Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Urbaani
#75219
Uutiset / Esikaupungeissa on monia mahdollisuuksia myös täydennysrakentamiselle

Kuva
Ilkantie Haagassa esimerkkinä täydennysrakentamisesta. Kuva: Simo Karisalo


Uutta Helsinkiä
18. kesäkuuta 2015

Kovaa vauhtia kasvavan Helsingin vuosittaisesta 5 500 asunnon tavoitteesta jo olemassa oleville alueille tehtävällä täydennysrakentamisella on tarkoitus kattaa 30–40 prosenttia.

Käytännössä täydennysrakentamista tehdään esikaupunkialueille. Rakentamisen mittakaava vaihtelee yksittäisistä rakennuksista aluekokonaisuuksiin. Jos lasketaan mukaan myös Myllypuro, Viikki ja Vuosaari, niin tällä hetkellä Helsingin täydennysrakentamisalueilla on rakenteilla yli 160 hanketta, joissa rakennetaan yhteensä noin 2 700 asuntoa.

Iso rakenteilla oleva täydennysrakentamiskokonaisuus on esimerkiksi Malmin Ormuspelto, jonka rakentaminen alkaa olla loppuvaiheessa. Läheiselle Tullivuoren alueelle tulee 650 asukasta. Haagan Isonnevantien alueelle rakennetaan vanhan lomaan uutta noin tuhannelle asukkaalle ja Siltamäen eteläpuolelle on tulossa 900 uutta asukasta. Asemanseuduille rakennetaan muun muassa Kontulassa ja Mellunmäessä.

Ekologisesti kaupungin tiivistäminen täydennysrakentamalla on järkevää. Palveluverkon ylläpidon kannalta se on myös välttämätöntä. Tonttikohtaisella lisärakentamisella voi myös olla mahdollista rahoittaa asunto-osakeyhtiöiden remontteja.

Lue koko projektinjohtaja Ritva Tannerin haastattelu

Tutustu esikaupunkien täydennysrakentamiseen Uutta Helsinkiä - esikaupungit

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... ntamiselle
Avatar
tekijänä RV
#75487
Kun paljon puhutaan siitä, että moottoritiet jossakin Kehä I:n tienoilla vievät muka tilaa joltain, niin minun mieleeni tulee väkisinkin, että aivan Helsingin ydinkeskustassa on eräs merkittäviä liikenneväylä, jonka päälle mahtuisi kolmen kilometrin verran toimistoja sekä miksei asuntojakin mitä parhaimmalle mahdolliselle sijainnille: Helsingin päärata.

Nykyisellään radan rumentava estevaikutus on huomattavaa luokkaa verrattuna siihenkin, mitä 60-luvun tyylillä rakennetulla Vapaudenkadulla (eli siis koruttomalla, pelkästään harmaabetonisella) voisi olla; se on noin 100 metriä leveä ja sen varret ovat täynnä joutomaata ja kuusimetsää.

Minun ideassani rata voitaisiin kattaa Pasilan ja keskustan välille ja jatkaa sitä jyhkeää tyyliä, mitä sekä Töölönlahdelle että Pasilaan on tähän mennessä rakennettu tämän katteen päälle. Tässä on sen arvoista maata, joka todella maksaisi itsensä takaisin. Toki minun versiossani olisi mukana Vapaudenkatu ja Keskustatunneli, mutta keskeisin osa tätä visiotani on nimenomaan valtava alue vapautuvaa rakennusmaata. Helsinkiä yhdistämään ei näin pitkälle välille ollakaan aikaisemmin taidettu sitten vuoden 1918 jälkeen ehdottaa rakennuksia! Eikös tämä olisi varsin oiva täydennysrakennuskohde ja paikka, johon voisi pistää tulemaan kaupungin näyttävintä arkkitehtuuria? Mielestäni ainakin kyllä!

Arkkitehtuurin suhteen kuten jo mainitsin peruasiallista ja mielellään sitä massiivista tyyliä; leveät rakennukset huomattavasti korotetuilla leveillä tonteilla näyttäisivät hyvältä. Suunnilleen Finlandian kohdalle voisi sopia jotakin jonkin verran korkeampaa, Finlandian kanssa ehkä vähän samaa näköä omaavaa veistoksellista rakennuskantaa.

