Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä hmikko
#90197
shameinyou kirjoitti: Jätkän varmaan suurin ongelma on räikeästi ylimitoitettu Hyväntoivonpuisto. Sen suhde sen varren taloihin on ihan vaan väärä.
Tuosta olen kyllä jokseenkin täysin eri mieltä. Toki maankäytön ja tehojen kannalta puisto on iso, mutta en kyllä näe mittasuhteissa arkkitehtuurin kannalta vikaa. Luulisin, että iso ja aika isolla panostuksella rakennettu tulee olemaan Jätkän asukkaiden ja muidenkin suosiossa. Nythän se tietysti näyttää vielä pahalta, kun istutukset puuttuvat.
Lurkkeri tykkää tästä
tekijänä shameinyou
#90198
hmikko kirjoitti:Tuosta olen kyllä jokseenkin täysin eri mieltä. Toki maankäytön ja tehojen kannalta puisto on iso, mutta en kyllä näe mittasuhteissa arkkitehtuurin kannalta vikaa. Luulisin, että iso ja aika isolla panostuksella rakennettu tulee olemaan Jätkän asukkaiden ja muidenkin suosiossa. Nythän se tietysti näyttää vielä pahalta, kun istutukset puuttuvat.
Puisto on 80-90 metriä leveä, ja sen varren talot on suurimmaksi osaksi 6-8 kerroksisia (8. kerroksisissa monessa 2 sisäänvedettyä kerrosta) eli about 30 metriä korkeita. Tämän lisäksi puiston pinta on lähes ensimmäisten kerrosten parvekkeiden tasolla. Varmasti siitä hieno tulee, mutta kyllä se on tähän ympäristöön kaikin puolin liian iso (tai sitten talot on liian matalia). Kuitenkaan ei mistään Espasta puhuta mitä tulee sijaintiin ja liikemääriin, ja onhan Espa vielä yli puolet lyhempikin. Hyväntoivonpuistosta tulee paljon enemmän ihan "oikea" puisto tai joku luontopolku kuin sellanen urbaani kaupunkipuisto mikä olisi ollut ainakin oma tavote.
tekijänä Jukki
#90201
Eikö se Hyväntoivonpuisto ollut iso siksikin että sen alle sattuu täyttömaata, jolle rakentaminen olisi kalliimpaa?
tekijänä hmikko
#90202
Jukki kirjoitti:Eikö se Hyväntoivonpuisto ollut iso siksikin että sen alle sattuu täyttömaata, jolle rakentaminen olisi kalliimpaa?
Toki siellä täyttömaata on, kuten suurin osa Jätkäsaaresta. Toisaalta puiston alla on myös kallioparkkiluola. Se, mitä puistojen sijoittelulla on vältetty, on saastuneiden maiden vaihtamista rakennusten alta. Hyväntoivonpuistosta en tiedä, mutta ainakin Poseidoninpuisto ja suunnitellut urheilukentät koulun vieressä ovat siinä missä ovat osaksi tästä syystä. Urheilukentät ovat lisäksi sataman melualueella.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#90237
Toivottavasti _ei_ tule isoja räystäitä; puupintaisessa talossa räystäät saavat aikaan vain sen, että räystään alla vähän paremmin suojassa oleva osa julkisivua ikääntyy eri tahtiin kuin muu talo, ja tuloksena on susiruma läikykäs paska. Mitään konkreettista hyötyä isosta räystäästä ei kerrostalossa ole.

No, ei siihen räystäitä ole tulossa, sen näkee jo suunnitelmakuvista.
Avatar
tekijänä veka
#90240
Oliskohan sentään noin? Kevyt googlailu kertoi, että räystäiden arvellaan suojaavan seiniä ja ikkunoita sateilta ja lialta sekä helpottavan lumikuormien poistamista katolta. Myös yläpohjan tuulettuminen on helpompi saada toimimaan räystästalossa. Tässä sitaatti Sisäilmayhdistyksen tietopaketista:
Räystäsrakenteet
Yleistä

Räystään tehtävänä on estää veden tunkeutuminen katto- ja seinärakenteisiin sekä järjestää katolle tarvittava tuuletus. Räystäät suojaavat seinän ja katon liitosta sekä tuuletusreittejä ja vähentävät ulkoseinän yläosan viistosaderasitusta.

Räystäät jaetaan kolmeen luokkaan niiden leveyden perusteella:

- leveät räystäät leveys yli 400 mm
- kapeat räystäät leveys 50…400 mm
- räystäättömät vain katon reunapellitys

Riskit

-Tuuletusrakojen puutteet heikentävät yläpohjarakenteen tuuletusta ja hidastavat rakenteeseen joutuneen kosteuden poistumista.
- Lunta tai vettä kulkeutuu tuuletusrakojen kautta yläpohjatilaan
- Rakennuksen räystäättömyys lisää ulkoseinään kohdistuvaa saderasitusta.
- Räystäskourun puuttumisen takia kattovesi pääsee putoamaan vapaasti räystäältä, jolloin vettä roiskuu seinän pinnalle.

