[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
grendy kirjoitti: ↑15.05.18 10:15Päivitystä aiheeseen. Tiloissa toimiva organisaatio eli YTHS on irtisanonut vuokrasopimuksensa päättymään 31.7.2022. Eli ensi kesästä alkaen tontille olisi tarkoitus alkaa toteuttaa "jotain uutta". Soppaa keittävät Treen kaupunki ja kiinteistöoperaattori Ylioppilasterveys ry.LeBaron kirjoitti:Tullin alueen eteläreunaan osoitteeseen Kalevantie 3 on myös tiedossa lähivuosina uusi rakennus, jonka tieltä nykyinen vanhentunut punatiilimörskä jyrätään. Kohteeseen kaavaillaan toimitilojen lisäksi myös asuntoja.Onko tästä jossain jotain julkaisukelpoista infoa?
https://www.google.com/maps/@61.4948608 ... 312!8i6656
Dietrich kirjoitti: ↑10.11.21 14:28 Sen kustannukset olisivat yli 600 milj. euroa eli melkein tuplasti Lahden oikoradan verran.Lahden oikorata valmistui 2006 ja maksoi 331 miljoonaa silloista rahaa. Tilastokeskuksen laskimella se on vuoden 2020 euroissa 403 miljoonaa. Tuommoinen yleinen kustannusindeksi ei tietysti kuvaa ratahankkeen kustannuksia kovin hyvin, mutta jotain osviittaa kumminkin. Lahden oikorata, 76 km, oli monessakin vertailussa halpa kuin saippua, kun se on pääosin rakennettu moottoritien viereen pellolle. Kallioleikkauksia ja siltoja tarvittiin jonkin verran, muutta maan hankinta oli edullista ja kaksi uutta asemaa rakenteeltaan yksinkertaisia.
Lahden oikorata valmistui 2006 ja maksoi 331 miljoonaa silloista rahaa. Tilastokeskuksen laskimella se on vuoden 2020 euroissa 403 miljoonaa. Tuommoinen yleinen kustannusindeksi ei tietysti kuvaa ratahankkeen kustannuksia kovin hyvin, mutta jotain osviittaa kumminkin. Lahden oikorata, 76 km, oli monessakin vertailussa halpa kuin saippua, kun se on pääosin rakennettu moottoritien viereen pellolle. Kallioleikkauksia ja siltoja tarvittiin jonkin verran, muutta maan hankinta oli edullista ja kaksi uutta asemaa rakenteeltaan yksinkertaisia.Näinpä se taisi olla, joka tapauksessa suhteellisen kallista lystiä on rautatien rakentaminen. Läntistä oikorataa ei pidä alkaa odottelemaan, vaan pelkkää järj. pihan siirtoa pitäisi puuhata kovaa vauhtia, kuten kulisseissa lieneekin tapahtuvan. Tuli muuten myös mieleen, että tuossa on aikamoisia haittoja asuinalueen kannalta, oikealla laidalla aika iso moottoritien pääte Lempääläntie ja nykyisten raiteiden vasemmanpuolimmaisena rautatiepari etelään. Voisi olla kova sana tehdä tuo etelään vievä rautatiepari tunneliin 1,5km matkalta, siis siltä matkalta mihin uusi kaupunginosa aikanaan valmistuu. Toivottavasti olen vielä elossa kun tuo kaupunginosa realisoituu.
Tampereen oikoradan 30 km matka osuu suhteessa tiuhempaan asutulle seudulle ja matkalla on Pyhäjärven ylitys, eli suht iso siltakin tarvitaan. Ite äkkiseltään ajattelisin, että suunnitelmaan erillisenä haarana kuuluvaa raideyhteyttä lentokentälle on vaikea perustella nykyisillä matkustajamäärillä. Finaviaa ei tuommoinen taida kiinnostaa, varsinkaan jos Lentorata Helsinki-Vantaalle toteutuu.
Ratapihan sijoittamisessa on sitten semmoinenkin puoli, että se on työpaikka. Ihan hevonkuuseen sitä ei kannata viedä, kun kuljettajat ja muut joutuvat sinne suhaamaan.
Aamulehti kirjoitti:Taysin jättisairaala sai luvan Tampereen kaupungilta – ely-keskus ei vielä tiedä, valittaako sehttps://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008474925.html
Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina yksimielisesti, että Tays saa rakentaa uuden 700 miljoonan euron sairaalarakennuksen, vaikka vanha, korkea päärakennus osittain peittyykin sen taakse.