Suuri plussa olisi myös nykyisin suurkaupungeissa hyvin harvoin esiintyvä ikävä elementti, joka Helsingissä valitettavasti on: pitkä ulkokävelymatka junan ja aseman välillä. Asemaa voitaisiin samalla modernisoida (aloittaen vaikkapa automatisoimalla ovet).

Jos Tampereella, niin miksei meillä etelässäkin?
tekijänä sekovene
#75540
RV kirjoitti:Tässä on sen arvoista maata, joka todella maksaisi itsensä takaisin.
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin kyseessä olisi no-brainer. Mutta jotainhan tuolle pitäisi tehdä.
Avatar
tekijänä hylje
#75542
Väylien päälle ei pääsääntöisesti ole kannattavaa rakentaa taloja. Tärkein syy on se, että väylät asettavat rajuja rajoituksia talojen tukirakenteille. Perinteinen itsekantava rakenne ei ole mahdollinen, vaan on pakko tehdä talo hankalasti sijoittuvien tukitolppien varaan. Kevytrakenteiset rakennussääntöjä räikeästi rikkovat talot voisivat onnistua kohtuuhintaan, mutta silloin kevyet talot pitäisi ehdottomasti sallia muuallakin.

Toinen syy on se, että kannen päälle rakennettavaan taloon ei voi rakentaa kellaria, joten pysäköintiä ei voida järjestää. Onnea pysäköintiminimien kanssa.
tekijänä zeizei
#75544
hylje kirjoitti:Väylien päälle ei pääsääntöisesti ole kannattavaa rakentaa taloja. Tärkein syy on se, että väylät asettavat rajuja rajoituksia talojen tukirakenteille. Perinteinen itsekantava rakenne ei ole mahdollinen, vaan on pakko tehdä talo hankalasti sijoittuvien tukitolppien varaan. Kevytrakenteiset rakennussääntöjä räikeästi rikkovat talot voisivat onnistua kohtuuhintaan, mutta silloin kevyet talot pitäisi ehdottomasti sallia muuallakin.

Toinen syy on se, että kannen päälle rakennettavaan taloon ei voi rakentaa kellaria, joten pysäköintiä ei voida järjestää. Onnea pysäköintiminimien kanssa.
Tästähän on hyvänä esimerkkinä Kehä 1:n kattaminen Leppävaarassa. Päälle piti tulla 3 x 16krs torneja, mutta eipä tullutkaan. Ei kansi kestä. Toivon että kattamista ei tehty tuota ideaa myymällä..
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#75547
Leppävaarassahan ei katettu Kehä 1:stä, vaan sille porattiin tunneli kallion läpi. Mutta tosiaan jos kallioholvi ei kestä talon rakentamista, voi miettiä mitä maksaa sellaisen betoniholvin tekeminen, mikä kestää...
Avatar
tekijänä Janne_H
#75548
arkkinikkari kirjoitti:Leppävaarassahan ei katettu Kehä 1:stä, vaan sille porattiin tunneli kallion läpi. Mutta tosiaan jos kallioholvi ei kestä talon rakentamista, voi miettiä mitä maksaa sellaisen betoniholvin tekeminen, mikä kestää...
Mestarintunnellin pohjoispääty on katettu betonikannella vajaan 200 metrin matkalta. Zeizeitä korjaten siihen ei kyllä koskaan olla kaavailtu 16 kerroksisia torneja. Suunnitelmissa oli kansiosuuden päälle rakentaa kaksi yhdeksän kerroksista: http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=43822#p43822
Vissiinki kannen kantavuuden takia kaksi yhdeksänkerroksista muuttui kahdeksi neljä kerroksiseksi ja kahdeksi kuusikerroksiseksi (ks. ajantasa-asemakaava Espoon karttapalvelussa).
Avatar
tekijänä RV
#75645
Tietääkseni muun muassa Manhattanissa on 80-kerroksisten rakennusten alla kulkevia tunneleita kymmeniä. Eli ei liene mahdoton homma.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#75649
Ei ole Manhattanilla tunneleita talojen alla kuin parissa poikkeustapauksessa: Grand Central Terminalin vieressä olevat, radan päälle rakennetut Helmsley Building ja Metlife Building. Jenkit ovat fiksuja, tunnelit ovat katujen alla.
Avatar
tekijänä RV
#75655
arkkinikkari kirjoitti:Ei ole Manhattanilla tunneleita talojen alla kuin parissa poikkeustapauksessa: Grand Central Terminalin vieressä olevat, radan päälle rakennetut Helmsley Building ja Metlife Building. Jenkit ovat fiksuja, tunnelit ovat katujen alla.
Nojoo, enpä oivaltanut, että joku olisi ollut oivaltamatta rakentaa tunnelia nimenomaan katujen alle kuten hölmöinkin tajuaisi... Näin meillä :? "Vaiheittain rakentaminen" ja silleen...
tekijänä sekovene
#75664
RV kirjoitti:Tietääkseni muun muassa Manhattanissa on 80-kerroksisten rakennusten alla kulkevia tunneleita kymmeniä. Eli ei liene mahdoton homma.
Tunnelit ja kannet ovat vissiin vähän eri asia. Toki Manhattanilla katetaan tällä hetkellä West Side Yardia, mutta kannattaa ottaa huomioon, että maan arvo Helsingissä on monta kertaa pienempi kuin Manhattanilla. Eli tuo tuskin olisi taloudellisesti kannattavaa Helsingissä, vaikka Manhattanilla saattaa olla. Mahdottomaksi sitä ei kai kukaan ole väittänyt.