Tutkimusten perusteella selvitetään räystäitten nykyinen kunto ja korjaussuunnitelman tarve.

Ohjeet ja määräykset

Uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita:

- Puurakenteinen ulkoseinä edellyttää pitkiä räystäitä, vähintään 500 mm.
- Lyhyet räystäsrakenteet varustetaan ns. myrskypellillä, jonka tehtävänä on estää seinärakennetta pitkin ylös nousevan veden pääsy rakenteisiin. Myrskypelti asennetaan seinään tehtävään uraan tai sen tiiveys seinärakenteeseen varmistetaan muulla tavalla.
- Räystään leveys ja rakenne suunnitellaan rakennuksen sijainti, kattorakenne sekä julkisivurakenne ja -materiaali huomioon ottaen sellaiseksi, että se mahdollistaa julkisivu- ja kattorakenteen tuulettumisen, estää sadeveden pääsyn julkisivu- ja kattorakenteisiin sekä suojaa julkisivun yläosaa saderasituksilta.
- Sisäänpäin kallistetuilla loivilla katoilla ( <1 :20) on räystäällä vähintään 100 mm korkea korotus kattopinnasta lukien. Korotuksen yläpinta kallistetaan katolle päin. Räystäskorotuksen korkeutta suunniteltaessa otetaan huomioon katon kallistukset ja kattokaivojen määrä, lumi, rakennuksen korkeus sekä mahdollinen tulviminen.
- Räystäspellin päälle tuleva vesi johdetaan katolle kallistamalla pelti sisäänpäin kaltevuuteen 1:6.
- Räystäspellitys kiinnitetään riittävän tiheästi tarkoituksenmukaisilla, tiivisteellä varustetuilla ruuveilla
- Räystäättömien tai sisään vedettyjen räystäiden suunnittelu ja toteutus vaatii erityistä huolellisuutta. Jos räystäässä on tuuletusrako, ulottuu räystäspelti vähintään 70 mm tuuletus raon alareunan alapuolelle Julkisivun yläreunaa alemmaksi) sekä vähintään 30 mm seinäpinnasta ulospäin ja se varustetaan tippanokalla. Paremmin suojaavaa ratkaisua suositellaan mm. seuraavissa tapauksissa:
- rakennus sijaitsee rannikolla tai saaristoalueella
- rakennukseen kohdistuu muutoin voimakas viistosaderasitus
- rakennus on yli 3-kerroksinen
- rakennuksen julkisivumateriaali on syytä suojata voimakkaalta saderasitukselta.

... (jatkuu)

http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveell ... srakenteet
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#90246
Et sä saa minkäänlaisella räystäällä suojattua koko 7 kerroksisen talon julkisivua, ja epätasaisen ikääntymisen aiheuttaa nimenomaan epätasainen suojaus. Ikääntymistä aiheuttaa pääasiassa sade ja auringon UV-säteily, ja molemmat tulevat usein lähes vaakasuoraan... Hyvin suunniteltu "räystäätön" räystäs toimii yläpohjan tuuletuksen suhteen ihan yhtä hyvin kuin isompikin räystäs, ja toisaalta kaupunkialueilla lumen poistaminen katoilta on enemmänkin bugi kuin ominaisuus: parempi antaa vain sulaa paikalleen.

Isot räystäät on ihan hyvä ratkaisu pientaloissa, mutta kerrostaloissa niistä on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.
tekijänä hmikko
#90269
Yle: Rakennusvirhe kasteli Jätkäsaaren Pitsitalon – "Tämä oli selkeästi meidän vastuulla"

NCC:n edustaja sanoo firman ottaneen vastuun talon kastumisesta, joka luemma johtui rakennusvirheistä. Terassien vesieristyksiä oli tehty väärin ja reunapellityksiä puuttui. Meren läheisyydellä tai tuulella ei ollut osuutta rakenteiden kastumiseen.

Ylen jutussa on asiaa laajemminkin, mm. Eiranrannan tyyriiden kerrostalojen ongelmista. Muistan, kun erinäiset arkkitehtikriitikot ja muut totesivat niiden valmistuessa, että luksusluokan hinnoille ei välttämättä saa kummoista vastinetta. Tarkoittivat silloin tiloja, varustelua, kiintokalusteiden laatua sun muuta sellaista, joka ei välttämättä poikennut kovin paljon tavallisesta. Ilmeisesti ei poikennut laatukaan, eli sisäilmoista on riidelty sielläkin.
Avatar
tekijänä Kantti
#90272
Eilisen Helsingin käyntini yhteydessä jalkauduin myös Jätkäsaarikierrokselle. Jätkäsaaren rakennusprosessi on massiivinen, myös monet rakennukset ovat massiivisia taloja. Edellisestä Jätkäsaaren vierailusta olikin jo pari vuotta.

