[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
16valve kirjoitti:Jotain tollastahan siihen vois rakentaaEdelleenkään en suostu mihinkään vaihtoehtoon jos siihen ei sisälly Näsinneulan upgreidaus Tesla-coiliksi a'la Red Alert...
K-P kirjoitti:Samaan syssyyn tosta savupiipun oikealla puolella olevasta hökötyksestä saisi hyvän Nodin obeliskin, jos sen maalaisi mustaksi ja asentaisi voimakkaan laserin.16valve kirjoitti:Jotain tollastahan siihen vois rakentaaEdelleenkään en suostu mihinkään vaihtoehtoon jos siihen ei sisälly Näsinneulan upgreidaus Tesla-coiliksi a'la Red Alert...
Aamulehti kirjoitti:Poukamat voitti Mustanlahden opiskelijakilpailun
Mustanlahden opiskelijakilpailussa on jaettu kolme palkintoa. Luova Tampere -ohjelman, Tampereen kaupungin Kaupunkisuunnittelun ja TTY:n arkkitehtuurin laitoksen arkkitehtuurin opiskelijoille järjestämässä kilpailussa palkittiin kolme työtä ja jaettiin kaksi kunniamainintaa.
Ensimmäisen palkinnon sai Poukamat. Sen tekijät ovat arkkitehtiylioppilaat Nikolai Rautio, Matias Saresvuo, Tomi Laine, Juuso Hatakka.
Kakkossijalle nousi Venhokas. Sen on tehnyt arkkitehtiylioppilas Kaisa Toivonen.
Kolmannen palkinnon sai arkkitehtiylioppilas Petteri Nevan tekemä Miramare.
Kunniamaininnat saivat Blow, jonka tekijät ovat arkkitehtiylioppilaat Hanna-Kaarina Heikkilä ja Inkeri Siikaniemi, ja Soironen.
Soirosen takana ovat arkkitehtiylioppilaat Erno Honkonen ja avustaja Tuomas Raikamo.
Kilpailulla etsittiin tuoreita ja vaihtoehtoisia ideoita Mustanlahden ranta-alueen tulevalle käytölle. Kilpailu on osa Tampereen Arkkitehtuuriviikkoa 2009. Kilpailuun saapui 11 ehdotusta. Palkitut työt ovat esillä Tampereen arkkitehtuuriviikon ajan 8.-13. syyskuuta 2009 kaupungin virastotalon aulan ikkunoissa. Kaikki työt sekä palkintolautakunnan pöytäkirja ovat nähtävissä muun muassa TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen nettisivuilla osoitteessa http://www.tut.fi; Arkkitehtuurin laitos, ajankohtaista, kilpailut.
Kilpailutyökuvastoa löytyy sivuilta http://www.arkkitehtuuriviikko.fi/media.
Aamulehti kirjoitti: Arkkitehtuurin kaksi valhetta
Rakentamiskeskustelussa etsimme syitä olla rakentamatta; oikean keskustelun pitäisi miettiä sitä, miten rakentaisimme laadukkaammin
Suomalaisessa kaupunkiarkkitehtuurissa on kaksi suurta valhetta ylitse muiden. Ensimmäinen on pistetaloiksi kutsuttu järjettömyys. Toinen on se väite, ettei ylöspäin ole järkevää tai soveliasta rakentaa. Näiden kahden seurauksena suomalaiset kaupungit ovat repaleisia, yhtä aikaa tylsän ja sekavan näköisiä. Niistä puuttuu rytmi, niistä puuttuu profiili. Kaupunkirakentamisen vanha perusyksikkö, umpikortteli, tuomittiin jossain sodanjälkeisen ajan vaiheessa. Suomalaiset halusivat rakentaa maaseudun kaupunkiin ja viime vuosisadan alun hienot umpikorttelit korvattiin pistetaloilla, joiden välisessä tyhjyydessä ujeltaa kylmä tuuli.
Jostain selittämättömästä syystä suomalainen kaupunki ei saa nousta kuutta kerrosta korkeammaksi. Tätä perustellaan "ihmisläheisyydellä" ja lopputuloksena on se, että ihmiset ovat lähempänä kirjoituspöytäidealistin "ihmistä" ja kauempana oikeista naapureistaan. Ekologisinta olisi pitää kaupungit kaupunkeina, ihmiset lähellä toisiaan ja palveluita. Nyt suomalaiset puhuvat ympäristöstä, mutta eivät anna kaupunkien tiivistyä, kuten ekologisesti järkevää olisi. Kaupunkitalon piha ei tarvitse ryytimaata, mutta kaupunkikortteli tarvitsee kauppoja.
