Taloforum.fi

[Tipi]

Väestönvaihtoteoriasta saarnaavat puhuvat nykyään pikemminkin tilastollisesta faktasta. TYKSin synnytyksistä 50% on jo useita vuosia ollut muille kuin suomen- ja ruotsinkielisille vanhemmille. En olisi itse uskonut vielä 90 luvulla että suomesta tulee etnisesti kuin "Ranska" vain muutamissa vuosikymmenissä.
Maahanmuutto Suomeen on ylipäätään varsin erilaista kuin monessa muussa euroopan maassa. Esimerkiksi Itävallassa maahanmuuttajat tulevat Saksasta, Romanista, Serbiasta, Unkarista, Tsekistä, Slovakiasta ja Kroatiasta, eli pääosin naapurimaista ja tietysti muualtakin kuten esim. Turkista.

Fooliohattua voi vetää päähän kun alkaa miettiä miksi Suomeen, pohjan perukoille, merkittävä muuttovirta tulee kaukaa lähi-idästä, itäisestä afrikasta tai ylipäätään muslimimaista.
Joka tapauksessa asukasluvun kasvu 40000 seuraavan 16 vuoden aikana kuullostaa kovin paljolta.

[arkkinikkari]

Kyllä Uudenmaankin maahanmuutosta ylivoimainen valtaosa tulee naapurimaista, eli Hämeestä, Savosta, Kymestä ja Pirkanmaalta.

[Pyöröovi]

Maahanmuutto Suomeen on ylipäätään varsin erilaista kuin monessa muussa euroopan maassa. Esimerkiksi Itävallassa maahanmuuttajat tulevat Saksasta, Romanista, Serbiasta, Unkarista, Tsekistä, Slovakiasta ja Kroatiasta, eli pääosin naapurimaista ja tietysti muualtakin kuten esim. Turkista.

Voitko jotenkin avata väitettä, että Suomen maahanmuutto jotenkin eroaa merkittävästi muusta Euroopasta? Suomeen ulkomailta muuttaneet ovat tulleet viime vuosikymmenen aikana pääosin Virosta, Ruotsista ja Venäjältä, mutta toki kauempaa lupaavista työvoiman lähteistä, kuten Intiasta ja Filippiineiltä. Voit tutustua Suomeen kotoutuneiden intialaisten kauhistuttavaan elämänmenoon Hesarin uusimmasta Kuukausiliitteestä: https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000010630988.html

Vilkaisin itse Itävallan tilastoja, ja nähdäkseni väestönkasvussa on mukana varsin samat trendit kuin Suomessa. Luonnollinen kasvu on niin pientä, että Itävallan väkiluku kutistuisi 50-luvun tasolle vuoteen 2080 mennessä ilman maahanmuuttoa. Samalla Itävalta vanhenee kovaa vauhtia, kun taas nuorta väestöä saapuu etenkin Romaniasta, Turkista ja ent. Jugoslavian alueelta, Syyriasta ja Afganistanista. Ilmankos Itävallassa on maahanmuuttajilla pelotteleva puoluekin, kuten meillä Suomessa.

https://www.statistik.at/fileadmin/anno ... 2024EN.pdf

[aamiaispulla]

Maahanmuuttopolitiikan epäilyttävin puoli on se, että sitä on ajettu linjakkaammin kuin mitään muuta politiikkaa Suomessa jo ainakin 30 vuotta, ilman että sitä on tarvinnut äänestää tai että löytyisi suurta äänestäjäryhmää, jolle kyseinen politiikka olisi sydämen asia jollain erityisen juurtavalla tavalla. Yrittäppä missään muussa asiassa saada vastaavia onnistumisia politiikassa, jonka suurimmat hyötyjät eivät edes alunperin asuneet maassa, jossa politiikkaa on toteutettu tai kyenneet etujaan itse äänestämään.

Mutta, eiköhän palata takaisin itse asiaan, eli Turun projekteihin.

[Tipi]

Alkuun haluan heti tuoda ilmi että en ole mitenkään kummemmin perehtynyt maahanmuuttoon ja haluan irtisanoutua kaikenlaisesta aiheeseen liittyvästä vastakkainasettelusta. Vastaan toki kommenttiin.
Länsi-eurooppaan nähden suomen maahanmuutto tuskin paljoakaan eroaa. Itä-eurooppaan nähden ero taas on selvä. Näennäisesti esimerkiksi Virossa maahanmuutto on joillakin lailla tilastoituna suurempaa kuin Suomessa. Maahanmuutto siellä vaan on tapahtunut lähes yksinomaan entisen Neuvostoliiton pohjoisilta alueilta. Eli etnisesti Viron maahanmuutto on erilaista kuin Suomessa. Jos haluaa tehdä "etnisen" aikamatkan 80/90 luvun taitteen Suomeen, voi ottaa lauttamatkan Viroon.

