Sivu 17/17

Re: Täydennysrakentaminen

Lähetetty: 03.05.21 18:58
Kirjoittaja veka
^Hankkeen ytimen voinee tiivistää näihin lauseisiin:
”Absoluuttista rehellisyyttä, sitähän me tarvitsemme myös ilmastonmuutoksen edessä. Nykyisen tapamme purkaa ja rakentaa uutta pitää muuttua ratkaisevalla tavalla. Puretaan vain se, mikä on välttämätöntä, ja rakennetaan uutta mahdollisimman vähähiilisesti”, arkkitehti Tiina Päivilä-Kari sanoo.
Vanhasta tönöstä siis säilyy betonirunko, hyvä niin. "Puretaan vain se, mikä on välttämätöntä" on todella viisas (ja harvinainen) lause. Uudet kerrokset ja ulkopinnat tehdään puusta, jos mahdollista. Kustannusten takia pyritään monistettavuuteen ja rakentamisen yksinkertaistamiseen. Kaikenlainen yksilöllisyys ja muu kikkailu on karsittu tiehensä, mikä valitettavasti näkyy uudisrakennuksen ulkoasussa. Nämä ovat tieten tehtyjä ratkaisuja.

Jostain syystä suhtaudun hieman epäluuloisesti kaikkeen tekemiseen, jota kuorrutetaan aikamme mahtisanoilla 'hiilineutraali' tai 'vähähiilisyys' ja 'ilmastonmuutoksen torjunta'. Ne eivät välttämättä tarkoita samaa asiaa tai kannusta samanlaisiin ratkaisuihin kuin kestävä kehitys. Puusta rakentaminen on epäilemättä vähähiilinen ratkaisu, mutta kuinka pitkään arvellaan tai on laskettu puutalojen kestävän? Mikä on puurakentamisen hiilijalanjälki sadassa vuodessa? Varsinkin jos halpuuttaminen on näin totaalista? Se voi myös pitkän päälle olla plussalla verrattuna muihin materiaaleihin ja ratkaisuihin, mutta en muista nähneeni laskelmia tai arvioita tästä. Peräänkuulutan itsekin "absoluuttista rehellisyyttä ilmastomuutoksen edessä".

Re: Täydennysrakentaminen

Lähetetty: 03.05.21 19:12
Kirjoittaja arkkinikkari
Ei ole mitään syytä, miksi nykyaikainen massiivipuurakenne ei kestäisi siinä missä 1800-luvun massiivipuurakenteet, joita on mm. Pohjanmaa täynnä. Liimapuukin on tutkittua ja koeteltua yli sata vuotta vanhaa teknologiaa, esimerkiksi Malmön rautatieaseman liimapuukaaret ovat vuodelta 1923.

Kuva

Re: Täydennysrakentaminen

Lähetetty: 04.05.21 10:24
Kirjoittaja veka
Onpa viehättävä rakennus ja selvästi hyvin pidetty. Miten kummassa ruotsalaiset tämän tekevät? Missään ei näy edes kaikkialla asemia riivaavaa nuhjuisuutta.

Ei puun kestävyyttä edes rungoissa sovi epäillä. Onhan jopa Helsingin keskustassakin vanhoja puutaloja. Kestävyytensä ovat osoittaneet myös kivi- ja tiilirakenteet. Mistähän mahtavat löytyä vanhimmat betonielementtirunkoiset talot?

En kuitenkaan tätä tarkoittanut. Kysymykset pitäisi esittää toisin. Onko puurakentamisessa sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat omiaan luomaan ja käyttämään pitkäikäisiä ratkaisuja ja pitämään talosta hyvää huolta? Kuinka helppoa on rakennuksen talotekniikan, ikkunoiden, parvekkeiden, katon ja hissien ym. uusiminen 50 vuoden välein?

Malmin taloissa pelkään huomion kiinnittyneen lähinnä hintaan arkkitehtien hienoista visioista huolimatta. Nyt etsitään pakonomaisesti sellaista hintalappua, jolla pärjättäisiin elementtirakentamiselle. Johtaako tappiin saakka halpuuttaminen sellaisiin ratkaisuihin, jotka tekevät taloista lyhytikäisiä?

