Taloforum.fi

Tampereen kaupunki on päättänyt siirtää Sara Hildénin taidemuseon pois Särkänniemen alueelta ja museon uudeksi paikaksi on kaavailtu Finlaysonin aluetta. Museosta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu vielä tämän vuoden aikana. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nyt nähtävillä. https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8800

Todennäköisesti museo tulisi sijaitsemaan Finlaysoninkadun ja Kuninkaankadun kulmassa olevan parkkipaikan kohdalla. https://goo.gl/maps/LtyAkHixMsPxJEmu5

Itse pidän tulevaa paikkaa huonona, varsinkin jos vertaa nykyiseen sijaintiin Näsijärven rannassa. En tiedä paljonko Varma on sijaintiin vaikuttanut. Lisäksi sijainti suojeltujen rakennusten välissä keskellä Tammerkosken teollisuusmaiseman rakennetun kulttuuriympäristön alueen pohjoisosaa tulee vaikuttamaan arkkitehtuurikilpailun tulokseen, eikä nykyisen museorakennuksen kaltaista rohkeaa rakennusta todennäköisesti tulla näkemään.

Nyt voisi olla Tampereella mahdollisuus profiilinnostoon kansainvälisessä mielessä. Pohjoismaiden ja Viron ulkopuolella aniharva on kaupungista koskaan kuullutkaan, mutta mikäli uusi taidemuseo pääsisi arkkitehtuurilehtien kanteen, samalla museon näyttelyihin panostaen, voivat ainekset Bilbao-efektiin olla olemassa, vaikka kulkuyhteydet ulkomaille ovatkin vielä heikohkot.

Eli ei mitään hillittyä laatikkoa, vaan toivottavasti Tampereella nähdään jotain Suomessa toistaiseksi ennennäkemätöntä. -Helsinki jo missasi tilaisuudet Musiikkitalon, Kansallismuseon laajennuksen ja osaltaan myös Keskustakirjaston suhteen, joten nyt olisi Tampereella erinomainen iskunpaikka.

Tande kirjoitti: ↑01.05.20 00:55 Eli ei mitään hillittyä laatikkoa, vaan toivottavasti Tampereella nähdään jotain Suomessa toistaiseksi ennennäkemätöntä. -Helsinki jo missasi tilaisuudet Musiikkitalon, Kansallismuseon laajennuksen ja osaltaan myös Keskustakirjaston suhteen, joten nyt olisi Tampereella erinomainen iskunpaikka.

En mitenkään osaa pitää Oodia missattuna tilaisuutena. Ja Musiikkitalokin on sisuksiltaan osoittautunut suureksi onnistumiseksi. Minusta se on muutenkin ikääntynyt kauniisti, avautunut seinien ulkopuolelle ja lunastanut paikkansa. Toisin kuin vaikka naapurinsa Kiasma, joka sentään on Helsingin moderni wau-ilmiö. Helsingin suurimpia epäonnistumisia ovat kuitenkin ne kulttuurirakennukset, jotka ovat jääneet rakentamatta jos jonkinlaisten kulttuurikahakoiden jälkeen, kuten Armi-talo ja Guggenheim. Kun keskitytään vain vastustamaan siinä toivossa että omille hankkeille tai suosikeille irtoaisi enemmän tukivaroja, käy helposti lopulta niin ettei kukaan saa mitään. Olen tässä juuri 80 täyttäneen Vappu Taipaleen linjoilla. Kaikkia vähänkin fiksuja kulttuuriprojekteja pitää aina kannattaa, vaikka itse suosisikin muita suuntauksia.

Onko Sara Hildenin museon siirrolle muuta syytä kuin syrjäinen sijainti? Onko toiminta esim. laajenemassa jollain tapaa?

veka kirjoitti: ↑01.05.20 12:17 Onko Sara Hildenin museon siirrolle muuta syytä kuin syrjäinen sijainti? Onko toiminta esim. laajenemassa jollain tapaa?

Lehtijuttujen mukaan rakennus on huonossa kunnossa. Itselleni tulee väistämättä mieleen, että se on huonossa kunnossa niin kuin Nesteen torni oli kelvoton nykyaikaiseksi toimistoksi, kunnes ei ollutkaan. Toisin sanoen, sijaintiin ollaan tyytymättömiä ja siksi ei haluta panostaa peruskorjaukseen, vaan mieluummin uuteen. Vanhalla paikalla Särkänniemessä luulisi olevan tilaa laajentaa, jos on laajennustarvetta.

Sinänsä kyllä ymmärrän valituksen sijainnista. Särkänniemeen pitää lähteä, keskustassa museoon voi piipahtaa katsastamaan näyttelyn. Järvimaisema on hieno, mutta taidemuseolle ehkä sittenkin toissijainen juttu.

Mitähän nykyiselle museolle aiotaan tehdä? Se on minustakin hieno rakennus lajissaan, ja hienolla paikalla.

veka kirjoitti: ↑01.05.20 12:17
En mitenkään osaa pitää Oodia missattuna tilaisuutena. Ja Musiikkitalokin on sisuksiltaan osoittautunut suureksi onnistumiseksi.

