Taloforum.fi

[hylje]

On näemmä turha esittää järkiperusteita sille, että kaupungin pitäis olla toimiva. Kun meillä on näitä historiallisia kerrostumia joilla pitää epäkriittisesti kiusata kaupunkilaisia, kun pieninkin historiallisuus on aina ihmisen arkikokemuksia ja toimivaa elämää tärkeämpää. Hallintoalamaiset kärsiköön, ja ihailkaa näitä raunioita.

Kun kerta yhteistä ymmärrystä ja kanssakeskustelijoiden kunnioitusta omasta rehellisestä yrityksestäni huolimatta ei ole, niin todetaan sitten että EPÄIRONISESTI ja VAKAVASTI pitäisi kieltää historiallinen suojelu ja järjestelmällisesti räjäyttää tai puskutraktorilla kumota kaikki yli 20 vuotta vanhat talot maan tasalle aloittaen vanhimmista. En jää kaipaamaan.

[RT]

Ehdottomasti, Helsingin rautatieasema purkuun vain ja uusi tilalle. Vaikkapa tällainen juuri avattu, moderni kaunokainen Brittein saarilta? https://en.wikipedia.org/wiki/Brent_Cro ... ay_station

Tokihan myös esimerkiksi Versailles'n palatsi on todella epäkäytännöllinen, sen eristykset ja ilmastointi ovat kuin 1700-luvulta eikä tietoliikennekaapeleidenkaan kulkua ole huomioitu suunnittelussa. Ja lisäksi kauheasti hukkatilaa, joka voitaisiin käyttää tehokkaasti asuntoina. Eikai näille voi kukaan järkevä keksiä mitään säilyttämisperusteita..eihän?

Tampere voi näin kehittyä moderniksi, tehokkaaksi ja sieluttomaksi kaupungiksi, jossa ei ole minkäänlaisia ajallisia kerrostumia. Miksi meillä oikeastaan edes koulutetaan arkkitehteja pitkän kaavan kautta, jos vain funktionaaliset näkökulmat saa huomioida ja kaikki lanataan 15-20 vuoden päästä? Arkkitehtikoulutushan pitäisi selkeästi tiputtaa vuoden kirjekurssiksi.

Tässä yksi lehtijuttu purkamisvimman syistä: https://www.hs.fi/visio/art-2000010052081.html

1970-luvun ddr-tyylisen talon vertaaminen Versaillesin palatsiin tai Helsingin rautatieasemaan ampuu täysin yli. Usein näiden 1960-70-luvun talojen tieltä on purettu vanhaa rakennuskantaa surutta, kuten esim. Tampereen Sokoksen tieltä komea jugend-talo.

Itse en jää tätä Itsenäisyydenkadun taloa kaipaamaan.

[TurkuCubed]

1970-luvun ddr-tyylisen talon vertaaminen Versaillesin palatsiin tai Helsingin rautatieasemaan ampuu täysin yli. Usein näiden 1960-70-luvun talojen tieltä on purettu vanhaa rakennuskantaa surutta, kuten esim. Tampereen Sokoksen tieltä komea jugend-talo.

Itse en jää tätä Itsenäisyydenkadun taloa kaipaamaan.

Se että haukkuu Itsenäisyydenkadun rakennuksen miksi tahansa 70-luvun ddr palikaksi ei myöskään edusta mitään kovin korkeatasoista argumentointia. Kuten jo tässä ketjussa aiemmin totesin, Suomen kaupungit ovat täynnä oikeasti mitään sanomattomia elementtikuutioita, joilla ei ole mitään arvoa, mutta tämä rakennus on tehty isolla rahalla ja on tyylipuhdas aikansa esimerkki, joka tulisi edes osittain säästää.