Tampereen yliopistollisen sairaalan uusi sairaalarakennus sijoittuisi sinisävyisen lasten ja nuorten keskuksen L-rakennuksen taakse ja vanhan päärakennuksen eli korkean B-rakennuksen eteen. Uudisrakennus olisi 4,5–10 metriä korkeampi kuin B-rakennus.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saa poikkeamisluvan mittavan sairaalarakennuksen rakentamiseen Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle Tampereen Kauppiin. Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi sairaanhoitopiirin poikkeamislupahakemuksen yksimielisesti kokouksessaan tiistaina, joskin asian esittelijä, kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämisjohtaja Arto Ranta on puhelimessa korvin kuullen ilahtunut ja huojentunut kuullessaan päätöksestä. ”Pidän tätä erittäin hyvänä päätöksenä ja merkkinä siitä, että Tampereella halutaan viedä tätä hanketta eteenpäin. Tämä helpottaa etenemistämme, sillä suurin koitos on vasta edessä, kun lähdemme nyt hakemaan sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa rakentamiselle”, Ranta sanoo ja iloitsee, että suunnitteluryhmä pääsee nyt jatkamaan hankkeen suunnittelua.
Hän toteaa, että jos Taysin laajennusosat pitäisi sijoittaa asemakaavan mukaan, rakennukset levittäytyisivät laajalle alueelle Kaupin kampuksella. ”Toiminnot pyritään nykyään keskittämään lähelle toisiaan henkilökunnan työajan säästämiseksi ja potilaiden kulkureittien yksinkertaistamiseksi. Nyt potilailla on vaikeuksia löytää perille.”
Ranta toteaa, että jos rakennushanke olisi pitänyt käsitellä asemakaavaa muuttamalla, olisi koko sairaala-alue pitänyt arvioida uudelleen ja tutkia asioita, jotka jo tutkittiin nykyistä asemakaavaa tehtäessä.
Ely ei ole päättänyt, valittaako se
Ei kuitenkaan ole vielä varmaa, että sairaanhoitopiiri pääsee todella rakentamaan uutta sairaalaa, sillä on mahdollista, että esimerkiksi Pirkanmaan ely-keskus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Mari Rajala kertoo ely-keskuksessa keskustellun asiasta ennakkoon.
”En osaa vielä sanoa, valitammeko. Olemme me siitä keskustelleet ja jännitämme, millainen päätös on, mutta emme ole tehneet edes alustavaa päätöstä asiasta. Vaakakupissa ovat isot asiat”, Rajala kommentoi Aamulehdelle puhelimessa tiistaina ennen Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan kokousta.
”Hankkeen tärkeys ymmärrettiin”
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämisjohtajan Arto Rannan mukaan hanketta on suunniteltu yhdessä ely-keskuksen ja maakuntamuseon kanssa.
”Löysimme yhdessä ratkaisun, jossa B-torni ja kaupunkikuvalliset arvot pystytään säilyttämään. Minulla on olo, että tässä on kaikkien näkemyksiä otettu huomioon. Toivon, että tämä voisi mennä niin, ettei alettaisi keskustella kaupunkimaisemasta.”
Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) kertoo lautakunnan kokouksen kulusta, ettei asiasta jouduttu keskustelemaan paljonkaan, koska siitä oli keskusteltu jo etukäteen ja median välityksellä.
”Päätös on vahva poliittinen tahdonilmaus ja tulkinta siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset täyttyvät poikkeamisluvan myöntämiselle, vaikka asemakaavasta poikkeaminen onkin mittava. Hankkeen tärkeys ymmärrettiin. Monesti suomalaisia syytetään, että etsimällä etsitään pykäliä, jotka estävät myöntämästä luvan, mutta nyt suhteellisuus toteutui.”
Uuteen sairaalarakennukseen sijoittuvat päivystys Acuta, päivystysosastot, tehohoito, leikkaussaleja, poliklinikoita, vuodeosastoja ja kuvantaminen.
Päivystykselle ja teholle uudet tilat
Poikkeamisluvassa on kyse siitä, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri haluaa rakentaa Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle, vanhan päärakennuksen eli korkean B-rakennuksen viereen ison sairaalarakennuksen. Rakennukseen sijoittuisivat muun muassa päivystys Acuta, tehohoito, leikkaussaleja, vuodeosastoja ja kuvantaminen.
Näiden toimintojen nykyiset tilat ovat sairaanhoitopiirin mukaan tulleet käyttöikänsä päähän eivätkä enää vastaa tarpeita. Uusi sairaalarakennus turvaa Pirkanmaan terveydenhuollon 2060-luvulle asti. Sairaanhoitopiiri perustelee uuden rakennuksen sijaintia sillä, että sen ansiosta välimatkat pysyvät tehokkaan lyhyinä, kriittiset yhteystarpeet toimivat ja sairaalatoiminnot voivat jatkua rakentamisen aikana.
