saksassa on julkisten rakennusten rekontruktioille suurta kannatusta ja julkista varainhankintaa. Vähän niin kuin Haminan lipputanko -projektiin kerättiin yksityistä rahaa ja lopulta suomi 100v juhlaan saatiin 100 metriä korkea lipputanko.

Bassin-Gylichin talo näkyy liitteenä olevassa videossa joka on mielenkiintoinen oppitunti kaupunkien julkishallinon historiasta. Miten rakennusprojekteja viedään pitkälle valmisteltuina läpi, kaupunginvaltuustojen ollessa pelkkänä kumileimasimena kauniisti esitellyissä projekteissa. Todellista valtaa taitaapi käyttää virkamiehet jotka ovat tietysti rakennusalan toimijoiden vaikutusvallan alaisia, ihmisiä kun ovat. Valtuutetut taas pääosin tavallisia kuntalaisia joilla ansaintatyönsä ohella ei ole aikaa/mahdollisuuksia päästä osallistumaan tai näkemään kabinettien valmisteluprosesseja.

Jos vain videon jaksaa katsella, saa kunnallisen rakennustoiminnan menneistä käytännöistä aika hyvän kuvan. Loppuviimein asiat ja prosessit ovat tänä päivänä samat ja tuskin käytännötkään kovin erilaiset. Bassin-gylichin talo videolla jo 2min kohdalla...

Muokkaus: Tuo haava kun on samassa korttelissa Österbladin tontin kanssa niin hieno idea paikata se osana isompaa kokonaisuutta, kuten koulukadun projektissa tehtiin puutalon rekontruktio.

[Lunacy]

https://www.ts.fi/uutiset/6436755

Tämä on naurettavaa ja täysin mikkihiiri toimintaa taas jälleen kerran. Saa hävetä olla turkulainen. Ihmetyttää että 20 vuoteen asiaa ei olla saatu ratkaistua, pitäisi palauttaa puutalot vanhaan loistoonsa, rakentakoot sisäpihalle jos on pakko rakentaa.

[JusuPetteri]

Joo on kyllä taas taattua Turkupäättämistä. Jotain ratkaisuja toivoisi kuulevan näin turkulaisena. Ihminen ehtii muuttamaan Marsiin ennen, kuin tämä päätös tulee. Miätitää ny viäl vähän aikka hei!

[Ukilainen]

Joo on kyllä taas taattua Turkupäättämistä. Jotain ratkaisuja toivoisi kuulevan näin turkulaisena. Ihminen ehtii muuttamaan Marsiin ennen, kuin tämä päätös tulee. Miätitää ny viäl vähän aikka hei!

Kyse on kaavaluonnoksesta, ei minkäänlaisesta kaupungin päätöksentekoelimestä. Kannattaa vetää vähän henkeä, kaavojen viivästyminen on ihan normaalia.

[JusuPetteri]

Kaupungin hommia tai ei, pääpointtini oli se, että kaikki kestää Turussa tuhottoman kauan.

[hmikko]

Turun kaupunkisuunnittelussa on ihan uutisoidustikin ollut johtamisongelmia virkamiestasolla ja esimerkiksi tavanomaiset lupa-asiat kestäneet niin kauan, että jotkut rakennusliikkeet ainakin ilmoittivat vetäytyvänsä kaupungista. En tiedä, muuttuiko toiminta käytännössä (ja tällä hetkellä tietty koko ala on lamassa).

Österbladin tontin osalta lienee jokun kauhun tasapaino siinä, että pidempi käsittely todennäköisesti antaa enemmän aikaa kaupunkilaisten mielipiteille, ja toisaalta myös puutalojen rapistumiselle.

Toisessa ketjussa oli keskustelua uusvanhasta. Österbladin tontti voisi olla semmoisen paikka, jos puutalot päädytään purkamaan. Kauppiaskadulla olisi vastapäätä jugendia ja tontilla itsellään Kamera-Aitan talo uusrenessanssia. Toisaalta myös modernistiset naapurit ovat merkittävää sorttia, Aallon Turun Sanomien talo ja JKMM:n pääkirjasto. Ei sillä, että kukaan olisi esittänyt mitään uusvanhaa tuohon, joten todennäköisyys, että semmoista jostain tulisi, lienee nolla.