Ihan jos vain ajatellaan kestävää kehitystä, ei ole mitään järkeä purkaa näin nuoria rakennuksia. En ole kannattamassa mitään koko kaupungin museointia, päin vastoin kaupunki on mielestäni jatkuvasti muuttuva asia. En tunne tonttia hyvin, mutta uskon että mikäli vain tahtoa löytyisi tontin omistajalta ja kaupungilta, niin paikalle olisi mahdollista sijoittaa tehokkaampi uudisrakennus niin että vanhan pankin tyylikäs julkisivu säilyy.

Silloin edellisen purkuvimman aikaan, purettiin taloja kovin tutun kuuloisin syin: ei sovi nykyaikaan, kallis korjata, huono tehokkuus, rumia jne. Siitä huolimatta ne rakennuket jotka säilyivät ja saivat ansaitsemansa remontin, toimivat nykyään hyvin asuintaloina ja liiketiloina. Uskon että tämän Itsenäisyydenkadun rakennuksen ja muiden jo purettujen modernismin merkkirakennusten kanssa käy samoin kuin nyt kaipailtujen jugend (ym) helmien kanssa. Täytyy muistaa että 1960-80 -lukujen rakennukset ovat nyt suunnilleen saman ikäisiä, kuin niihin aikoihin ja osin niiden tieltä puretut rakennukset.

Ja se että jonkin rakennuksen tieltä on purettu jotain mikä nykyään nähtäisiin arvokkaana; tekeekö se nykyisestä rakennuksesta jotenkin vähemmän arvokkaan arkkitehtonisesti? Omasta mielestäni ei.

[RT]

1970-luvun ddr-tyylisen talon vertaaminen Versaillesin palatsiin tai Helsingin rautatieasemaan ampuu täysin yli. Usein näiden 1960-70-luvun talojen tieltä on purettu vanhaa rakennuskantaa surutta, kuten esim. Tampereen Sokoksen tieltä komea jugend-talo.

Itse en jää tätä Itsenäisyydenkadun taloa kaipaamaan.

Se että haukkuu Itsenäisyydenkadun rakennuksen miksi tahansa 70-luvun ddr palikaksi ei myöskään edusta mitään kovin korkeatasoista argumentointia. Kuten jo tässä ketjussa aiemmin totesin, Suomen kaupungit ovat täynnä oikeasti mitään sanomattomia elementtikuutioita, joilla ei ole mitään arvoa, mutta tämä rakennus on tehty isolla rahalla ja on tyylipuhdas aikansa esimerkki, joka tulisi edes osittain säästää.

Ihan jos vain ajatellaan kestävää kehitystä, ei ole mitään järkeä purkaa näin nuoria rakennuksia. En ole kannattamassa mitään koko kaupungin museointia, päin vastoin kaupunki on mielestäni jatkuvasti muuttuva asia. En tunne tonttia hyvin, mutta uskon että mikäli vain tahtoa löytyisi tontin omistajalta ja kaupungilta, niin paikalle olisi mahdollista sijoittaa tehokkaampi uudisrakennus niin että vanhan pankin tyylikäs julkisivu säilyy.

Silloin edellisen purkuvimman aikaan, purettiin taloja kovin tutun kuuloisin syin: ei sovi nykyaikaan, kallis korjata, huono tehokkuus, rumia jne. Siitä huolimatta ne rakennuket jotka säilyivät ja saivat ansaitsemansa remontin, toimivat nykyään hyvin asuintaloina ja liiketiloina. Uskon että tämän Itsenäisyydenkadun rakennuksen ja muiden jo purettujen modernismin merkkirakennusten kanssa käy samoin kuin nyt kaipailtujen jugend (ym) helmien kanssa. Täytyy muistaa että 1960-80 -lukujen rakennukset ovat nyt suunnilleen saman ikäisiä, kuin niihin aikoihin ja osin niiden tieltä puretut rakennukset.

Ja se että jonkin rakennuksen tieltä on purettu jotain mikä nykyään nähtäisiin arvokkaana; tekeekö se nykyisestä rakennuksesta jotenkin vähemmän arvokkaan arkkitehtonisesti? Omasta mielestäni ei.