Tiiviimmän rakentamisen puolesta puhuu sekin, että tarvitsemme uusia kerrosneliöitä kipeämmin kuin ymmärrämmekään. Tampereen väkimäärä kasvaa ja jokaisen asukkaan henkilökohtainen tilantarve kasvaa. Jos Tampere jatkaa kasvuaan nykyistä vauhtia, tarvitsemme vuoteen 2030 mennessä viisi-kuusi uutta Vuoresta. Nykyisellä tahdilla emme saa niitä aikaiseksi kahtakaan. Siksi tarvitsemme tiiviin keskustan sen ohella, että raivaamme lisää luhtitaloja Lempäälän ja Kangasalan kuusikkoon. Kaiken kaikkiaan rakentamiskeskustelu on sitä, että etsimme syitä olla rakentamatta. Oikean keskustelun pitäisi miettiä sitä, miten rakentaisimme laadukkaammin.
On uskomatonta, että ympäristöään rakastavat tamperelaiset sallivat valtatien parhaalla rannallaan, mutta taloja samalle rannalle ei saisi rakentaa. Eikä siinä kaikki. Tampere ei ole vuosikymmeniin tilannut näyttävää julkista rakennusta vaan vajonnut mutasarjan ulkonäköpohdintoihin.
Suurhallinkin tapauksessa Tampere kyyristelee. Hankkeen esittelytilaisuudessa pormestari Timo P. Nieminen väisti kysymyksen kansainvälisestä arkkitehtikilpailusta ja supisi lammasmaisesti, että arkkitehtuuri on rakennuttajan asia.
Uutisväläys pormestarille: Ei ole. Hampurin HafenCity on hyvä esimerkki siitä, miten hiukan nuhraantunut kaupunki nousee arkkitehtuurikilpailujen avulla uudelle tasolle. Hampuri sai kilpailuilla juuri sitä mitä Tamperekin tarvitsee: laatua kohtuullisilla kustannuksilla.
Arkkitehtonisesti Tampere on nyt keskinkertainen, keskivertainen pohjoismainen kaupunki. Tampellan ranta ja muut uudet alueet ovat loistavia mahdollisuuksia. Ja sellaisina ne pitää nähdä, itseensä ja tulevaisuuteen uskovan kaupungin omakuvana.
Jussi kirjoitti:Raitiovaunuliikenteen laajentaminen Helsingin ulkopuolelle tuntuu olevan poliittisille päättäjille Suomessa äärimmäisen vaikeaa. Vähän niinkuin kokeeksi ajattelin heittää idean seuraavankaltaista yksisuuntaisesta Tampereen keskusta-alueen lenkkilinjasta, joka käyttäisi yksinomaan jo valmiina olevia kiskopohjia, valmiita siltoja ja reittejä jotka risteävät tai sivuavat autoteitä vain paikoin, mutta ovat jo rakennusta vaille valmiita. Linja olisi koko matkaltaan maan pinnalla.Kaunis ajatus, mutta kaatuu vaan mahdottomuuteensa ainakin omasta mielestäni.
Lenkin pituus olisi 6km ja sen rakennuskustannukset (vahvistustyöt, nauhakustannukset, kaistamuutokset, pysäkit) n. 4-6 Meur, lenkillä liikennöisi kaksi kappaletta 40 neliömetrin vaunuja, kapasiteetti n. 100 henkilöä kpl, yhteishinnaltaan 1,6 Meur (lähde Strassenbahn und Nachverker Magazin 5/2007.) Pysäkkejä olisi 10 kpl, kierrokseen kuluisi aikaa n. 16 minuuttia, jolloin vuoroväliksi kahden vaunun liikennöidessä tulisi 8 minuuttia. (keskinopeus n.35 km/h)
Pysäkit olisivat:
1. Rautatieasema, käynti uuden asematunnelin kautta asemalle, laitureille sekä Hämpin parkkiin, jossa mahdollisesti tulee olemaan liukuportaiden tapainen vaakasiirrin kuten suurilla lentoasemilla, jolla pääsisi kätevästi Hämpin parkin länsipäähän eli jonnekin Hämeensillan tuntumaan.
2. Tampere-talo (/yliopisto)
3. Areena (mikäli toteutuu - jos ei niin silti käynti tulli business parkkiin, tullin parkkitaloihin ja hotelleihin)
4. Linja-autoasema (/ratinan kauppakeskus/koskikeskus)
5. Ratina - pysäkiltä kulku ratinan stadionille, asuinalueelle ja pohjoiseen sillan yli laukontorille.
6. Eteläpuisto (ei ole tietoa mitä alueelle tulee, palvelisi nykyisellään Pyynikin aluetta ja esim. TTT:tä)
7. Metson pysäkki, pysäkin tuntumaan voisi sijoittaa muutaman länsi-Tampereelle suuntautuvan bussilinjan kääntöpaikan.
8. Näsikallion pysäkki näsihalli, särkänniemi.
9. Tampellan pysäkki, Pellavatorin laidalle voisi sijoittaa noin 5-10 nykyisin Keskustoria käyttävän bussilinjan kääntöpaikan - mielestäni linja 24 on osoittanut että tämä on erittäin tehokas väylä keskusta-alueelta itään.
