Taloforum.fi

[Urbaani]

Joo tehokkaamminkin olisi voinut rakentaa. Pari kahdeksankerroksista lamellia tai peräti umpikortteli. Hyvä, että kuitekin kahdeksan kerrosta, eikä neljä.

[hmikko]

Joo tehokkaamminkin olisi voinut rakentaa. Pari kahdeksankerroksista lamellia tai peräti umpikortteli. Hyvä, että kuitekin kahdeksan kerrosta, eikä neljä.

Noiden kahden pistetalon tonttitehokkuus on kyllä ihan kohtuullinen, kun autot ovat kannen alla ja tontti pieni, mutta muu osa suunnittelualueesta on aika harvaa. Havainnekuvassa olevat Pitäjänmäentien varren talot ovat siis myös uusia, vaikka se ei tuosta käy selvästi ilmi (olis pitänyt laittaa toinen kuva). Kaksikerroksisten talojen suojeleminen estää umpikorttelin tekemisen ja rajoittaa muutenkin menoa, kun uudisrakennukset ovat noin likellä.

[Clepe]

Itse tein jonkunlaisen harjoitelman tuon korttelin osalta ja päädyin siihen että mitään purkamatta tohon on vaikea saada mahtumaan lisää kuin mitä suunnitelmissa on. Eli sikäli ihan kelvollinen ratkaisu. Tietenkään en näkisi ongelmana sitä että tosta ostarin lisäksi lähtisi 70-luvulla valmistunut kerrostalo ja pienempi niistä 30/40-luvun taloista (se kun ei edes kaupunkikuvassa näy, kun on paksun havumetsän takana).

[RV]

Mikä noitten ostareitten purkamispakossa oikein on? En ole tajunnut ideaa eivätkä asukkaatkaan. Tilalle joku GLAMOUR-keskus. 30-40-lukujen talot ovat ehdottomasti säilytettävää kamaa ja ne pienemmät (kuten 50-lukulainen Tiksi esim.) ovat niitä persoonallisimpia. Jotenkin hellyyttäviä Muuten diggaan arkkitehtuurista paljon.

[hylje]

Koska kiinteistöt ovat huonossa kunnossa, ne eivät vastaa nykyajan vaatimuksia ja samaan tilaan mahtuisi enemmänkin taloja vastaamaan kysyntään. Siksi ne kannattaa korvata uusilla, jotka vastaavat näihin ongelmiin tehokkaasti.

Ei täällä mitään tuhoamisintoa ole, vaan lähinnä tukahduttava pysähtyneisyys. Helsingissä palvotaan vanhoja taloja liiallisuuksiin asti. Uutta pitäisi saada, paljon ja nopeasti. Sen alle jäisi paljon vanhaa. Eikä uuden laadullakaan niin paljoa väliksi kun se on silti rajusti parempaa kuin se ei mikään, mitä nyt on tarjolla.

[sekovene]

...ja tässä tulee taas se todellisuus vastaan, eli Helsingissä tuollainen Keski-Pasilan tapainen pikkuprojektikin "vaatii" kaupungilta satojen miljoonien eurojen edestä motareita, metroasemavarauksia, siltojen leventämisiä yms. Jos kaavoitettaisiin aluetehokkuudella 10 ja rakennettaisiin infraa helsinkiläisittäin, niin siihen ei riittäisi edes koko Suomen valtion budjetti.

Tuohan on aivan virhepäätelmä. Jos rakennettaisiin 10 aluetehokkuudella jonkun 1,5:n sijasta niin voitaisiin mahduttaa aika röyhkeästi ihmisiä tuohon alueelle. Eli kun tilaa olisi about 7 kertaa enemmän niin tarvitsisi rakentaa vain yksi alue seitsemän sijasta. Eli 6 leinelää, öystersundomia sun muuta jäisi pois. Täten infraan voisi pistää siis perustellusti sen 7-kertaisen määrän, joka nyt kuluu joka tapauksessa johonkin. Kohtahan siellä vedetään tatti pystyssä metroa jotain 30-kilsan päähän Helsingin keskustasta keskelle metsää. Se on perkele kallista, ja turhaa.

Enkä tarkoita, että haluaisin mitään megapilvenpiirtäjiä pasilaan tai muuallekaan suomeen. Pitäkööt dubait falloksensa mun puolesta. Mieluummin hyvää mid-highrisea ja vaihtelevaa kaupunkikuvaa vanhat (oikeasti jotain merkitsevät paikat, kuten vaikka lepakko) mestat säilyttäen. Ja sitäkään en sano, että suomen mallin ylimitoitettua tie-infran rakentamista mitenkään ihailisin.