Entisen Itä-Berliinin keskustassa oli juuri tuon tyyppisiä rakennuksia, siitä tuo ddr-vertaus. Ei niitä sielläkään kovin moni ole jäänyt kaipaamaan.

Totta on että esim. jugend-talot ovat nykyään arvostettuja. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa että 1970-luvun talot olisivat tulevaisuudessa kovin haluttuja. Suuri osa purkutuomion saaneista 1960-70-luvun ovat toimistotaloja.

[OssiS]

Berliinin tv-torni on varmaan tunnetuin DDR:n tuotos ja yhdennäköisyys Näsinneulaan silmiinpistävä. Tästä huolimatta en ainakaan ole kuullut ihmisten huutelevan Näsinneulan purkamisen perään, ihan vain koska muistuttaa DDR:n rakennusta. Kuka puusilmä muutenkaan mahtoi keksiä että brutalismi=DDR=paskaa?

Tuo rakennus on ainut mieleen jäänyt asuintalo Tampereella, kun muut mieleenpainuvat ovat tyyppiä näköalatorni, kirjasto tai Kalevan kirkko. Tykkään olla sitä mieltä, että onnistunut arkkitehtuuri herättää tunteita. Siinä tämä talo selvästi hoitaa tehtävänsä. Huumorihommaa verrata tätä muuhun 70-luvun rakennuskantaan, vaikka itse kyllä kovin kaipaan niitä 70-luvun asuntopohjia.

[apollonkatu]

Kuka puusilmä muutenkaan mahtoi keksiä että brutalismi=DDR=paskaa?

No jos brutalismi lähtökohtaisesti edustaa ihmisvihamielistä kaupunkisuunnittelua ja ajattelua, niin ei ihme että sama suuntaus oli, on edelleen voimissaan punafasistisissa DDRssä, Neuvostiliitossa ja nykyään avoimen fasistisella Venäjällä. Suuntaus, jossa ihmisen viihtyvyys on minimoitu ja koko esteettinen historiamme kielletään alistaa yksilön juuri sellaiseen orjan rooliin, jossa hän marssi hiirenkoloonsa illalla ja aamulla taas sorvinääreen tuhansien muiden harmaiden asukkaiden kanssa. Joka aamu, herätyslaulun soidessa keskusradiosta monotonisessa, satojen muiden pesubetonin harmaiden neukkukuutioiden mikrorajoonissa.

[Biosphere]

Totta on että esim. jugend-talot ovat nykyään arvostettuja. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa että 1970-luvun talot olisivat tulevaisuudessa kovin haluttuja. Suuri osa purkutuomion saaneista 1960-70-luvun ovat toimistotaloja.

Jugend-talot olivat arvostettuja myös pahimman purkuvimman aikaan ja niiden pelastamiseksi heräsi kansanliikkeitä. Samanlaista liikehdintää ei ole noussut modernististen talojen purkamista vastaan.

Muutenkin tuo jugendin arvostamattomuus oli lähinnä arkkitehtipiirien ideologista hyljeksintää, joka kohdistui vielä pahemmin uusrenessanssitaloihin. Tavallisella kaduntallaajalla tuskin oli erityistä syytä halveksia vanhempaa rakennuskantaa, mutta niistä toki puuttui modernit mukavuudet, jonka vuoksi niiden purkaminen ja korvaaminen uudella rakennuksella oli monen mielestä järkevää kehitystä.

[hmikko]

No jos brutalismi lähtökohtaisesti edustaa ihmisvihamielistä kaupunkisuunnittelua ja ajattelua, niin ei ihme että sama suuntaus oli, on edelleen voimissaan punafasistisissa DDRssä, Neuvostiliitossa ja nykyään avoimen fasistisella Venäjällä.