10. Erkkilänsilta eli tuomiokirkon pysäkki, palvelisi lähinnä Kyttälää, Tammelaa ja Armonkalliota.
Raitiovaunujen nukkumapaikka olisi katettu tila Erkkilänsillan ja Rautatieaseman pysäkkien välisellä alueella, jossa nytkin on jotain hökkelikatoksia, paikka jossa raitiovaunut vaihtaisivat puolta junaradan yli ei ole oikein selvillä, kaipa se kannattaisi tehdä heti jossain Armonkallion kiilan paikkeilla.
Järjestelmä nopeuttaisi keskustan ympäristössä liikkumista julkisilla selvästi nykyisestä, ruuhka-aikoina matka-aika pienenisi moninkertaisesti. Monet pysäkeistä ovat lähellä parkkihalleja, jolloin palveltaisiin myös autolla kaupunkiin saapuvia. Hämeenkadun ja Keskustorin kuormittaminen bussiliikenteellä vähenisi kun osa bussilinjojen päätepysäkeistä voitaisiin sijoittaa Tampellaan, Bussiasemalle ja Metsolle (tai Eteläpuistoon) - Rautatie ja bussiasemien välille tulisi nopea yhteys. Mallissani vaunut kiertäisivät kehää myötäpäivään joka pienentäisi kustannuksia oleellisesti ja selkeyttäisi asioita, ongelmia se aiheuttaisi lähinnä sellaisille joilla on tapana unohtaa jäädä pois oikealla pysäkillä.. Bussiasemalta rautatiasemalle tai rautatieasemalta särkänniemeen matka-ajaksi laskeskelin noin 8-9 minuuttia vaikka vaunu meneekin väärään suuntaan, joten se ei mielestäni ole paha ongelma.
Jussi kirjoitti:Tuollaiselle keskustan kiertävälle pikkulenkillehän sopisi loistavasti monorail:
-Gentleman82- kirjoitti:Jussi, arvostan mielipidettäsi ja olen monessa samaa mieltä. Kerrataan tähän väliin vielä faktaa: HKL maksaa yksin a) liikennöinnin b) radanpidon c) suunnittelun d)kaluston. Valtio avusti ensimmäisen kerran v.2009 parilla hassulla miljoonalla Helsinkiä. Eli raitiovaunuliikenteen ulottaminen Helsinkiin, Helsingin ulkopuolelle jne ei ole kenenkään muun kuin esim Tampereen, Helsingin tai Turun vallassa. Valtio ei Suomessa avusta mitenkään raitiovaunuliikennettä.Kyse ei ole missään tapauksessa valtiollisesta hankkeesta - valtio, Helsinki tai Turku eivät asiaan liity millään tavalla. HKL vain siinä tapauksessa että kalustohankintoja, kunnossapitoa ja kiskojen asennustyötä tehtäisiin yhteistyössä tai tilattaisiin HKL:n kautta. Ongelma on siis Tampereen kunnallisissa poliittisissa päättäjissä - virkamiehistö ja asiantuntijat ovat mielestäni yleensä puhuneet pelkkää asiaa ja Tampereen joukkoliikenne varmasti ottaisi vaunut ilolla vastaan. Yksityisellä rahallahan tuollaisen lenkin voisi toki myös rakentaa, mutta menisi ehkä hankalaksi, vaikka kannattavaksi tuollaisen keskustalinjan varmaan saisikin.
jusa-masa kirjoitti:Kaunis ajatus, mutta kaatuu vaan mahdottomuuteensa ainakin omasta mielestäni.
- Nykyinen rataverkko ei kestä 8 minuutin jatkuvia vuorolisäksiä.
- Näsinkalliolla ratikan pitäisi nousta n.6 metriä ylemmäksi.
- Erkkilänsillan kupeessa olevat rakennukset ovat käsittääkseni purettu ihan lähiaikoina ja tilalle tulossa ratapihankatu.
- Ratinaan tulossa kauppakeskus ja kortteli on jo kaavoitettu ja linjat tuosta kohtaa pitäisi siirtää jonnekkin muualle.
- Miksi tampellan kohdalla pitäisi pompata pois kiskoilta ja palata taas muutaman sadan metrin päästä takaisin?
No, mutta siis jotain ehdotelmasi tyylistä hommaa kaupunki kyllä kaipaisi, mutta homma varmaan ratikan suhteen yleisesti varmaan lähtee etenemään kun oikorata on saatu hakattua kaavaan ja rakenteille.
Suurin virhe jonka itse jälkeenpäin huomasin oli ettei tuo kapasiteetti riittäisi mihinkään, ruuhka-aikoina yhden vaunun kapasiteetti pitäisi olla jotain 300-350 luokkaa ehdottamani 100:n sijasta. Mistä oikoradasta puhut?