Tämähän tässä suomen mallissa juuri harmittaa, että rakennetaan maaseutua ja sitten valitellaan mukamas tonttimaan puutteesta ja tuhotaan Malmin kenttiä ja muuta.

Olen ihan samaa mieltä noin periaatteessa. Helsingissä on vain se ongelma, että esim. pysäköintinormit eivät jousta tehokkuuden kasvaessa, minkä johdosta parkkipaikat pitää tehdä moneen tasoon maan alle, jolloin kustannukset kasvavat lähes eksponentiaalisesti. Eli kun tehdään kolme kertaa tehokkaampaa, niin kustannukset saattavat olla viisinkertaiset jne. Triplan ja Redin pysäköintilaitokset, joita nyt rakennetaan, ovat hyviä esimerkkejä. Keski-Pasilaan ängettiin vielä pakolliset motarit ja metroasemavaraukset, jotta tulee mahdollisimman kallista. Östersundomin kaavatalous on pahasti pakkasella, mutta joku Leinelä tai Kivistö saattaa hyvinkin olla yhteiskuntataloudellisesti kannattavampi hanke kuin infraltaan ylimitoitettu Keski-Pasila. Se ei kerro siitä, että Leinelä tai Kivistö olisivat huippuhyvää kaavoitusta, mutta se kertoo siitä, että Keski-Pasilassa on onnistuttu sössimään tiiviin rakentamisen hyödyt.

Täytyy toki myöntää, että nyt mennään vahvasti mutulla, koska tarkka vertailu näiden kesken vaatisi suurin piirtein väitöskirjatasoista paneutumista.

[Klazu]

Vierailin jouluna Länsi-Uudellamaalla Karjaalla. Pieni paikkakunta ei ole juuri näkynyt täällä foorumilla, mutta minun on pakkoa sanoa että Karjaalla on tehty erittäin hyvää työtä täydennysrakentamisen suhteen. Karjaahan on hyöytynyt sijainnistaan Rantaradan puolivälissä ja on viimeisten 10 vuoden aikana vetänyt asukkaikseen runsaasti pääkaupunkiseudulla työskenteleviä. Tuloksena kaupungin väkiluku on kasvanut tasaisesti ja kaupunkiin on rakennettu huomattavan paljon uusia kerrostaloja.

On ilahduttavaa, että suurin osa näistä kerrostaloista on ollut keskustaa ja kaupunkikuvaa täydentävää täydennysrakentamista. Karjaan kaltaisessa pikkukaupungissa hiekkaparkkikset ovat tavallinen näky keskustassa, mutta viimeisten 10 vuoden aikana ainakin kymmenen entistä parkkista sekä joutomaatonttia keskustassa on korvattu uusilla 4-5 kerroksisilla kerrostaloilla. Se on paljon se ja tuloksena Karjaasta on tullut paljon kaupunkimaisempi kuin mitä se aiemmin oli.

Toki Karjaallekin on rakennettu uusia omakotialueita, mutta on pakko sanoa että mielestäni Karjaa on panostanut täydennysrakentamiseen suomalaisessa mittakaavassa runsaasti ja onnistuneesti. Toivottavasti tällaista nähtäisiin enemmänkin Suomen pikkukaupungeissa (alle 15 000 asukasta), tosin tässä kokoluokassa uusi kerrostalorakentaminen on monin paikoin erittäin vähäistä ja yleensä uudisrakennukset ovat omakotitaloja.

Karjaallakin käsittäkseni suuri osa uusista kerrostaloasunnoista on rakennettu eläkeläisille, jolloin keskustasijainti on oleellinen valtti. Harmi ettei tästä ole esittää minkäänlaista kuvamateriaalia, mutta mielestäni kyse on ilahduttavasta trendistä pikkukaupungissa, minkä vuoksi päätin kirjoittaa asiasta.

[veka]

^Täydennysrakentamista Lauttasaarentie 20:een

Lautakunta palauttaa asian uuteen valmisteluun niin, että ko. tontille laaditaan asemakaavan muutos hakijan esittämien tavoitteiden mukaisesti.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ka ... /Liite.pdf
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ka ... index.html

Vieressä naputellaan metroasemaa ja ostoskeskusta ja lähes vastapäätä (ex-Esson tontti) nousee 4-6 kerrosta asuntoja.

Onko tästä Lauttasaarentie 20-22:n projektista kenelläkään tuoreempaa tietoa?

Valitettavasti huomasin tämän kysymyksen vasta nyt. Olen alkujaan Lauttasaaresta kotoisin ja tietty yrittänyt seurata saaren tapahtumia. Tämä on kiinnostava tapaus, vaikka onkin jo pari vuotta vanha.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuotiin marraskuussa 2013 ehdotus lisärakennukseksi (kuvassa keltainen talo) Lauttasaarentie 20-22:n talojen väliin. Nämä talot olivat tulossa putkiremonttivaiheeseen (parhaillaan päällä tai jo ohi) ja uudella talolla oli kaiketi tarkoitus rahoittaa ko. hanke.