No niin, pannaan nyt vauhdilla maailmanhistoria ja arkkitehtuurin suuntaukset... DDR lopetettiin lokakuussa 1990 ja Neuvostoliitto jouluna 1991. Saisiko esimerkkejä brutalismista nyky-Venäjältä? Itselleni ei ole osunut eteen yhtäkään.

Kuten on usein todettu, sana brutalismi tulee alun perin ranskankielisesti ilmauksesta béton brut, paljas betoni. Sillä ei siis ole tekoa brutaaliuden kassa. Varsinaisen arkkitehtonisen tyylisuunnan määritteleminen tarkasti on hankalaa, niin kuin se melkein aina on. Yksi alkuperäisistä inspiraatioista oli Natsi-Saksan rakentamat betoniset linnoitukset ja tukikohdat Ranskan rannikolla (esimerkiksi näin). Siinä vaiheessa, kun brutalismi oli muodissa, Euroopassa oli meneillään jälleenrakennus, ja silloisen modernismin ääneen lausutut tavoitteet olivat tietysti ihmisvihamielisyyden vastakohta. Piti saada hyviä, valoisia asuntoja massoille, kaikille avoimia julkisia rakennuksia jne. Lajin brittiläinen lippulaiva oli Barbican Estate ja Barbican Centre konserttisaleineen. Nuo rakennettiin Lontoon pommituksissa tuhoutuneiden rakennusten tilalle.

Neukkulan ja itäblokin elementtituotannolla ei tyylin puolesta ole juuri mitään tekemistä brutalismin kanssa. Betoni oli harmaata lähinnä siksi, että sen maalaamiseen ei ollut varaa, tai maali oli niin huonoa, että se ei pysynyt seinässä. Neukkulan julkiset rakennukset ovat enemmän velkaa sikäläiselle konstruktivismille ja ihan vaan bauhausilaiselle modernismille kuin brutalismille, sanoisin.

[apollonkatu]

No jos brutalismi lähtökohtaisesti edustaa ihmisvihamielistä kaupunkisuunnittelua ja ajattelua, niin ei ihme että sama suuntaus oli, on edelleen voimissaan punafasistisissa DDRssä, Neuvostiliitossa ja nykyään avoimen fasistisella Venäjällä.

No niin, pannaan nyt vauhdilla maailmanhistoria ja arkkitehtuurin suuntaukset... DDR lopetettiin lokakuussa 1990 ja Neuvostoliitto jouluna 1991. Saisiko esimerkkejä brutalismista nyky-Venäjältä? Itselleni ei ole osunut eteen yhtäkään.

Kuten on usein todettu, sana brutalismi tulee alun perin ranskankielisesti ilmauksesta béton brut, paljas betoni. Sillä ei siis ole tekoa brutaaliuden kassa. Varsinaisen arkkitehtonisen tyylisuunnan määritteleminen tarkasti on hankalaa, niin kuin se melkein aina on. Yksi alkuperäisistä inspiraatioista oli Natsi-Saksan rakentamat betoniset linnoitukset ja tukikohdat Ranskan rannikolla (esimerkiksi näin). Siinä vaiheessa, kun brutalismi oli muodissa, Euroopassa oli meneillään jälleenrakennus, ja silloisen modernismin ääneen lausutut tavoitteet olivat tietysti ihmisvihamielisyyden vastakohta. Piti saada hyviä, valoisia asuntoja massoille, kaikille avoimia julkisia rakennuksia jne. Lajin brittiläinen lippulaiva oli Barbican Estate ja Barbican Centre konserttisaleineen. Nuo rakennettiin Lontoon pommituksissa tuhoutuneiden rakennusten tilalle.

Neukkulan ja itäblokin elementtituotannolla ei tyylin puolesta ole juuri mitään tekemistä brutalismin kanssa. Betoni oli harmaata lähinnä siksi, että sen maalaamiseen ei ollut varaa, tai maali oli niin huonoa, että se ei pysynyt seinässä. Neukkulan julkiset rakennukset ovat enemmän velkaa sikäläiselle konstruktivismille ja ihan vaan bauhausilaiselle modernismille kuin brutalismille, sanoisin.