Jos nyt puhutaan Varsinaissuomen maahanmuutosta joka on itselleni tutumpaa, niin etninen muutos tapahtuu pääosin jo sisäisesti syntyvyyden kautta ja tämän pohjana toimii kumulatiivinen 30 vuoden aikainen maahanmuutto. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin uusista syntyvistä Turkulaisista 50% tulee muille kuin Suomen ja Ruotsinkielisille vanhemmille ja hyvin suurelta osin Euroopan ulkopuolelta tänne saapuneille. <- Muokkaus, edellämainittu osuus liian suuri, pitäisi olla "Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät päivittäin, joskus jopa puolet päivittäisistä synnytyksistä ulkomaalaistaustaisia" (Lähde Yle paikallisuutiset 6.10.24). Sama juttu pääkaupunkiseudulla. Vaikka alueelle kohdistuu suurta maan sisäistä muuttoa, on tämän väestön osalta syntyvyys aivan samaan tapaan niukkaa.
Miksi sisäisestä syntyvyydestä sitten vastaavat näin merkittävässä määrin maahanmuuttajat? Varmaankin taustalla tekijöitä joita Hmikko yllä kävi läpi. Näin on ollut jo aika pitkään ja kätilöiden jälkeen koulujen opettajan olivat seuraavat jotka tämän tämän muutoksen kohtasivat. Ja lopulta viidenkymmenen vuoden kuluttua etninen muutos ulottuu läpi koko väestön ikäpyramidin. Tämä muutos siis tapahtuu jo nykytilanteen pohjalta automaattisesti ilman uutta maahanmuuttoa.
Kaupungin kasvustrategian mukaan uutta maahanmuuttovetoista kasvua odotetaan 40000 henkilöllä seuraavan 16 vuoden aikana. Kasvu-ura noudattelee jatkumoa nykyisen, voimakkaan humanitaarisen maahanmuuton muodostamalla linjalla. Toisena vaihtoehtona oli vielä jonkunlainen tehostetun maahanmuuton malli.

Sitten niistä pelotteluista tai huolista. Pienen maamme menestys voimavara on tähän asti perustunut hyvin koulutettuun ja osaavaan väestöön. On ollut suorastaan masentavaa lukea opettajien kommentteja luku- ja laskutaidon heikentymisestä ja PISA tulosten "romahtamisesta". Ja samaan aikaa uutisoidaan Viron PISA tulosten noususta Euroopan kärkeen.
Maahanmuutto lähialueilta toimii hyvin yhteiskuntaan integroitumisessa ja menestymisessä. Sen etelänaapurimme osoittaa. He ovat myös ihan avoimesti sanoneet, että Suomi ja etenkin Ruotsi toimivat heille varoittavia esimerkkejä ongelmista jotka pyritään välttämään.
Viron esimerkin pohjalta lähialueilta suuntautuva maahanmuutto on kaikin puolin kannatettavaa. Virosta onkin ollut maahanmuuttoa ollut Suomeen. Ja sitten on tuo Venäjä...voehan Venäjä!.... sitä ei voi selittää... Ikävä kyllä vaikuttaa että sieltä suunnalta ei työvoimaa tai asukkaita tuskin tullaan pitkään aikaan saamaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5 ... a1d5ed9414

Tämä suuri etninen, Euroopan ulkopuolelta tapahtuvaan maahanmuuttoon liittyvä murros näkyy vaalituloksissa ympäri Eurooppaa. Ihmiset ovat kokeneet että nykyiset valtaa pitävät puolueet eivät ole kuunnelleet heitä ja sitten on lähdetty äänestämään uusia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi Itävallan vapauspuolue.

Tuntuu että maailmankirjat on muutenkin nyt sekaisin ja liikaa haasteita samaan aikaa. Ja toivottavasti kukaan ei tästä kirjoituksesta loukkaantunut, ainakaan ei ollut tarkoitus.

Mutta, eiköhän palata takaisin itse asiaan, eli Turun projekteihin.

Kannatan...

