Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Tande
#83597
^Oikeassa kyllä olet. Hyvin voi jo perus 5-9 -kerroksinen kaupunkirakentaminen olla todella näyttävää ja myös tehokasta. Tästähän riittää parin sadan vuoden ajalta esimerkkejä Stadissakin pilvinpimein. Nuo rakennukset, mitkä nyt radanvarteen pykättiin, olisivat mitä mainioimpia, mikäli sijaitsisivat esim. Itäkeskuksessa, Tapiolassa tai vaikka Aviapoliksessa. Kyse on kuitenkin Helsingin ydinkeskustasta. Koko Suomen tasavallan "paraatipaikasta", jonne olisin kyllä toivonut huomattavasti näyttävämpää ja tehokkaampaa rakentamista. Toivottavasti ko. aluetta kuitenkin täydennysrakennettaisiin tulevaisuudessa.
tekijänä hmikko
#83604
shameinyou kirjoitti:Yleisesti Töölönlahden "kulttuurialueen" ongelma on se että, sinä aikana kun Suomessa on ollut resursseja panostaa tällaiseen kulttuuriin, arkkitehtuurityyleissä on keskitytty näyttämään enemmän uimahalleilta kuin tärkeiltä kulttuurirakennuksilta. Tämä on ollut vähän sama joka puolella Euroopassa.


Ai? Tiedoksi eurooppalaisille, että heitin tunnetut oopperatalot näyttävät uimahalleilta.
tekijänä Pyöröovi
#83605
Olen nähnyt Talossa verrattavan Töölönlahden toimistoriviä sen verran monta kertaa Oslon torneihin, että on hieman puututtava aiheeseen. Rivistö ei suinkaan ole meren rannalla, kuten Norjassa, joten se sattuisi viemään huomion Tanden sanoin tasavallan paraatipaikalta. Suurin huoli tuskin on, että korttelit vievät näkymän radan toiselta puolen, vaan miten paljon maisemat muuttuvat Arkadianmäeltä ja Kansalaistorilta päin.

Omasta mielestäni Oslon tornit ovat jo nykyisellään aivan liian ökyileviä. Öljyraha suorastaan valuu niiden kiiltäviä lasi-ikkunoita pitkin. Kaikeksi onneksi kukaan ei keksinyt antaa lupaa suomalaisarkkitehtien geometrisille tornivirityksille, jotka yrittäisivät kaikin keinoin vältellä liiallisen huomion ottamista aralta paikalta.

Samaa mieltä olen, että Sanomatalon päässä kerroksia voisi olla enemmänkin, mutta koko rivistön idea on oikeastaan mätä. Jotta nurmikentäksi jäänyt Keskuspuisto saataisiin pysymään elävänä, radan varteen olisi kannattanut pystyttää viihtyisiä kortteleita kivijalkaliikkeineen ja julkisine tiloineen. Nyt kylmien toimistojen työntekijöiden palkasta elävät ravintolat ja parturi-kampaamot valittelevat puutteestaan hesarissa saakka. Kukapa niihin Suomen suurimmalta rautatieasemalta eksyisi...
tekijänä shameinyou
#83606
hmikko kirjoitti:
shameinyou kirjoitti:Yleisesti Töölönlahden "kulttuurialueen" ongelma on se että, sinä aikana kun Suomessa on ollut resursseja panostaa tällaiseen kulttuuriin, arkkitehtuurityyleissä on keskitytty näyttämään enemmän uimahalleilta kuin tärkeiltä kulttuurirakennuksilta. Tämä on ollut vähän sama joka puolella Euroopassa.


Ai? Tiedoksi eurooppalaisille, että heitin tunnetut oopperatalot näyttävät uimahalleilta.


Niin. En tiedä sanoinko asian epäselvästi vai mitä mutta just toi oli pointti.

Sillon kun Wienissä on bygattu oopperataloja oli Suomessa vähän eri meiningit. Meni yli 100 vuotta ennen kuin Töölönlahdessa päästiin puuhastelemaan vastaavia, ja tolloin arkkitehtuuri oli... nätisti sanottuna vähän erilaista. Ja tosiaan tän uimahalli-ajan tuotokset ei muuallakaan Euroopassa mitenkään häikäise, esimerkkinä vaikka Berliinissä taattua 1960-lukua edustava oopperatalo mikä tuli sodassa tuhoutuneen 1900-luvun alun ehkä hieman tyylikkäämmän oopperatalon tilalle.
tekijänä hmikko
#83607
Pyöröovi kirjoitti:Olen nähnyt Talossa verrattavan Töölönlahden toimistoriviä sen verran monta kertaa Oslon torneihin, että on hieman puututtava aiheeseen.