NYC:ssä katettava alue on muuten wikin mukaan 11 hehtaaria ja siihen on tarkoitus rakentaa 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Aluetehokkuudeksi tulee siis vähän yli 10. Jotain tuollaista sen pitääkin varmaan olla, jotta kansi saadaan kannattavaksi (taloudellisessa mielessä). Ehkä Keski-Pasilaan voisi kokeeksi kaavoittaa aluetehokkuudella 10 tämän nykyisen 1,5:n sijaan? Sinne ei tarvitsisi edes rakentaa kansia.

...ja tässä tulee taas se todellisuus vastaan, eli Helsingissä tuollainen Keski-Pasilan tapainen pikkuprojektikin "vaatii" kaupungilta satojen miljoonien eurojen edestä motareita, metroasemavarauksia, siltojen leventämisiä yms. Jos kaavoitettaisiin aluetehokkuudella 10 ja rakennettaisiin infraa helsinkiläisittäin, niin siihen ei riittäisi edes koko Suomen valtion budjetti. Ja sitten RV infraintoilijana vielä ihmettelee, miksi ei kateta kaikkea ja rakenneta saatanasti päälle.
tekijänä Minniminni
#77857
cobaink kirjoitti:^Täydennysrakentamista Lauttasaarentie 20:een :)
Lautakunta palauttaa asian uuteen valmisteluun niin, että ko. tontille laaditaan asemakaavan muutos hakijan esittämien tavoitteiden mukaisesti.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ka ... /Liite.pdf
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ka ... index.html
Vieressä naputellaan metroasemaa ja ostoskeskusta ja lähes vastapäätä (ex-Esson tontti) nousee 4-6 kerrosta asuntoja.

Onko tästä Lauttasaarentie 20-22:n projektista kenelläkään tuoreempaa tietoa?
tekijänä pallo
#77858
sekovene kirjoitti:...ja tässä tulee taas se todellisuus vastaan, eli Helsingissä tuollainen Keski-Pasilan tapainen pikkuprojektikin "vaatii" kaupungilta satojen miljoonien eurojen edestä motareita, metroasemavarauksia, siltojen leventämisiä yms. Jos kaavoitettaisiin aluetehokkuudella 10 ja rakennettaisiin infraa helsinkiläisittäin, niin siihen ei riittäisi edes koko Suomen valtion budjetti.
Tuohan on aivan virhepäätelmä. Jos rakennettaisiin 10 aluetehokkuudella jonkun 1,5:n sijasta niin voitaisiin mahduttaa aika röyhkeästi ihmisiä tuohon alueelle. Eli kun tilaa olisi about 7 kertaa enemmän niin tarvitsisi rakentaa vain yksi alue seitsemän sijasta. Eli 6 leinelää, öystersundomia sun muuta jäisi pois. Täten infraan voisi pistää siis perustellusti sen 7-kertaisen määrän, joka nyt kuluu joka tapauksessa johonkin. Kohtahan siellä vedetään tatti pystyssä metroa jotain 30-kilsan päähän Helsingin keskustasta keskelle metsää. Se on perkele kallista, ja turhaa.