Uusi rakennus on piirretty suojellun, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän korkean B-rakennuksen ja Teiskontien väliin. Rakennus ylittää asemakaavan salliman kerrosluvun 11 prosentilla ja on 4,5–10 metriä korkeampi kuin B-rakennus. Näin ollen B-rakennus jää Teiskontien suunnasta katsottaessa sekä kaukomaisemassa osittain uudisrakennuksen taakse ja sen merkitys maisemassa ja kaupunkikuvassa pienenee.
Asemakaavassa rakennuksen ympärille on haluttu jättää tilaa, jotta se näkyy useasta suunnasta ja jotta sen tunnistettava siluetti näkyy kaukomaisemassa. Suunniteltu uudisrakennus ei ylitä tontin rakennusoikeutta, mutta se ulottuu kaavaan merkittyjen rakennusalojen ulkopuolelle puistomaiseen ympäristöön.
Kolme vastusti poikkeamislupaa
Pirkanmaan ely-keskus ja maakuntamuseo pitävät lausunnoissaan ongelmana, että B-rakennuksen merkitys maisemassa vähenisi. Ne katsoivat, ettei asiaa voida ratkaista poikkeamisluvalla, vaan se pitää käsitellä muuttamalla asemakaavaa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelunkin kanta oli lausunnossaan, että rakentaminen vaikuttaisi viheralueisiin ja hulevesiin niin paljon, että se pitää tutkia asemakaavoituksella eikä poikkeamisluvalla. Lisäksi se katsoi, että liito-oravan kannalta pitäisi tehdä vähintään asemakaavatasoiset selvitykset.
Aamulehti kirjoitti:Keskeiselle paikalle Tampereen Tammelaan hahmotellaan uutta asuinkerrostaloa – tällaiset ovat suunnitelmathttps://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008529476.html
K-market Vellamonkadun rakennus aiotaan purkaa. Sen tilalle ja ympärille suunnitellaan asuntoja ja liiketilaa.
Tampereen kaupunki on aloittanut täydennysrakentamiseen tähtäävän kaavamuutoksen osoitteessa Vellamonkatu 11, kerrotaan kaupungin tiedotteessa. Rakennettava alue sijaitsee Tammelan kaupunginosassa Tammelantorin läheisyydessä. Tontilla sijaitsevat tällä hetkellä vuonna 1976 rakennettu asuinkerrostalo ja matalassa liikerakennuksessa muun muassa K-market Vellamonkatu. Samassa korttelissa sijaitsee vuonna 1920 valmistunut Tammelan Voiman rakennus, joka säilytetään. Rakennus oli osuusliike Voiman ensimmäinen suuri asuin- ja liikerakennushanke.
Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on purkaa matala liikerakennus ja rakentaa tilalle asuin- ja liikerakennus, joka on matalimmilta osiltaan 4-kerroksinen ja korkeimmilta osiltaan 8-kerroksinen. Tampereen kaupunki puolestaan haluaa alueelle täydennysrakentamista. Suunnittelualue sijaitsee Tammelantorin läheisyydessä, ja se rajautuu länsiosasta Tammelan puistokatuun. Pohjoispuolella on Ilmarinkatu ja Emil Aaltosen puisto. Etelässä suunnittelualuetta rajaa Vellamonkatu ja idässä Aaltosenkatu.
Tammelan Voiman viereen rakennettavan uuden talon kellarikerrokseen suunnitellaan autohallia, katutasoon liiketilaa ja asuntoja sekä ylempiin kerroksiin asuntoja. Pienimmät asunnot ovat 24 neliömetrin yksiöitä ja suurimmat 75 neliömetrin neliöitä. Rakennuksen alustavan viitesuunnitelman on tehnyt Arkkitehtitoimisto Neva. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitteluaineistoa on nähtävillä 7.–28.1.2022 Tampereen kaupungin verkkosivuilla.
Tältä muutokset näyttäisivät Vellamonkadun suunnasta.
Uutta rakennusta suunnitellaan Tammelan puistokadun varteen. Kulmassa näkyy säilytettävä Tammelan Voiman rakennus, jonka ympärille tulee täydennysrakentamista.
Aamulehti kirjoitti:Sijoitusyhtiö rakentaa Tampereen Tesomalle 200 hiilineutraalia vuokra-asuntoa – Tätä se tarkoittaa: aurinkopaneeleja, maalämpöä, uusiutuvaa sähköähttps://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008531929.html
Pohjoismainen sijoitusyhtiö Nrep rakentaa Tampereen Tesomalle Jatkeen kanssa 200 asuntoa. Lamminpäähän yhtiö rakentaa kolmen kerrostalon korttelia ja suunnittelee laajentavansa alueen asuinrakentamista kuuteen kortteliin.