[TurkuCubed]

Pitkään on väännetty kulisseissa asiasta, tämäkin ketju avattu yli seitsemän vuotta sitten Keskustelua tietysti käyty vielä kauemmin, mutta nyt on vihdoin kaksi vaihtoehtoa esillä.

Lundén Arkkitehtien esitys: https://ah.turku.fi/kh/2024/1118027l/Images/2345030.pdf

Turku haluaa säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot

Österbladin tonttia koskevan asemakaavanmuutoksen tavoitteena on säilyttää alueen arvokas kaupunkikuva. Turku edellyttää, että Kamera-Aitan ja Dynamon rakennukset säilytetään. Myös tontin mahdollisen uudisrakentamisen tulee soveltua ympäristöön. Kaavamuutoksen tavoitteet etenevät Turun kaupunginhallitukseen maanantaina 18. marraskuuta.



Turun pääkirjastoa vastapäätä sijaitseva niin sanottu Österbladin tontti on keskeinen osa Turun kaupallista ydinkeskustaa. Tonteilla sijaitsee kaksi huonokuntoista 1800-luvun alussa rakennettua puutaloa ja saman vuosisadan lopulla rakennettu kivitalo. Suurimman osan alueen pinta-alasta kattaa sisäpihan pysäköintialue.

Kaavoitustyön pohjaksi on selvitetty rakennuskannan kulttuurihistorialliset ja rakennushistorialliset arvot. Tonttien omistaja, Oy J. Österblad Ab, on teettänyt alueen rakentamisesta kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa. Molemmissa suunnitelmissa Kamera-Aitan talo säilytettäisiin. Dynamon talo on esitetty säilytettäväksi siten, että vaurioituneita rakennusosia voidaan uusia tai rakentaa samanlaisina.

Kaavamuutoksella tavoitellaan myös korttelia täydentävää uudisrakentamista.

Maanomistaja on teettänyt kaavamuutosalueella sijaitsevista rakennuksista useita mittavia kuntotutkimuksia ja sisäilmakartoituksia. Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen säilyttäminen peruskorjaamalla on tehtyjen lisäselvitysten mukaan erittäin vaikeaa ja riskialtista.

Koska kulmatalon korjausaste on tutkimuksien mukaan yli 85 prosenttia, eikä restauroinnin onnistumisesta ole takeita, voidaan rakennuksen sisäosat ja rakenteet uusia ja rakennusta saa laajentaa, muokata ja korottaa. Tavoitteena on liikehuoneistojen reunustaman katunäkymän säilyminen siten, että alkuperäisten julkisivujen rakennusosia säilytetään mahdollisimman paljon.

– Tontille ehdotetun uudisrakentamisen tulee soveltua ympäristöön ja maisemaan. Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan sopusuhtaisia ja korkealaatuisia, sanoo Turun kaupungin kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari.

Sisäpihalta purettujen piharakennusten paikalle esitetään täydennysrakentamista. Tavoitteena on kehittää aluetta siten, että nykyisellään suljettu alue avautuisi kaikkien kaupunkilaisten käyttöön ja osaksi elävää kävelykeskustaa. Tontille muodostuva kaikille avoin korttelipiha toimisi myös kasvualustana puille ja imeyttäisi hulevesiä. Pihan alle rakennettaisiin parkkipaikat autoille ja polkupyörille.

Turkulaisia pitkään kiinnostaneen ja kaupungin keskustassa sijaitsevan tontin kaavan valmistelusta järjestetään yleisötilaisuus torstaina 27.11.2024 klo 18.30–20 Pääkirjaston Studio-tilassa, osoitteessa Linnankatu 2. Studio sijaitsee pääkirjaston uudisosan aulassa, 1. kerroksessa. Tila on esteetön.

Turun kaupunki on valmistellut kaavan tavoitteita yhdessä maanomistajan kanssa. Tavoitteena on ollut löytää kaupungin ja maanomistajan välillä yhteinen ymmärrys tonttien kehittämiseksi, jotta kaupungin ytimessä sijaitsevien rakennusten kunto ei pääsisi enää huononemaan.

Turun kaupunginhallitus käsittelee Österbladin tontin asemakaavanmuutoksen tavoitteita maanantaisessa kokouksessaan 18. marraskuuta. Kaavaehdotuksen arvioidaan tulevan päätöksentekoon vuonna 2026.

