[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Tunneliversiossa on kyllä omat puolensa rakentamisen mahdollisuuksien kanssa.RV kirjoitti:Esim. Ruotsin joukkoliikenne toimii hienosti, eikä siellä ole mitään joukkoliikennekaistoja teillä vaan Tukholman ja Göteborgin alueilla on pääväylillä vähintään kolme autokaistaa suuntaansa.Tukholmassa ja Göteborgissa ei joukkoliikennekaistoja tarvita, kun liikenne hoidetaan raiteilla. Systeemi on muutenkin erilainen länsinaapurissa. Esimerkiksi Tukholmassa Viisi pikatietä yhtyy kehätiehen, joka kulkee korttelikaupungin länsipuolelta, kuten myös Göteborgissa, jossa teitä on kuitenkin vain kolme. Helsingissä on kuudella moottoritiellä suora yhteyskorttelikaupunkiin, joka tukkii tietyt väylät esim. Mannerheimintie on usein tukossa.
RV kirjoitti:Aivan, itse en ymmärrä miksi pitää rakennella jotain tunneleita kun maanpäällinen tieosuus on jo olemassa. Ja kaikki tienlevennykset näyttäisivät olevan joukkoliikennekaistojen lisäämisiä (Kehä III, Hakamäentie, Kehä I länsiosa, Länsiväylä...), jotka eivät henkilöautoliikenten ruuhkaisuutta helpota yhtään.Itäväylää ei ole metron ansiosta tarvinnut leventää eikä joukkoliikennekaistoja lisäillä:
Matka-aikoja Itä-Helsingistä pyrittiin inhmillistämään sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta kasvattamaan määräämällä yksi kaista molempiin ajosuuntiin pelkästään linja-autoille tarkoitetuiksi kaistoiksi, mutta pahin ruuhkautuminen purkautui vasta Itäväylän maastokäytävään rakennetun Helsingin metron alettua liikennöintinsä vuonna 1982. Metron rakentaminen lopetti suoraan Helsingin keskustaan johtavan bussiliikenteen, ja katuverkon kuormitus Rautatientorin ja Hakaniemen välillä laski merkittävästi. Metroliikenne vähensi olennaisesti myös yksityisautoilua Itäväylällä. Nykyisin tien liikennemäärä on Kulosaaren kohdalla n. 55 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kulosaaren sillalla n. 65 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
RV kirjoitti:Jaa, itse en pidä betoniramppeja ja eritasoliittymiä rumina. Katselin niitä mielelläni koti-ikkunastani.Niin, tämähän on puhtaasti arvostuskysymys tai sitten kyseessä on ironia. Minä näkisin kyseisiä rakennelmia mieluummin muualla kuin järven rannalla.
Sasu Karjalainen kirjoitti:Jos tunneli rakennetaan, Tampereella on historiallinen mahdollisuus kohentaa kaupunkikuvaansa. Enkä edes liioittele. Keskustakortteleita voidaan jatkaa yhtenäisesti Näsijärven rantaan asti. Tällä hetkellä kaupunki katkeaa rautatiehen ja siitä pohjoiseen on joutomaata, kivenmurskaamo hiekkakasoineen, jokunen teollisuushalli ja Kekkosentie.Erittäin hyvin sanottu siellä naapurikerrostalossa
Tällä hetkellä kaupunki kääntää selkänsä Näsijärvelle kuten on myös pitkälti Pyhäjärven laita. Keskustassa liikkuessa ei uskoisi kyseessä olevan kaupungin jota mainostetaan sillä, että se sijaitsee kahden järven välissä.
Rantaväylää aletaan nyt ajaa tunnelissa valtion suuntaan
16.08. - 07:44 (Luotu: 07:42)
Periaatepäätös: Tampereen valtuutetut valitsivat maanalaisen linjauksen selvin äänestysluvuin, ranta halutaan jättää avoimeksi kaikille
Tampereen päättäjien jahkaaminen rantaväylän pitkän tunnelin puolesta ja vastaan päättyi ainakin vähäksi aikaa keskiviikkoiltana.