[torredelmar]

Matkustajaterminaalin rakentaminen alkaa pian:
https://yle.fi/a/74-20117141

[aamiaispulla]

Aluksi ajattelin, että onko tuo TS:n mukaan 4900 matkustajan mitoitus hieman alimitoitettu, kun laivat vetää 2800 matkustajaa ja kahta laivaa on tarkoitus käsitellä lähes yhtäaikaa, mutta eihän niistä koskaan kaikki tule ulos ja mene sisään. Jännää nähdä miltä terminaalin julkisivu tulee näyttämään tosielämässä, kun tuollaisia on aika vaikea renderöidä realistisesti. Turku on kyllä muuttumassa melkoisesti satunnaisille vierailijoille, kun terminaalihanke, ratapihan hankkeet ja Kupittaa pitäisi rakentua osin yhtä aikaa.

[Kantti]

Itäisellä Rantakadulla, Auransillan ja Myllysillan välillä, ei ole ollut pyöräteitä. Siellä on ajeltu kadun eteläreunassa, teatterin ja tulevan musiikkitalon puolella olleella jalkakäytävällä. Kadun toisella puolella ei jalkakäytävää ole ollutkaan, se on ollut täynnä autoja arkipäivisin. Illalla on tullut paremmin tilaa. Autojen pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.
Jalankulku on ollut jokirannassa jalkakäytävällä jota harva jalankulkija käyttää, jalankulkijat ovat käyttäneet asfaltoitua kaistaa jalkakäytävän vieressä, joka näkemykseni mukaan on ajateltu lähinnä pyöräilijöille ja pyörätuolien jne. käyttäjille. Napinaa on kuulunut sekä jalankulkijoilta että pyöräilijöiltä, eikä rantareitti ole toiminut. Ainakaan pyöräilijöiden näkökulmasta. Kaupunki päättikin uudistaa Itäisen Rantakadun ja rakentaa yksisuuntaiset pyöräkaistat molemmille puolille katua ja ranta jäisi kokonaan jalankulkijoille. Auransillan ja Myllysillan välistä katuosuutta on nyt tehty toista vuotta ja itse olen paneutuneemmin seurannut Auransillan pielessä olevan kesäkahvilan kohdan tapahtumia - Paavo Nurmen patsaan kohdilla. Varsinainen katuosa oli pengerretty siinä kohtaa pari- kolme metriä korkeammalle ja jyrkähkö rinne pensaineen on laskeutunut asfalttipaanan ja jalkakäytävän tasalle. Pyöräilijöille on valmistumassa oma väylä kadun tasalle ja alempi jalkakäytävätaso tarkoitettu puhtaasti jalkaisin liikkuville.

Alueella on ollut runsaat sata vuotta sitten höyrylaivasatama ja maan alla on vanhaa kulttuurikerrostumaan, siksi siellä tehtiin Turussa niin tyypillistä arkeologista kaivuuhommaa. Ohi mennessäni otin sieltä kuvia epäsäännöllisesti, kun rinnettä kaivettiin auki ja tänä vuonna kun tukimuurin verhoilua alettiin tekemään. Tukimuurin verhoilu alkaa olla loppusuoralla.

Vähän historiaa ja muutama vanha valokuva.

Turun ylinen höyrylaivasatama, ulkomaansatama, on ollut itäisellä puolella. Aurajoen länsiranta ei tällä kohdalla ole paljoa muuttunut. Nykyinen Turun kaupungintalo ei vielä tuolloin ollut kaupungin eikä valtuuston istuntosali, vaan seurahuone, ravintola ja tanssisali. Rakennus oli alkuperäisessä Charles Bassin suunnittelemassa muodossaan. Talo valmistui 1812 Suomen silloisen pääkaupungin seurahuoneeksi. Kaupungin haltuun se tuli 1878 ja muutettiin tyylisuunnaltaan uusrenesanssin mukaiseksi, jollainen se on nyt edelleen.

Valokuva: J. Reinberg 22.06.1876.


Uudempi valokuva, ennen vuotta 1907 jolloin uusi Auransilta valmistui. Tässä vielä vanha silta joka sittemmin paloi. Ei kuvaajatietoja.


Ei kuvaajatietoja. Valokuva 1960-luvun alku. Kuvassa vesibussi Satumaa lähdössä saaristoon.


Paikka välittömästi Auransillan/Kaskenkadun jälkeen satamaan päin. Alueen suunnitelmapiirustus.


20 elokuuta 2023. Maat rinteestä on poistettu ja alta löytyi entinen vanha ja hieno graniittinen tukimuuri.




24.syyskuuta 2023. Arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt kellariholvi. Lattia on kivetty. Lähistöllä sijaitsi keskiajalla Pyhän Olavin luostari, tämä ei varmaankaan kuitenkaan liity luostariin.