Barcodea tosiaan on tarjoiltu täällä ja LKH-ryhmässä ahkerasti joka saumaan. Oslon talorivissä on itse asiassa katutasossa samaa vikaa kuin Töölönlahdella, eli julkisivut ovat umpinaista pääkonttorin kylkeä ja jalankulkijan kannalta ohikulkupaikkaa ja takapihaa. Itseäni ei kauheasti miellytä kikkaileva arkkitehtuurikaan. Sinänsä näyttävä rivi tietysti on.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#83608
Noin sijaintinsa puolesta Barcode sijoittuu vanhalle satama-/teollisuusalueelle "kantakaupungin" laidalle, eli vastaisi sijainniltaan lähinnä Kalasatamaa. Ja kyllähän Kalasatamaan tulevien tornien tilalle jokin vähän mielikuvituksellisempi ja monipuolisempi ratkaisu olisi ollut parempi.

Töölönlahden eteläpään vikana on lähinnä se, että rahat eivät riittäneet hyväksyttyyn kaavaan liittyneen puiston toteuttamiseen. Siinä suunnitelmassa jonka mukaan radanvarren talot on tehty, alueella olisi tehty massiivista maastonmuokkausta; tasaisen nurmikentän tilalla olisi kumpuileva maasto vesiaiheineen, ja paikalle olisi istutettu merkittävä määrä hyvinkin suurikokoisia puita. Tällaisessa puistoympäristössä nyt rakennetut puoliavoimet korttelit olisivat olleet hyvinkin tyylikäs ratkaisu.

Kustannusarvio puiston toteuttamiskelpoisuudesta olisi pitänyt tehdä ennen kaavan hyväksymistä.
Avatar
tekijänä Tande
#83610
Pyöröovi kirjoitti:
Omasta mielestäni Oslon tornit ovat jo nykyisellään aivan liian ökyileviä. Öljyraha suorastaan valuu niiden kiiltäviä lasi-ikkunoita pitkin. Kaikeksi onneksi kukaan ei keksinyt antaa lupaa suomalaisarkkitehtien geometrisille tornivirityksille, jotka yrittäisivät kaikin keinoin vältellä liiallisen huomion ottamista aralta paikalta.


Mielipiteitä on moneksi... Itse kyllä näen Barcoden (muiden Oslon entisten satama-alueiden rakentamisen ohella) olevan tyylikkäintä rakentamista Pohjoismaissa vuosikymmeniin. Ja mikäli arkkitehtuuriin on mahdollisuuksia panostaa, miksi sitten pitää kynttilää vakan alla? Ja vaikka Suomella ei öljykenttiä olekaan, ei Suomi mikään niin köyhä maa ole, etteikö vastaavan tason arkkitehtuuri olisi Suomessa mahdollista myös. Pitäisikö siis todella tarkoituksella olla rakentamatta hienoa ja näyttävää arkkitehtuuria?

Ja kyllä Suomi ainakin toistaiseksi on rikkaampi, kuin Viro, Latvia ja Liettua esim. Mutta ei tarvitse kuin pari askelta ottaa Tallinnan D-terminaalista, niin voi havaita, että 2000-luvun rakentaminen on ensinnäkin kaupunkimaisempaa ja näyttävämpää.

C'mon. Suomi oli sata vuotta sitten yksi Euroopan köyhimmistä maista, mutta tuolloinkin oli varaa panostaa arkkitehtuuriin. Lukemattomat upeat Jugend-asuintalot, aikakauden kirkot, kansallismuseo, steissi jne. Puhumattakaan sitten mitä 1800-luvulla rakennettiin...

Jos kerta Töölönlahdelle ei ollut varaa tehdä kunnon arkkitehtuuria, niin miksi oli varaa kaavoittaa näin tehotonta? Nykyisten businessparkien paikalla rivi 9-kerroksisia (sanomatalon korkeus) umpikortteleita. -Puistosta ei olisi täytynyt leikata yhtään enempää. Alue sijaitsee sitäpaitsi sen verran etäällä Arkadianmäestä, ettei Eduskuntatalon asema hallitsevana maamerkkinä olisi muuttunut mitenkään.
veka tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#83611
Juu en mäkään usko, että arkkitehtuurin ja julkisivujen laatutaso tässä tapauksessa olisi kustannuskysymys. Nuo toteutuneet rakennukset eivät nekään ole mitään halvinta luokkaa, ja varmasti vähän kalliimmallakin rakennetut olisi voitolla myyty/vuokrattu. Ja tiiviimmässä rakentamisessa olisi ollut enemmän neliöitä myytävänäkin.
Avatar
tekijänä Tande
#83612
hmikko kirjoitti:Ja tiiviimmässä rakentamisessa olisi ollut enemmän neliöitä myytävänäkin.


Juurikin näin. Nimenomaan tämä harva rakentaminen sotii muuten kustannustehokasta ja rationaalista suunittelua vastaan.