Esittelijän päätösesityksen mukaan ehdotus olisi pitänyt hylätä, mutta lautakunta päätti kuitenkin äänin 5-4 palauttaa asian uuteen valmisteluun niin, että ko. tontille laaditaan asemakaavan muutos hakijan esittämien tavoitteiden mukaisesti (tällä kannalla mm Rautava ja Soininvaara).

Tässä tiivistelmä hylkäysehdotuksen perusteluista:
"Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittääkaupunginhallitukselle, että As Oy Helsingin Lauttasaarentie 20–22 asemakaavan muutoshakemus, joka koskee asemakaavan muuttamista tontilla 31038/14 (osoitteessa Lauttasaarentie 20) siten, että tontille voitaisiin rakentaa uusi asuinkerrostalo, ei anna aihetta asemakaavan muuttamiseen eikä muihinkaan enempiin toimenpiteisiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että kyseisen tontin asemakaavan muuttamiselle ei ole edellytyksiä, koska lisärakentaminen turmelisi alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on alkuperäisen asemakaavallisen kokonaisuuden, arkkitehtuurin ja mittasuhteiden säilyttäminen ottaen huomioon myös korttelin asumisolosuhteet, yleisen jalankulkuraitin toiminnallinen merkitys sekä näkymien säilyminen.

Ostoskeskuksen liiketontti on jo alkuperäisessä professori Olli Kivisen suunnitelmassa poikennut massoittelultaan ja rakentamistehokkuudeltaan muusta korttelista, jolle luonteenomaista on avoimen tilan ja kadun suuntaisten pitkittäisten rakennusmassojen rytminen vaihtelu. Rakentamistehokkuudet on alueella määritetty tasapuolisesti.

Kaupunkirakenteessa on tasaisesti väljyyttä, joka antaa positiivisen leimansa koko kaupunginosalle. Ostoskeskustontin täydellisen uudelleenrakentamisen yhteydessä kaupunkirakenteen tiivistämisellä kehitetään olemassa olevia olosuhteita mm. parantamalla uuden
joukkoliikenneyhteyden saavutettavuutta sekä lisäämällä palveluja. Näihin verrattavia etuja ja parannuksia, jotka korvaisivat menetettävät rakennetun ympäristön arvot, ei saavuteta asuintonttien
lisärakentamisella."

Olen itsekin tuon hylkäysesityksen kannalla. Uusi kerrostalo pilaisi pahoin verrattain yhtenäisen alueen ilmeen. Sen sijaan metroaseman päälle parhaillaan rakentuva ostari asuintaloineen (kuvan oranssiset talot) olisi voinut olla jopa korkeampi. Mutta niillä nyt mennään mitä on. Eikä oma mielipiteenikään ole ollenkaan tärkeä.

Pengoin hankkeen kohtaloa niin paljon kuin netin avulla voi. Kaikesta päätelleen sitä ei ole tuotu lautakunnalle uuteen käsittelyyn saati että se olisi edennyt kaupunginhallitukseen saakka jossain muodossa. Onko se voinut vain hautautua jonnekin? Taloyhtiöiden putkirempat alkavat vähitellen olla historiaa.

Onkohan tällainen "unohtaminen" kovinkin tavallista? Entäs jos joku vaikka myy nyt asuntoaan viereisestä talosta ja näköala ikkunoista muuttuisi paljon kehnommaksi uudisrakennuksen ansiosta? Tuleeko myyjän kertoa ostajille virastossa ja lautakunnassa lymyilevästä luurangosta? Vai onko asialle saatu jollain lailla piste? Vanhentunut? Kuvan alakulmassa mainitut Kinnunen ja Ristola KS-virastosta voisivat ehkä auttaa. Soiton paikka.

[hmikko]

Onkohan tällainen "unohtaminen" kovinkin tavallista?

Ainakin Punavuoren Cloud Cityn kohdalla epäiltiin taktista unohtamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto vastusti alun alkaenkin, ja asian käsittelemiseen saatiin sitten menemään niin paljon aikaa, että hankkeen rahoittajat katosivat ja kaavamuutoksen hakija veti lopulta hakemuksensa pois juuri ennen kuin se olisi tullut lautakuntaan. Ks. Mikko Särelän blogikirjoitus (8.12.2014) kommentteineen.