Vihreä talo. Melko erilaista värimaailmaa. Itse en näin voimakaista väreistä niin välittäisi, etenkään näin hallitsevana osana taloa. Takana näkyvistä kellertävän punaisista palikkaväreistä, jaa jaaa...
Kuva


Rakennusten erkkerit näyttävät kivoilta, kuten katonreunan sakarat kaiken tasakattoisuuden vastapainona.
Kuva

Kuva

Suorien seinämuurien joukossa aaltoilevaa julkisivua. Kiva!
Kuva

Massiivista.
Kuva

Graafista puhtautta ja lämmintä ruosteenpunaista. Onko lasikantinen silta?
Kuva

Uuden polven jätepiste Jätkäsaaressa. Siisti ainakin vielä.
Kuva

Ruostekontista paljastuu pyöräsuoja, mutta mikä tarkoitus on kattotilalla ja lasisillalla? Jaa, taitaa lasisilta olla suojakatos porraskäytävän ovelta pyöräsuojaan?
Kuva

Hienon näköinen täplikäs monitahoinen talo! Jäi mieleen hienona ja linjakkaana rakennuksena.
Kuva

Tarkemmassa tutkinnassa paljastui, että täplikkyyden takana on epätasaisesti tehty muuraustyö, jossa purskeet on levitetty muurattujen tiilien päälle. Tulos on elävä!
Kuva

Piha.
Kuva

Melko massiivinen kaareva rakennus tämäkin.
Kuva

Kuva

Kuva
Viimeksi muokannut Kantti, 20.08.17 02:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Purkki^, hmikko, sw ja 6 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä Kantti
#90275
jfo kirjoitti:Huikean näköistä uudisrakentamista, ei voi muuta sanoa!
Joo, Jätkäsaaresta löytyy hienoja laadukkaan näköisiä yksilöitä. Alueesta on tulossa monen näköinen ja mahtava paikka, veikkaan!
Avatar
tekijänä veka
#90285
hmikko kirjoitti:Yle: Rakennusvirhe kasteli Jätkäsaaren Pitsitalon – "Tämä oli selkeästi meidän vastuulla"

NCC:n edustaja sanoo firman ottaneen vastuun talon kastumisesta, joka luemma johtui rakennusvirheistä. Terassien vesieristyksiä oli tehty väärin ja reunapellityksiä puuttui. Meren läheisyydellä tai tuulella ei ollut osuutta rakenteiden kastumiseen.

Ylen jutussa on asiaa laajemminkin, mm. Eiranrannan tyyriiden kerrostalojen ongelmista. Muistan, kun erinäiset arkkitehtikriitikot ja muut totesivat niiden valmistuessa, että luksusluokan hinnoille ei välttämättä saa kummoista vastinetta. Tarkoittivat silloin tiloja, varustelua, kiintokalusteiden laatua sun muuta sellaista, joka ei välttämättä poikennut kovin paljon tavallisesta. Ilmeisesti ei poikennut laatukaan, eli sisäilmoista on riidelty sielläkin.
Kahlasin läpi nuo myynti-ilmoitusten kuvaukset rakennusten ongelmista, kiinnostavaa. Yhdessä talossa eli Piritanaukio 2:ssa (NCC:n talo tämäkin) epäillään tosiaan olevan sisäilmaongelmia ja rakennusvirheitä. Talosta myynnissä kaksi asuntoa, joista toisen ilmoituksessa korostetaan, että juuri tässä asunnossa ei niitä ole. Toisessa talossa on kondenssiongelmia ilmanvaihtojärjestelmässä. Tarkemmin mainitaan jäähdytysjärjestelmä. Alueen taloissa on menossa 10-vuotistarkastukset, jolloin kaikki syynätään huolella.

Tiedä sitten, onko tämä paljon vai normaalia. Myytäviä asuntoja Eiranrannan alueella on kaikkiaan yhdeksän, mikä tuntuu paljolta. Jotkut ovat ehkä säikähtäneet tietoja mahdollisista virheistä ja vioista. Niitäkin lienee, jotka ovat ovat lähdössä Hernesaaren suunnitelmien säikäyttäminä. Viereen on tulossa tavanomaisempi ja halvempi asuinalue. Liikenne joka tapauksessa kasvaa merkittävästi.

Eiranranta on liitetty kaukojäähdytysjärjestelmään, johon ainakin itse suhtaudun epäluuloisesti. Taas yksi iso ja keskitetty järjestelmä, joka tekee taloista kalliimpia rakentaa ja hankalampia ylläpitää. Mielestäni parempi olisi ainakin asuintaloissa kevyt asuntokohtainen jäähdytyslaite parvekkeen yhteyteen niille jotka sellaista haluavat. Myös Jätkäsaaressa on kaukojäähdytysjärjestelmä. En osaa kuitenkaan sanoa, missä laajuudessa.
  • 1
  • 77
  • 78
  • 79
  • 80
  • 81
  • 132