Enkä tarkoita, että haluaisin mitään megapilvenpiirtäjiä pasilaan tai muuallekaan suomeen. Pitäkööt dubait falloksensa mun puolesta. Mieluummin hyvää mid-highrisea ja vaihtelevaa kaupunkikuvaa vanhat (oikeasti jotain merkitsevät paikat, kuten vaikka lepakko) mestat säilyttäen. Ja sitäkään en sano, että suomen mallin ylimitoitettua tie-infran rakentamista mitenkään ihailisin.

Tämähän tässä suomen mallissa juuri harmittaa, että rakennetaan maaseutua ja sitten valitellaan mukamas tonttimaan puutteesta ja tuhotaan Malmin kenttiä ja muuta.
tekijänä hmikko
#77859
pallo kirjoitti: Täten infraan voisi pistää siis perustellusti sen 7-kertaisen määrän, joka nyt kuluu joka tapauksessa johonkin.
Vaikka hajautettu infra maksaisi saman kuin keskitetty, erityisiä järjestelyjä vaativien korkeiden tornien rakentaminen on itsessään silti kallista. Tuon mainitun Hudson Yardsin kokonaisbudjetiksi on mainittu Wikipediassa viileät 20 miljardia taalaa. Leinelän kalliolle (halvat perustukset) rakennetut vakiotalot saattavat hyvinkin tulla rakennuskustannuksiltaan halvemmiksi infrastruktuureineenkin. Tietysti syntyvä kaupunkirakenne on täysin erilainen ja sen siunauksellisuudesta sopii väitellä.

Östersundomin kaavatalouden ongelmat on kyllä tiedossa ja siksi hanke kai onkin liki jäissä. Hommassa pitäisi vissiin seuraavaksi tulkita Naturaa luovasti ja selittää jollekin EU:n instanssille, että on perusteet poiketa Naturasta kun Suomeen ei muuten mahdu. Sille kannalle voi olla vaikea saada kannatusta.
tekijänä hmikko
#77880
Lautakunnan listalla pistetalotäydentelyä Pitäjänmäen asemalla. Suunnitelma lienee linkattu Taloon aiemmankin käsittelyn kohdalla, mutta en löydä, mihin ketjuun. Tämä (StreetView) liikerakennus on tarkoitus purkaa.

Sinänsä näyttää ihan kivalta, mutta tehot haaleanpuoleisilta siihen nähden, että tontti on aseman vieressä. Suojeltavista 40-luvun kaksikerroksisista taloista toisen taloyhtiö vastusti rakennuksensa suojelua, toinen yhtiö kannatti.
Kaavaselostus kirjoitti:Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen Pitäjänmäentien ja Turkismiehentien varteen sekä lisäksi 1970-luvun liikerakennuksen korvaamisen kahdella uudella asuinkerrostalolla. Asemakaavan muutoksessa suojellaan korttelin kaksikerroksiset 1940-luvun asuinrakennukset siten, että niille muodostetaan omat, nykyistä pienemmät tontit ja yhteinen ajoyhteys Sulkapolun kautta.

Asuntokerrosalaa uudisrakennuksille tulee kaava-alueelle 12 310 k-m 2 , suojeltavien asuinrakennusten kerrosala on yhteensä 1 000 k-m 2 . Tontilta 46117/11 poistuu liike-rakennuksen kerrosalaa 4 000 k-m 2 ja tontilta 46117/14 toteutumatonta asuntokerrosalaa 3 600 k-m 2 . Pitäjänmäentien pohjoispuolella oleva puistokaistale liitetään kadun varteen muodostettavaan asuinkerrostalotonttiin. Poistuvan puistokaistaleen pinta-ala on 949 m 2 . Uusia asukkaita alueelle tulee noin 300.


Kuva

Kuva
  • 1
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 18