[veka]

Ainakin Punavuoren Cloud Cityn kohdalla epäiltiin taktista unohtamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto vastusti alun alkaenkin, ja asian käsittelemiseen saatiin sitten menemään niin paljon aikaa, että hankkeen rahoittajat katosivat ja kaavamuutoksen hakija veti lopulta hakemuksensa pois juuri ennen kuin se olisi tullut lautakuntaan. Ks. Mikko Särelän blogikirjoitus (8.12.2014) kommentteineen.

Onpas kiinnostava esimerkki tuokin. En ollut ennen lukenutkaan Särelän kirjoitusta asiasta. Olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan. Eikö lautakunta pysty tekemään mitään, jos virasto "unohtelee"? Vai oliko myös siellä vahvaa ajattelua unohtamisen puolesta?

Lauttasaaren tapauksessa tilanne oli vähän toisenlainen. Virasto esitti hylkäämistä, mutta lautakunta kannatti täydennysrakentamista. Lopputulos sama.

[Urbaani]

Cloud Cityn kariutuminen oli kyllä todella sääli. Erinomaista täydennysrakentamista ja Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laadukasta arkkitehtuuria. Nimbyt taisivat osaltaan vaikuttaa...

[hmikko]

Eikö lautakunta pysty tekemään mitään, jos virasto "unohtelee"? Vai oliko myös siellä vahvaa ajattelua unohtamisen puolesta?

Cloud City varmasti jakoi mielipiteitä.

Tää on suomalaista virkamiesvaltaa. Yksittäinen lautakunta ei taida virastolle kovin paljoa voida jos tilanne menee pahaksi. Asiat muuttuvat sitten jos ovat muuttuakseen kaupunginjohtajien ja valtuuston kautta, tai keskeisten virkamiesten eläköitymisen/irtisanoutumisen kautta. Vrt. HKL:n johtokunnan (= lautakunta) yritykset lopettaa metron automatisointifiasko, joita taisi olla ainakin parin vuoden ajan. Johtokunta tuli sivuutetuksi useampaankin kertaan jopa niin, että jäsenet ehtivät jo blogata automatisoinnin lopettamisen varmistuneen, mutta isommat pojat (HKL:n johtajat, apul. kaupunginjohtaja Sauri ja Siemens) sitten "löysivät ratkaisun" ja jatkoivat. Lopettaminen meni läpi ties kuinka monennella yrittämällä viimeisen pakon edessä, kun hommasta ei vaan tullut mitään. Seikkailun hintaa ei edes tiedetä, ennen kuin riita-asiat Siemensin kanssa on sovittu, mutta varmaan ainakin sata milliä siihen meni.

Lauttasaaren tapauksessa tilanne oli vähän toisenlainen. Virasto esitti hylkäämistä, mutta lautakunta kannatti täydennysrakentamista. Lopputulos sama.

Tapaus on sikälikin erilainen, että Lauttasaareen on esitetty perin tavanomaista kerrostaloa. Cloud City oli suomalaisittain ja varmaan laajemminkin arkkitehtonisesti omalaatuinen suunnitelma, jossa esitetty rakennus poikkesi naapurien korkeudesta selvästi Punavuoressa. Mä veikkaan, että tuo Lauttasaaren kerrostalo tulee vielä esille.

[RV]

Cloud City on nimenomaan sitä täydennysrakentamista mitä yleensäkin mikään täydennysrakentamista kaipaava mesta kaipaa: keneltäkään ei viedä mitään, mutta lisää tuotetaan. Samoin Lauttasaaressa esimerkiksi olisi ollut mielestäni järkevää rakentaa keskusta tiiviimmäksi, yhdistää taloja ja pistää niitä ostarin päälle purkuvimman sijasta, joka kulminoituu todella harmillisesti vesitorniin. Siinä on oikea ympäristörikos jota tullaan katumaan vielä.

[Urbaani]

Itse en myöskään osta väitteitä, joiden mukaan Cloud City olisi tuhonnut Helsingin silhuetin. Ihan naapuriin (Telakkarantaan) kun on myös tulossa hieman korkeampaa rakentamista, kuten myös Jätkäsaareen. Mihinkään Senaatintorille tai siis klassiseen maisemaan Eteläsatamaan ei Cloud City olisi näkynyt alkuunkaan.

[Bob the Builder]

Itse en myöskään osta väitteitä, joiden mukaan Cloud City olisi tuhonnut Helsingin silhuetin. Ihan naapuriin (Telakkarantaan) kun on myös tulossa hieman korkeampaa rakentamista, kuten myös Jätkäsaareen. Mihinkään Senaatintorille tai siis klassiseen maisemaan Eteläsatamaan ei Cloud City olisi näkynyt alkuunkaan.

Pidän korkeista taloista mutta Cloud City ei ollut hyvä idea