Maanomistaja on teettänyt tontille kaksi suunnitelmaa, joissa vaihtoehtoina on kulmatalon korjaaminen katujulkisivu säilyttäen tai rakennuksen korvaaminen uudella puurakennuksella.







https://www.turku.fi/uutinen/2024-11-14 ... orialliset

[hmikko]

^Kiitoksia postaamisesa.

Itse en innostu vaihtoehdosta, jossa vanha puutalon julkisivu on säilytetty modernin rakennuksen kyljessä. Noista on Turussa varoittavia esimerkkejä, ja tuo ei näytä ainakaan paremmalta. Jos näistä kahdesta pitäisi valita, niin sitten moderni puutalo. Tosin tuo sinänsä hienon näköinen holvikaarijulkisivu ei rimmaa yhtään mihinkään naapureista. Sopis jonnekin puistoon, mutta kun tuo on kaupunkikorttelissa, ja naapureina on jo valmiiksi keskenään eriparisia arkkitehtuurin tyylejä. En lisäisi sekameteliä soppaan enempää. Massojen puolesta ehdotus on ainakin parempi kuin ne kaupungin ensimmäisellä kierroksella esittämät möhkäleeet.

[JusuPetteri]

Ihan mukavan näköinen olohuone tulossa kaupunkilaisille tuonne sisäpihalle. Tuon puisen rakennuksen minäkin valitsisin.

[Pyöröovi]

Vanha kortteli on todella hienon näköinen, joten olisin toivonut ehdotusta, jossa kivijalka olisi jäänyt kunnolla esille ja uudempi osa olisi noussut hieman taempaa. Valitettavasti Suomessa vanhojen rakennusten laajennuksista vaikuttaa puuttuvan historian ymmärrys ja taiteellisuus. Tai ainakaan niille ei anneta minkäänlaista sijaa.

Turun onneksi vaihtoehtoinen uudisrakennus on todella vaikuttava, enkä pidä sen erottumista naapurustosta lainkaan huonona asiana. Kävelyyn ja oleskeluun kannustava kaupunki kaipaa näyttäviä julkisivuja vähän väliä, koska ihmiset eivät osaa enää keskittyä yhteen paikkaan kerralla. Kaduntason havainnekuvalle haluaisin silti vähemmän kiillotellun vastineen, jotta työtä voisi arvioida paremmin.

[aamiaispulla]

Kelpaa ainakin minulle. Toivottavasti suunnitelmat eivät tästä pelkisty ainakaan.

[Kantti]

Kamera-aitan renesanssikivitalo Kauppiaskadulla säilyy , se oli selvä jo muutenkin. Dynamon talosta on syytä olla hyvin iloinen, että sen säilymisestä, ainakin ulkoisesti, voi olla lähes varma.

Jos kulmatalon julkisivu tullaan säilyttämään, se on puoli voittoa, kun vaihtoehtona on totaalipurku! Kulmatalon päälle tuleva lisärakennus ei vaan istu pakettiin lainkaan. Se näyttää teräväkulmaiselta tulitikkutalolta Ehkä sen hahmottelemisessa on otettu vaikutteita Linnankadulla, tätä vastapäätä olevasta uudesta pääkirjastosta - joka on hieno - mutta vaikutteita tähän, olisi omasta mielestä pitänyt ottaa taloista Kauppiaskadulla tätä vastapäätä paremminkin, ja sama korkeus kuin naapureilla toisella puolella katua, eli kerros pari havainnekuvaa matalampi. Lisäksi uudisosa pitäisi alkaa talon puolesta välistä, siis nykyisestä katonharjasta eikä suoraan mansardiräystäästä. Katutuvan säilyminen edellyttää nykyisenkaltaisten vintin ikkunoiden säilymistä, ja noin 100 vuotta vanha katukuva ja sen viesti kaupungin historiallisesta taustasta on se pointti ja se viehätys.

Jos kulmatalon paikalle tehdään uudisrakennus, se räjäyttää kyllä keskustan arkkitehtuuria järkälemäisesti. Suunnitelma sinänsä on uniikkia kaupunkirakennusmuotoilua, ainakin Turussa. Varmaan olisi monessa muussakin kaupungissa. Pitäisin kuitenkin kovasti kiinni vanhasta Österbladin talon antamasta hengestä ja uuden talon rakentaminen olisi menetys monella tavalla. Uuden talon konsepti tuo mukanaan myös ajatuksen siitä, miten suunnitelmia aletaan säätämään ja halpuuttamaan, jonka jälkeen toteutettava rakennus näyttää aivan erilaiselta kuin piti.