Malmön asemassa loistaa ominaisuus, jonka puurakentaminen voisi valjastaa valtikseen: kauneus. Jos taloista tehdään kauniita vaikka vähän hinnan kustannuksella, asukkaat haluavat pitää taloistaan hyvää huolta ja nousevat joukolla vastustamaan, jos nopeita voittoja havittelevat tahot pyrkivät tuhoamaan heidän kotinsa.

Aamun Hesarin välissä tuli Ideat-mainosliite, jossa yhden kirjoituksen aihe on: Tiedätkö sinä kotisi hiilijalanjäljen? Siinä hiilijalanjälki määritellään näin:
Hiilijalanjälki kuvaa, kuinka paljon päästöjä rakennus tuottaa koko elinkaarensa aikana. Laskelma huomioi niin rakennusmateriaalit, rakentamisen, rakennuksen käytön kuin purkamisen.
Luettelosta puuttuu rakennuksen pitkäikäisyys. Mikä on uuden rakennuksen aiheuttama hiilijalanjälki verrattuna vanhan korjaamiseen? Se voisi sisältyä päästöihin elinkaaren aikana, mutta ei taida sisältyä.

Re: Täydennysrakentaminen

Lähetetty: 04.05.21 12:33
Kirjoittaja arkkinikkari
Puurakennuksen talotekniikan peruskorjaaminen ei poikkea mitenkään betonirunkoisen rakennuksen peruskorjaamisesta. Ainoastaan välipohjassa olevan aukon täyttäminen voi olla betonirunkoon valamalla helpompaa/huomaamattomampaa, mutta toisaalta uusien läpivientien tekeminen puuhun on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin betoniin. Asuintaloissa talotekniikkaa nyt ei edes juuri ole putkia lukuun ottamatta.

Julkisessa rakentamisessa jossa tekniikkaa on enemmän massiivipuuväli- ja yläpohjat ovat osoittautuneet talotekniikan osalta paljon ontelolaattoja paremmiksi jo uudisrakennusvaiheessa, asentaja kun voi vaan ruuvata kannattimet puuhun kiinni akkukoneella sen sijaan että jokainen kiinnike pitäisi erikseen porata ja propata betoniin. Ja suunnitelmakuvista unohtuneiden läpivientien tekemiseen ei tarvita kallista timanttiporaajaa, vaan läpi pääsee ihan tavanomaisilla työkaluilla.

Halvimman vaihtoehdon etsiminen voi nykyisessä markkinatilanteessa toki johtaa siihen, että massiivipuurakenteen sijaan käytetään rankarakenteita. Niissä jää lähes kaikki massiivipuun hyvät ominaisuudet saavuttamatta, ja ulkovaipan kalvokerrokset eivät varsinaisesti herätä luottamusta pitkäikäisyyden ja helppohuoltoisuuden suhteen. Toisaalta rankarunkoisessa talossa ei ihan hirveästi ole hukkaan menevää rakennusainettakaan, vaikka talo ei sataa vuotta kestäisikään. Mutta hyvin rakennettuna ja ylläpidettynä ei ole mitään syytä miksi ei kestäisi.

Re: Täydennysrakentaminen

Lähetetty: 04.05.21 13:49
Kirjoittaja Pyöröovi
veka kirjoitti: 04.05.21 10:24 Onpa viehättävä rakennus ja selvästi hyvin pidetty. Miten kummassa ruotsalaiset tämän tekevät? Missään ei näy edes kaikkialla asemia riivaavaa nuhjuisuutta.
Pitää huomata, että asema uudistui aikalailla täydellisesti City Tunnelin rakentamisen myötä kymmenen vuotta sitten. Arkkinikkarin kuvassa oleva osuus on jäänyt palvelemaan paikallisia yhteyksiä, kun taas Kööpenhaminasta saapuvat matkustajat nousevat hyvin moderniin osaan rakennusta. Nuhjuisuutta ei ole yhtä paljon kuin Rautatieasemalla, mutta toisaalta asema on oman kokemukseni perusteella turhan kliininen ja täynnä ketjuja, kuten Espresso Houseja. Asuessani Skånessa muutama vuosi takaperin pyrin kulkemaan suht vauhdikkaasti pois asemalta.