Tampereen kaavoitusohjelma vuosille 2016 - 2018 oli kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen käsiteltävänä samoin kuin pitkän aikavälin PALM 2016 - 2030 -suunnitelma.
PALM (palvelut, asuminen, liikenne ja maankäyttö) -suunnitelmassa huomioidaan kaupungin investointiraami, jolla pyritään estämään ylivelkaantuminen. Investointiraamin avulla kaupunki velkaantuu vuoteen 2025 mennessä enimmillään 1 miljardin euron verran, kun samalla investointien määrä on 1,9 miljardia euroa. Investointikaton toimivuus kuitenkin olettaa kuitenkin että kaupungin vuosikate nousee 80 miljoonasta eurosta 145 miljoonaan euroon.
Investointiraami määrittää myös sen että esimerkiksi infrarakentamiseen käytetään vuosittain noin 55 miljoonaa euroa. Investointiraamin ulkopuolelle jäävät kuitenkin merkittävät hankkeet Rantaväylän tunneli, ratikka ja Kansi, joista on valtuuston erillispäätös. Näihin tulee luultavasti lisäksi myös Asemakeskus, ellei sen infran rakentamiseen käytetä muuta rahoitusmallia.
PALM-suunnitelman asuntotuotannollinen tavoite jakautuu seuraavasti:
- omakotitalojen ja omakotitalomaisten asuntojen määrä nostetaan 15 %
Omakotitonttien hakijamäärä on kuitenkin ollut laskeva viimeisen kymmenen vuoden aikana:
Tähän vaikuttaa osaltaan myös se, että tonttihakuja on järjestetty vain 1-2 kertaa vuodessa sekö se että omakotitonttitarjonnan sijoittuminen kauemmaksi keskustasta ja esimerkiksi Kämmenniemen tonteille ei ole löytynyt hakijoita. Kiinnostavuus myös uusien alueiden ensimmäisten tonttien rakentamiseen on osoittautunut pieneksi. Nykyään myös entistä useampi varaus jää johtamatta sopimukseen, jossa yhtenä syynä arvioidaan olevan pankkien kiristyneet vakuusvaatimukset. Osittain kysyntään arvioidaan vaikkutavan sen, että asunnon ostajat arvostavat keskustojen läheisyyttä palveluiden ja joukkoliikenteen muodossa, jolloin kysyntä kohdistuu entistä enemmän kerrostalotyyppiseen asumiseen. Myöskin pitkään jatkuneen taloudellisen taantuman uskotaan vaikuttavan pientalotonttien kysyntään.
Lähteekö omakotitonttien kysyntä enää kasvuun? Riippuu tietysti kuinka lähelle keskustaa ja joukkoliikennettä niitä osoitetaan. Toisaalta pitää myös miettiä sitä kannattaako niitä osoittaa kuinka läheltä keskustaa. Asuntorakentamisen monimuotoistamiseksi kaupunki pyrkii kehittämällä konsepteja kerrostalo- ja pientalorakentamiseen.
Vuosien 2016 - 2018 kaavoitusohjelman mukaan Tampereelle kaavoitetaan asuntorakentamiseen 1 103 000 kem ja muuta kerrosalaa 533 000 kem. Pientaloasuntojen määrä olisi 1010, joista ei luultavasti tule toteutumaan ihan kaikki.
Vuoden 2016 kiinnostavampia kaavoitushankkeita ovat Eteläpuisto, jonka alue hieman muuttui keskustan yleiskaavassa; Abloyn tehtaan alue Epilässä Tohlopin rannassa ja täydennysrakentaminen 10 Korttelissa ja Tammelan puistokadulla.
Vuonna 2017 pyritään kaavoittamaan muun muassa Hipposkylä Kissanmaalla ja Kalevanaukio Kalevan Prisman pohjoispuolella.
2018 on monia isoja kohteita, joista osa siirtynee myöhemmäksi mutta toivotaan ettei niin käy. Kaavoitusohjelman mukaisesti kaavoitettaisiin Särkänniemi-Onkiniemi, Tammelan toriparkki, Asemakeskuksen I vaihe, Tullin alueen I vaihe, Hakametsän täydennysrakentaminen, Hiedanrannan I vaihe, Lakalaivan I vaihe ja Hervannan pääakseli.
Lakalaivan alue on tullut taas ajankohtaiseksi, sillä kaupunki yrittää tasapainottaa uutta rakentamista eri puolille kaupunkia. Hervannan pääakseli käsittää tässäkin ketjussa ainakin kertaalleen käsitellyn alueen Hervannan valtaväylän länsipuolella, tornikolmikkoa vastapäätä ja se käsittää 40 000 kem asumista ja 20 000 kem muuta rakentamista.