24. syyskuuta 2024. Tukimuuri on valettu ja viimeistely, graniittiverhoilu alkanut.


Seuraavana päivänä ohi mennessäni oli toinen kerros ladottavana.


7. lokakuuta 2024


18 .lokakuuta


3. marraskuuta ylempää katutasolta. Tässä tulee kulkemaan pyörätie jatkossa. Toivottavasti sen löytävät sekä pyöräilijät että skuuttarit ja lopettavat jalkakäytävällä kiitämisen!


25. marraskuuta, eli tänään.


Katsotaan ensi kesänä vähän valmiimpana...

[hmikko]

Jalankulku on ollut jokirannassa jalkakäytävällä jota harva jalankulkija käyttää, jalankulkijat ovat käyttäneet asfaltoitua kaistaa jalkakäytävän vieressä, joka näkemykseni mukaan on ajateltu lähinnä pyöräilijöille ja pyörätuolien jne. käyttäjille. Napinaa on kuulunut sekä jalankulkijoilta että pyöräilijöiltä, eikä rantareitti ole toiminut. Ainakaan pyöräilijöiden näkökulmasta.

Juu, voin todistaa. Ennen nykyisten pyöräkaistojen toteutusta keskustassa Turusta usein sanottiin, että jokirannan autoilta enemmän ja vähemmän rauhoitetut reitit pelastivat pyöräilyn keskustassa. Ehkä niin, mutta noiden reittien käytettävyys oli ja on edelleen aika vaihtelevaa sorttia. Lämpimään vuodenaikaan jokirannassa on sen verran ihmisiä flaneeraamassa (osa tulossa ja menossa jokilaivoihin selvin ja epäselvin päin) että ennen tätä remppaa pyöräkaistalla ajaminen oli väistelyä. Ja kuten todettua, jos jalankulkija pysyy asvaltoidulta pyöräkaistalta poissa, niin pitää kävellä kiveyksellä rantamuurin päällä. Siinä ei ole kaidetta, ja kiveys katkeaa muutamassa kohtaa vesirajaan johtaviin portaisiin, jolloin on pakko mennä pyöräkaistalle. Toisin sanoen, kaikkien kulkeminen tuntui jonkun verran hankalalta.

Läntisellä rannalla on samaa ongelmatiikkaa, vaikka autokaistoja ei ole ja tilaa on enemmän kevyelle liikenteelle. Selvästi pyöräkaistan näköinen asvaltoitu pyöräkaista lopahtaa kirjaston kohdalla ja siitä eteenpäin on shared-space -periaatteella toimivaa katua yli kilometri. Ihan kätevä pyöräreitti, paitsi erinäisten silakka- sun muiden markkinoiden aikaan. Itäisellä puolella jotkut tapahtumat valtaavat rantakadun Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä, mutta nykyään on olemassa kunnollinen pyöräkaista Hämeenkadulla tuolla pätkällä. Länsipuolella vaihtoehto on autojen joukossa ajaminen Linnankadulla.

Toivon parasta tämän rempan suhteen. Toimivuus nähdään sitten.

[TurkuCubed]

Hieno kuvakooste Kantti, kiitos siitä!

Pidän uudistusta ehdottomasti hyvänä ja toteutuskin näyttää ihan tyylikkäältä, toki hanke on onnistunut vain jos pyörät ja skuutit tosiaan siirtyvät käyttämään uusia kaistoja. Nykytilanne missä kaikki liikkujat ovat sekaisin rannassa olisi täysin kestämätön. Tykkään myös että tuota Aurasillan viereistä nurkkaa saadaan vähän avattua enemmän siirtämällä kahvila tukimuurin viereen, nykyään se jää kahvilan taakse piiloon ja käyttämättömäksi.

Vähän ohi aiheen, mutta tuosta suunnitelmapiirustuksesta tuli mieleen että tuossa risteyksessä olisi kyllä muutenkin aika paljon parantamisen varaa. Mielestäni on aika hullua että Kaskenmäkeä alas tullessa on risteyksessä kolme kaistaa, yksi kuhunkin suuntaan. Oikealle ja suoraan menevät kaistat voisi yhdistää ja vasemmalle kääntymisen voisi kieltää kokonaan. Myös Rantakadulta on mielestäni aivan turhaa päästä kääntymään vasemmalle Aurasillalle. Muutenkin Itäisen Rankakadun voisi tuolta Aurasilta-Myllysilta väliltä rauhoittaa pelkästään joukkoliikenteen + taksien käytettäväksi, ellei jopa kokonaan kävelykaduksi, kuten jokin aika sitten Turun Sanomissakin joku visioi.