Vanhassa ränsistyneessä julkisivussa on vahva imu, se nyt kuitenkin tulee poistumaan, se ränsistyneisyys. Jos saisin päättää, säilyttäisin ilman muuta vintin monilasiset ikkunat!

[jfo]

Itse pidän tuota uudisrakennuksen alustavaa suunnitelmaa aika karsean näköisenä kikkailuna. En ole mikään Vitruvius-fani mutta mielestäni kaaret sopivat hierarkiassa lähinnä katutasolle ja yläkerroksiin pitäisi keksiä jotain muuta, niin kuin Linnankatu 37:n talossa.



Ehkä tässä on ajateltu että tavallisilla kaduntallaajilla aktivoituu aivoissa neuronit kun näkee vähän tavanomaisista kulmista poikkeavia muotoja. Vähän niin kuin uuden Börsin pyöreä kulma ja ullakkoikkunat, jotka herättivät ihmisissä lähinnä pelkkiä riemunkiljahduksia - halvalla pääsee Suomessa.

Olisi todella suuri sääli jos tuo puutalo purettaisiin. Monien silmissä nimenomaan talojen ränsistyneisyys on estänyt näkemästä talojen arkkitehtonisia arvoja, vaikka olen osittain samaa mieltä että jos tuo sliipattaisiin yhtä kliiniseen kuosiin kuin Koulukatu 6:n puutalot (jotka taidettiin itse asiassa purkaa ja rakentaa uudestaan?) niin ei tuossa säilyttämisessä olisi välttämättä niin paljon mieltä.

Parhaassa tapauksessa julkisivun säilyttämiseen tähtäävä suunnitelma on minusta kuitenkin ihan hyvä, talojen suurin arvo on kuitenkin varmaan julkisivussa ja sisätiloja on joka tapauksessa muunneltu moneen kertaan. Jos jotain modernia rakennetaan niin mieluiten sitten jotain tuollaista vaaleaa, vaikka tietysti se ei tule olemaan noin eteerinen kuin havainnekuvissa.

[James]

Itse pidän tuota uudisrakennuksen alustavaa suunnitelmaa aika karsean näköisenä kikkailuna. En ole mikään Vitruvius-fani mutta mielestäni kaaret sopivat hierarkiassa lähinnä katutasolle ja yläkerroksiin pitäisi keksiä jotain muuta, niin kuin Linnankatu 37:n talossa.

Ehkä tässä on ajateltu että tavallisilla kaduntallaajilla aktivoituu aivoissa neuronit kun näkee vähän tavanomaisista kulmista poikkeavia muotoja. Vähän niin kuin uuden Börsin pyöreä kulma ja ullakkoikkunat, jotka herättivät ihmisissä lähinnä pelkkiä riemunkiljahduksia - halvalla pääsee Suomessa.

Olisi todella suuri sääli jos tuo puutalo purettaisiin. Monien silmissä nimenomaan talojen ränsistyneisyys on estänyt näkemästä talojen arkkitehtonisia arvoja, vaikka olen osittain samaa mieltä että jos tuo sliipattaisiin yhtä kliiniseen kuosiin kuin Koulukatu 6:n puutalot (jotka taidettiin itse asiassa purkaa ja rakentaa uudestaan?) niin ei tuossa säilyttämisessä olisi välttämättä niin paljon mieltä.

Parhaassa tapauksessa julkisivun säilyttämiseen tähtäävä suunnitelma on minusta kuitenkin ihan hyvä, talojen suurin arvo on kuitenkin varmaan julkisivussa ja sisätiloja on joka tapauksessa muunneltu moneen kertaan. Jos jotain modernia rakennetaan niin mieluiten sitten jotain tuollaista vaaleaa, vaikka tietysti se ei tule olemaan noin eteerinen kuin havainnekuvissa.

Koulukadun ja Eerikinkadun kulman taloista toinen purettiin ja rakennettiin uudelleen, mutta toinen (Eerikinkadun puoleinen) remontoitiin. Muistaakseni senkin osalta sanottiin, että sitä ei voida saada remontoimalla enää asumiseen sopivaksi, mutta niin vain kesken remontin asiat muuttuivat ja siihenkin saatiin lopulta asuntoja remontoitua.