Siis nimenomaan onnistuneita ja tarkoituksessaan erittäin toimivia rakennuksia. Lähinnä viittasinkin, ettei toimivasta funktiosta huolimatta Helsingin uudet ison budjetin kulttuurirakennukset ole onnistuneet tuomaan kaupungille uutta näkyvyyttä kansainvälisen isomaan yleisön silmissä. -Bilbao-efektiin (Tai tai vaikka mikä vaikutus Sydneyn oopperatalolla on ollut) ei mielestäni tarvita Guggenheim-brändiä, jos tahtotilaa ja näkemystä on riittävästi,

Ehkä vähän off-topicia, mutta Bilbaoon ja Sydneyn verratessa on ihan hyvä muistaa, että Suomi ei voi ikinä kilpailla täysin samassa sarjassa Espanjan tai Australian kaltaisten turistipesäkkeiden kanssa. Jos katsoo muita Pohjoismaita, parasta mitä oikeastaan voi saada aikaan on Oslon oopperatalon kaltainen luomus. Eikä Oodi tai Amos Anderssonin taidemuseo järin kaukana vastaavasta olekaan.

Arkkitehtuurikilpailu on alkanut 31.8. ja päättyy 2.12. Kilpailun tulokset julkistetaan alkuvuodesta 2021.

Taidemuseon uudisrakennukselle aiottu alue rajautuu Kuninkaankatuun, Wilhelm von Nottbeckin puistoon, Polttimonkatuun sekä nykyiseen Pääkonttori -rakennukseen Finlaysonin alueella. Arkkitehtuurikilpailu Tampereen kaupungin historialliseen keskustaan on kansainvälisesti kiinnostava ja haastava suunnittelutehtävä. Se on jo herättänyt kiinnostusta alan ammattikunnassa ja kilpailuun odotetaan runsasta osanottoa sekä laadukkaita ja vaikuttavia ehdotuksia.

https://goo.gl/maps/vFCLrQYJ4zGT1yWi6

Nykyinen museorakennus on suojeltu tulevassa Onkiniemen kaavassa, samoin on suojeltu museon ympäristö.

https://www.sarahildenkilpailu.fi/

Sara Hildénin taidemuseon kilpailuun saapui huimat 460 ehdotusta:
https://sarahildenkilpailu.fi/post/kilp ... -ehdotusta

Taitaa olla Helsingin Guggenheimin jälkeen toiseksi eniten ehdotuksia kerännyt arkkitehtuurikilpailu Suomessa (Guggenheim-kisaan poskettomat 1715 ehdotusta). Vertailun vuoksi viime vuonna järjestettyyn kansallismuseon kilpailuun saapui 177 työtä ja kolmen vuoden takaiseen Tampereen taidemuseon kisaan 147 työtä. Melkoisen suurta on siis Sara Hildénin herättämä kiinnostus arkkitehtien keskuudessa näihin verrattuna.

Mielenkiinnolla odotan kilpailutöitä, kunhan ne saadaan verkkoon näytille. Riittääpä ainakin tuomaristolla työnsarkaa.

^ Helsingin keskustakirjaston kilpailuun tuli 544 ehdotusta.

Serlachius-museoon taisi muistaakseni tulla myös valtava määrä.

Totta tosiaan. Serlachius-museo keräsi 579 ehdotusta, eli pesi jopa keskustakirjaston.

Enpä tiedä sitten, ovatko nuo lukemat näissä koko maailmalle avoimissa kilpailuissa kovin merkityksellisiä. Guggenheim-kilpailussa oli osa ihan huttua, jotain minuutissa väsättyjä pahvitötteröitä tai ihan konseptitason maalailua, joissa ei erottanut mitään varsinaista suunnitelmaa rakennuksesta. Maailma on näköjään mennyt tämmöiseksi, että jos pidetään täysin avoin kilpailu kulttuurialan rakennuksesta, jossa arkkitehtoninen tyyli on vapaampi kuin muissa hankkeissa, niin ehdotuksia tulee kaikilta kynnelle kykeneviltä ja aika monelta kykenemättömältä.

Ehdotusten lukumäärään vaikuttaa yleisen kiinnostuksen lisäksi myös palautuksen työläys. Tämä Sara Hildénin museon kilpailu oli varsin helppo suunniteltava, jonka lisäksi palautus oli melko kevyt ja kokonaan digitaalinen. Verrattuna vaikkapa Kansallismuseon kilpailuun, jossa piti palauttaa fyysiset pahville kiinnitetyt A1-tulosteet. Pelkkä tulostus maksaa äkkiä sen pari sataa euroa, mikä helposti karsii yksittäisiä arkkitehtejä ja erilaisia kaveriporukoita pois kisasta.

Odotan innolla ehdotuksien näkemistä, varsinkin jos mennään ehdotusten nimien perusteella.

• 2BOX

• Ei mikään Vooninkinen

• Expanded White Cube

• Finlayson Gate

• Halli Numero 4

• Manselot

• Nimimerkki on piirros, jossa on kaksi suorakaidetta sisäkkäin

• Taidekuutio

• XXX

Sekä kaikki, joissa mainitaan tiili tai brick.

Ehdotukset ovat nyt nähtävillä. Ehdotusten määrästä johtuen tuomariston päätös on tulossa huhtikuussa.

En vielä katsonut miltä edellisen viestini ehdotukset näyttävät mutta yleisesti listan pikkukuvien perusteella mennään aika laidasta laitaan.

https://entries.sarahildenkilpailu.fi