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti äänin 61-3, että asemakaavoitusta ja tiesuunnittelua jatketaan tunnelivaihtoehdon pohjalta.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Seppo Salmisen (sd) esittämän ponnen, jonka mukaan rahoitusvaihtoehdot tuodaan kaupunginvaltuuston arvioitavaksi ennen lopullista päätöksentekoa. Alkuperäisessä päätösesityksessä puhuttiin kaupunginhallituksen arvioinnista.
Nyt tehty periaatepäätös toimii työkaluna, kun valtiota yritetään saada jakamaan 120 miljoonaa euroa maksavan tunnelin rakentamiskuluja.
- Se on tärkeä viesti valtion suuntaan. Kaupunki haluaa rakentaa sekä tunnelin että kaavoittaa Ranta-Tampellan asumiseen, pormestari Timo P. Nieminen (kok) sanoi.
Kansanedustajat yhteisrintamaksi
Nieminen lupasi, että kaupunki nostaa tunnelin tavalla tai toiselle neuvottelupöytään valtion kanssa jo syksyn aikana. Hän vetosi myös kaikkien Pirkanmaan kansanedustajien yhteistyöhön asiaan eteenpäin viemiseksi.
Hallitus antaa liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle helmikuussa.
Tarkoituksena on saada hanke väylien kakkoskoriin, jotka toteutettaisiin 2012-2017. Ykköskorin on käytännössä paketoinut jo edellinen hallitus.
Toisena vaihtoehtona ovat Niemisen mukaan erilaiset maksujärjestelyt.
On puhuttu, että kaupunki voisi rahoittaa aluksi valtion osuuden ja valtio maksaisi sen vähitellen jälkikäteen.
- Jälkirahoitusmallissa valtion maksuosuuden ja koron on oltava tiedossa, Seppo Salminen vaati.
"Ranta pitää jättää kaikille avoimeksi"
Irene Roivainen (vihr) perusteli tunnelia myös sillä, että se edistää kevyen liikenteen kehittämismahdollisuuksia.
- Lisäksi se avaa Näsijärven kaikille kaupunkilaisille uudella tavalla. Ranta pitää jättää kaikille avoimeksi, Roivainen asetti reuna-ehtoja Ranta-Tampellan asuntokaavoittamiselle.
Samaa mieltä rantaviivan säästämisestä kaupunkilaisille oli myös muun muassa sitoutumattomien ryhmänjohtaja Hannu Soro.
Monet valtuutetut totesivat, ettei tunneli sinänsä ratkaise Tampereen keskustan ruuhkautumista liikenteen yhä kasvaessa. Joonas Lepistö (sd) ja Pekka Salmi (sd) peräsivät myös joukkoliikenteen kehittämistä pontevammin.
Pintavaihtoehtoa kannattanut Satu Sipilä (kd) pelkäsi tunnelin puurouttavan keskustan pitkittäisliikennettä, koska tunneliin pääsee vain sen päistä. Muutamat valtuutetut ottivat esille myös onnettomuusriskit ja sen, että tunnelissa ajaminen voi tuntua ahdistavalta.
Pintavaihtoehdon puolesta äänestivät Satu Sipilä (kd), Lasse Heikkilä (kd) ja Jari Heinonen (skp). He olisivat säilyttäneet tunnelin vain tulevaisuuden optiona ja liittivät päätökseen eriävän mielipiteensä.
Aki Taponen
Aamulehti kirjoitti:Valtiolta 45 miljoonaa euroa rantaväylän tunneliin vuonna 2015
Tunnelihanke: Jos kaikki menee hyvin, rakentamaan saatetaan päästä jo 2010
Valtio rahoittaa Tampereen rantaväylän tunnelihanketta 45 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Summa on kolmannes tunnelihankeen tämänhetkisestä kustannusarviosta, joka siis kokonaisuudessaan on 140 miljoonaa euroa. Kyseessä on niin sanottu kunnan aikaistamislaina, joka tarkoittaa sitä, että ensi alkuun kustannuksista huolehtii kokonaisuudessaan Tampereen kaupunki, jolle valtio maksaa oman osuutensa myöhemmin, tässä tapauksessa vuonna 2015.