Suuntaus, jossa ihmisen viihtyvyys on minimoitu ja koko esteettinen historiamme kielletään alistaa yksilön juuri sellaiseen orjan rooliin, jossa hän marssi hiirenkoloonsa illalla ja aamulla taas sorvinääreen tuhansien muiden harmaiden asukkaiden kanssa. Joka aamu, herätyslaulun soidessa keskusradiosta monotonisessa, satojen muiden pesubetonin harmaiden neukkukuutioiden mikrorajoonissa.

Sana brutalismi tulee itseasiassa aiemmasta ruotsin nybrutalism-termistä. Voimme tietysti halkoa hiuksia ja keksiä uusia sub-genrejä sekä päättää että brutalismi päättyi silloin ja silloin ja kaikki sen jälkeen on nönnnönönöö-suuntausta. Ihmisvihamieliselle brutalismille on monta nimeä, ml. sosialistinen modernismi. Joukkoon mahtuu toki joitain ihan mielenkiintoisiakin rakennuksia jotka eivät edusta tympeintä kolossaalista ääripäätä. Tätä ideologiaa toteutetaan edelleen Venäjällä, Kiinassa sekä muissa kollektivismia haikailevissa totalitaristisissa diktatuureissa.

[TurkuCubed]

Voimme tietysti halkoa hiuksia ja keksiä uusia sub-genrejä sekä päättää että brutalismi päättyi silloin ja silloin ja kaikki sen jälkeen on nönnnönönöö-suuntausta. Ihmisvihamieliselle brutalismille on monta nimeä, ml. sosialistinen modernismi. Joukkoon mahtuu toki joitain ihan mielenkiintoisiakin rakennuksia jotka eivät edusta tympeintä kolossaalista ääripäätä.

Mainittakoon nyt ihan ensinnä ettei tämä keskustelu nyt liity enää mitenkään Tampereen projekteihin.

Keskustelu on käytännössä täysin turha jos jollekin termille käytetään täysin eri määritelmiä. Samalla logiikalla voisi sanoa että "voimme halkoa hiuksia ja keksiä klassiselle arkkitehtuurille erilaisia sub-genrejä jotka päättyivät vuonna kivi ja keppi; klassiselle arkkitehtuurille on monta nimeä ml. jugend ja uusklassismi. Joukkoon toki mahtuu joitain ihan mielenkiintoisiakin rakennuksia, jotka eivät edusta tympeintä pylväs ja/tai röyhelö ääripäätä." Toki tällaisessa yleistämisessä ei ole mielestäni mitään järkeä.

En myöskään allekirjoita että betonibrutalismi ja 60-70-lukujen modernistiset rakennukset ja suurhankkeet ovat lähtökohtaisesti ihmisvihamielisiä. Monissa suurissa ajan suunnitelmissa (ainakin Euroopassa) oli ideana erottaa autot täysin muusta liikenteestä, mikä ainakin paperilla on kaunis ajatus. Ongelmaksi useimmiten kuitenkin muodostuu se että näiden uusien alueiden ja rakennusten täytyy kytkeytyä olemassa olevaan kaupunkiin, mikä ei ole rakennettu saman ihanteen pohjalta, jolloin kaupunkirakenteesta tulee epäselvä ja rikkonainen.

Esimerkkiä voi nähdä mm. Merihaassa ja Itä-Pasilassa. Molemmissa kävelijät ovat nostettu katutason yläpuolelle, eikä autoja tarvitse varoa missään. Mutta koska alueet ovat kaupungin mittakaavassa kuitenkin aika pieniä, korttelit avoimia ja yhdistymien ympäröivään kaupunkiin hoituu epämääräisten portaiden ja ramppien kautta, on lopputulos ainakin satunnaiskävijälle hieman sekava.