Kiinteistösijoitusyhtiö Nordic Real Estate Partners (Nrep) rakentaa Jatkeen kanssa asuinkerrostaloja Tampereen Tesomalle. Tesomankuja kolmeen nousee kaksi yhdeksänkerroksista asuinrakennusta vuosien 2022–2023 aikana. Kerrostaloihin tulee yli 200 asuntoa. Ensimmäiset kodit valmistuvat tämän vuoden lopulla.
”Hankkeen koko on yli 30 miljoonaa euroa”, kertoo Nrep:n johtaja Petri Valkama Aamulehdelle sähköpostilla.
Kerrostalojen rakennustyöt ovat jo käynnissä, kertoo Jatke Pirkanmaa oy:n hankekehitysjohtaja Jari Seppälä. Työt ovat maanrakennus- ja perustusvaiheessa. Kerrostalojen lisäksi Tesomankujalle tulee Valkaman mukaan yksikerroksinen puuverhottu liiketila, yhteispiha, polkupyöräpaikkoja ja pysäköintikatos. Rakennukset ovat betonia ja matalille rakennuksilla on viherkattoja.
”Oleskelupihalle tulee kattoterassi pihavaraston katolle. Sieltä voi tarkkailla vaikka lapsia pihalla”, Seppälä kertoo.
Talojen kodit ovat vuokra-asuntoja. Niiden koko vaihtelee yksiöistä perheasuntoihin. Kaikkiin asuntoihin tulee ranskalainen tai lasitettu parveke.
Asunto verkkokaupasta
Nrep kertoo tiedotteessa olevansa ensimmäinen hiilineutraaleja vuokra-asuntoja tarjoava taho Suomessa. Yhtiö vuokraa asuntojaan Juli Living -nimellä.
”Suunnittelemme kaikki Juli-kodit siten, että hiilipäästöt ovat mahdollisimman pienet”, Valkama sanoo.
Asuntojen energiankulutus minimoidaan Valkaman mukaan esimerkiksi aurinkopaneeleilla, maalämmöllä ja yhteisten tilojen uusiutuvalla sähköllä. Loppupäästöt Nrep lupaa kompensoida.
Juli-kodin voi vuokrata verkosta. Verkkokauppa on Valkaman mukaan ollut käytössä Suomessa elokuusta 2020 alkaen.
700 kotia Lamminpäähän
Nrep rakennuttaa jo asuintaloja Tampereen Lamminpäähän Pohjola rakennuksen kanssa. Kolmen asuinkerrostalon kortteliin tulee 137 asuntoa. Kerrostalot ovat 3–5-kerroksisia. Talojen pitäisi valmistua loppuvuonna 2023. Rakennukset ovat osa aluehanketta, johon tulisi lopulta kuusi asuinkerrostalokorttelia. Uusiin kortteleihin on suunnitteilla noin 700 asuntoa. Korttelit ovat kahden kilometrin päässä Lielahden keskuksesta. Nrep:n Juli-koteja on myös Haukiluomassa ja Lielahdessa. Lielahdessa on Valkaman mukaan jo korttelin yhteistiloina verstas, korttelitupa ja kattokerroksen talosauna. Verstaassa on yhteiskäytössä ruuvipenkki, suksien voiteluteline, pyörän korjausteline, paineilmakompressori, teollisuusimuri ja painepesuri.
Omistaa Duon
Nrep osti myös Hervannan Duo-kauppakeskuksen vuonna 2019. Yhtiö on Valkaman mukaan kehittänyt kauppakeskuksen visuaalista ilmettä verkkosivuista ja logosta lähtien.
”Tämä päättyy sisäilmeen uudistukseen. Kauppakeskuksen vanhan puolen uusimisessa konsultoitiin erikseen museovirastoa”.
Yhtiö panostaa Valkaman mukaan myös kauppakeskuksen palvelutarjontaan. Nrep on lisännyt Duon ravintolatarjontaa ja keskuksessa avautuu tänä keväänä kuntosali Fitness24Seven. Kauppakeskus sai aurinkopaneelit vuonna 2020 ja sen energiatehokuutta on parannettu. Duo sai Valkaman mukaan Leed Gold -ympäristösertifikaatin loppuvuonna 2021. Tampereen seutu on Valkaman mukaan sijoitusyhtiölle pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen kiinnostavimpia alueita. Tampereen vetovoima syntyy hänen mielestään koosta, väestönkehityksestä ja kaupungin vahvasta kehittymisestä.