- Kaupunki lähetti joulukuussa liikenneministeriölle kirjeen, jossa esitettiin, että tunnelihanketta ryhdyttäisiin toteuttamaan, ja että kaupunki maksaisi alkuvaiheessa myös valtion osuuden hankkeesta. Valtio maksaisi oman osansa sitten myöhemmin takaisin, taustoittaa kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen.
- Näyttää siltä, että saimme, mitä halusimme, Laaksonen jatkaa.
Valmista ehkä 2015
Valtion rahoituksen varmistuminen tarkoittaa sitä, että tunnelihanke lähtee nyt toden teolla käyntiin. Parhaillaan ollaan laatimassa rantaväylän tiesuunnitelmaa, ja samaan aikaan sen kanssa laaditaan myös tunnelin sisältävä asemakaava. Näiden odotetaan valmistuvan tänä vuonna. Sen jälkeen, vuonna 2009, ryhdytään laatimaan varsinaista rakennussuunnitelmaa ja kilpailuttamaan urakoitsijoita.
- Jos kaikki etenee sujuvasti, rakentamaan päästään aikaisintaan vuonna 2010, Laaksonen arvioi.
Tunnelin rakentamisajaksi hän kaavailee noin neljää vuotta, mikä tarkoittaisi, että tunneli valmistuisi vuosina 2014 - 2015.
- Luulen, että liikenneministeriön ajatuksena on nimenomaan ollut, että valtio maksaa osuutensa sitten, kun tunneli valmistuu, Laaksonen arvelee.
Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että kyseessä on suuri hanke, jonka tielle voi tulla vielä monta mutkaa. Jo yksin kilpailuttamisesta on tulossa iso urakka. Lisäksi hanketta saattavat viivästyttää ympäristökysymykset. Ympäristökeskus on vaatinut hankkeelle ympäristövaikutusten arviointia, mutta kaupunki on valittanut vaatimuksesta. Mikäli YVA kuitenkin täytyy tehdä, tunnelin valmistuminen lykkääntynee huomattavasti.
Virpi Ekholm, Hanna Hyvärinen/ Aamulehti
Aamulehti kirjoitti:Myös Ranta-Tampellan suunnitelmat etenevät
Rantaväylän tunnelihankkeen edistyminen tarkoittaa sitä, että myös Ranta-Tampellan asuntoalueen rakentaminen nytkähtää eteenpäin. Niinpä tieto tunnelin rahoituksen varmistumisesta on alueen maanomistajalle YIT:lle varsinainen ilouutinen.
- Tätä on odotettu kauan. Se, että tunnelihanke saa konkreettisen aikataulun, merkitsee, että myös Ranta-Tampellan kaavoittaminen voi nyt lähteä oikeasti liikkeelle, kiteyttää YIT:n Tampereen aluetoimiston rakennuttajapäällikkö Matti Rautaharkko. Kaavoituksen aikana selviää, milloin ja mistä Ranta-Tampellan rakentaminen voidaan aloittaa.
- Kaava näyttää, voidaanko joitakin osia ryhtyä rakentamaan liikenteen kulkiessa vielä maan päällä, Rautaharkko toteaa.
Ennen rakentamaan ryhtymistä pitää kuitenkin vielä tarkistaa, pitävätkö muutaman vuoden takaiset rakentamissuunnitelmat yhä kutinsa vai joudutaanko niitä päivittämään. Muutoin YIT:ssä ollaan valmiita tarttuman toimeen niin pian kuin mahdollista.
- Ja kun vauhtiin päästään, alue rakentuu varmasti ripeästi, Rautaharkko uskoo.
Hanna Hyvärinen/ Aamulehti
Tietenkin perusteluna oli autoilun suosiminen. Eivät tietenkään ajatelleet, että yhtä tärkeätä on se, että saadaan hyvältä paikalta tilaa tehdä asutusta.