[Kervolainen]

Pari lisäkuvaa, materiaalit siis täällä https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimie ... vi(346221)

Tiilissä ei sikäli ole mitään vikaa, vastapäätä ja tuossa Itsenäisyydenkadun varrella on muutenkin paljon tiilirakennuksia, mutta noin muuten on melko mitäänsanomattoman näköinen

Osoitteessa Tammelan puistokatu 34 eli ylläolevan talon naapuriin suunnitteilla kerrostalo nykyisen yksikerroksisen liikerakennuksen tilalle

Nykytilanne:

[töntsö]

Tullissa oli iso kuoppa osoitteessa Pinninkatu 47, näköjään siellä on rakenteilla tämä Toasin uusi talo https://toas.fi/hankesivu-pinninkatu-47/

Jossain vaiheessa tämän havainnekuvat olivat jonkinlaista vaaleampaa tiiltä, sittemmin näköjään muuttunut tummanpuhuvaksi. Ilmeisesti seinämateriaali on kattotiiltä Valmista pitäisi olla 2025

[Kervolainen]

Rongankadun "baana" on valmistunut.

Rongankatu on hyvin eri näköinen, kuin ennen remonttia. Kadun keskellä kulkee punaista asfalttia oleva kaksisuuntainen pyörätie. Sen molemmin puolin on ajorata autoille, ja kadun reunalla kulkevat leveät jalkakäytävät. Pyörätietä ja jalkakäytäviä reunustavat puurivit ja istutukset, joiden välissä on penkkejä.

Lähde: https://www.tampere.fi/ajankohtaista/20 ... -on-valmis

Tässä vielä näkymää ennen projektin aloitusta:
Ennen:


Jälkeen:

[16valve]

Tampereen taidemuseon laajennus nytkähti vihdoin eteenpäin.

Tampereen taidemuseon laajennus etenee – Alustava hintalappu 36,3 miljoonaa, tätä sillä saa



Uuden museorakennuksen pitäisi olla valmis viiden vuoden kuluttua.

Tampereen taidemuseon laajennus ja perusparannus eteneväts. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina hankesuunnitelman. Suunnitelman mukaan nykyinen näyttelyrakennus (Makasiini) ja toimistorakennus (entinen talonmiehenasunto) perusparannetaan, ja taidemuseota laajennetaan tontilla kahdella uudisrakennuksella (Siilo ja Paja). Rakennusten yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 6 741 bruttoneliömetriä.

Siilo-laajennuksessa tulee sijaitsemaan taidemuseokokonaisuuden uusi pääsisäänkäynti aputiloineen, näyttelytiloja, yleisötiloja, toimisto- ja teknisiä tiloja. Uusi huolto- ja toimistorakennus Paja tulee toimimaan huolto- ja teosliikenteen logistiikkareittinä ja sisältämään toimisto-, sosiaali-, paja-, lastaus-, teknisiä ja varastotiloja sekä väestönsuojan. Uusia ja perusparannettavia rakennuksia yhdistävissä maanalaisissa tiloissa tulee sijaitsemaan näyttelytila-monitoimisali, yleisötyöpajatila, kahvila-bistro keittiötiloineen, teknisiä tiloja ja aputiloja. Vanhaan ns. talonmiehen asuntoon sijoitetaan museokauppa.

Rakennusten runkomateriaali on pääosin paikalla valettu teräsbetoni, ja Pajan runko voidaan toteuttaa osin elementtirakenteisena. Julkisivut ovat pääosin paikalla muurattuja ja osin lasijulkisivuja. Siilon vesikatto on kuparipeltiä ja Pajan vesikatto maalattua sinkkipeltiä. Laajennuksen ja perusparannuksen alustava investointikustannus taidehankintoineen on noin 36,3 miljoonaa euroa, joka tarkentuu urakkalaskennassa. Rakennustyöt on suunniteltu alkamaan kesällä 2026, ja taidemuseon käyttöönotto olisi syksyllä 2029.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/7817458