Yksi vaihtoehtohan Töölönlahden lähiömäisyyteen saattaa olla se, että toteutunut kaava on jo pitkän ajan takaa. Mikäli alue vasta nyt vapautuisi rakentamiselle, saattaisi lopputulos olla erilainen. Näinhän todennäköisesti oli myös Arabianrannan osalta, joka todennäköisesti muistuttaisi pitkäli Jätkäsaarta ja Kalasatamaa, mikäli olisi kaavoitettu 10-vuotta myöhemmin. Mutta nyt sinänsä asiallisen (tietty liian harvan) alueen pilaavat valtavat parkkikentät ja "leinelä-tyylisiä" 4-kerroksisia pistetaloja myös riittää. Myös Konepajan osalta saattaa olla näin.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#83613
Sanomatalon korkeuteen viittaaminen on tyhmää, koska Sanomatalo itsessään on liian korkea. Sille annettiin lupa poiketa kaavasta ainoastaan hesarin poliittisen voiman vuoksi. Ja Töölönlahti ei tosiaankaan kestäisi neljää kerrosta korkeampia taloja tuolla paikalla.

Nykyisen massoittelun perusteluketju on jotakuinkin seuraava:
1. Sijainti on keskellä useampaa eri kansallismaisemaa; Mannerheimintien julkisten rakennusten ketju, Tokoinrannan ja Siltasaaren maisema, Töölönlahden maisema, Rautatieasema. Liian korkeat talot nousisivat hallitsevaan asemaan kaikissa näistä maisemista.
2. Ahdas sijainti; radan ja puiston väliin ei saa millään mahtumaan yhtä kortteliriviä enempää, ja yhden korttelirivin syvyisessä rakenteessa umpikortteli on totaalisen tyhmä typologia. Umpikorttelin idea on rakentaa katutilaa ja toisaalta suojaisia sisäpihoja. Yhdellä korttelirivillä ei katua synny, ja kun toisessa suunnassa on puisto, sisäpihan suojaamisen tarve on vähintäänkin kyseenalainen. Tuolle paikalle toteutetun kaltainen puoliavoin korttelirakenne on todella hyvin perusteltu, ja kaupunkitilan laadun heikentäminen parinkymmenen prosentin tiivistämisen vuoksi ei olisi ollut perusteltua.
3. Helsingin "paraatijulkisivu" junalla saavuttaessa;Mannerheimintien julkisten rakennusten sarja on yksi Helsingin tärkeimmistä julkisivuista, ja sen näkyvyys junasta on haluttu säilyttää. Tämän vuoksi kortteleiden väliset tilat ovat niin väljät, että sekä Finlandia-talo, Kansallismuseo että Eduskuntatalo näkyvät hyvin junan ikkunasta. Eduskuntatalolla on kirjaimellisesti kansallinen merkitys, eli sen korostaminen maisemassa on hyvin perusteltua.

Valituista arvoista voi olla montaa mieltä, mutta kyllä ainakin omasta mielestäni alue on ihan hyvin suunniteltu ja toteutettu, varsinkin jos siitä puistoista vielä tehtäisiin sellainen kuin se suunnitelmissa on. Joku hyvä yhteys radan ali Tokoinrantaan, sarjan päätteeksi ehkä vielä pari pienempää taloa ja sitten vielä joku rantapaviljonkiravintola terasseineen Töölönlahden rannalle, niin paljoa enempää ei oikein voisi vaatia.

Mitään WOW-arkkitehtuuriahan rakennetut talot eivät edusta, mutta itse en ainakaan mitään kiiltäviä peniksenjatkeita kaipaa. Suunnittelu, käytetyt materiaalit ja viimeistely ovat korkealaatuisia, se riittää. Esimerkiksi Verstas-arkkitehtien EY-talon ei tarvitsisi hävetä itseään missään päin maailmaa. Ja toisaalta Keskustakirjasto tuo sarjan jatkoksi vielä sen kiiltävän peniksenjatkeenkin.

Alueen elävyyteen tuollaisen umpiperän rakennustiiveydellä ei ole mitään merkitystä. Ns. kriittinen massa ei täyttyisi vaikka siihen olisi rakentanut 30 kerroksisia taloja, niin pahasti irrallaan muusta kaupunkirakenteesta korttelit ovat. Elämä alueella on väkisinkin joko läpikulkuliikennettä Kallion suuntaan (siis jos sinne saadaan baanan jatkeeksi alikulku Tokoinrantaan), tai sitten jonkun yksittäisen katutasossa sijaitsevan toiminnan generoimaan asiointia, joka voisi syntyä siis vaikka siitä rantapaviljonkiravintolasta. Kumpikaan näistä ei vaadi rakennuksille itselleen yhtä kerrosta enempää korkeutta.
Avatar
tekijänä Tande
#83617
^Hyviä pointteja!

arkkinikkari kirjoitti:Sanomatalon korkeuteen viittaaminen on tyhmää, koska Sanomatalo itsessään on liian korkea. Sille annettiin lupa poiketa kaavasta ainoastaan hesarin poliittisen voiman vuoksi. Ja Töölönlahti ei tosiaankaan kestäisi neljää kerrosta korkeampia taloja tuolla paikalla.


Joo tästä olen lukenut.. Taisi olla niin, että alkujaan paikalle oli tulossa 7-kerroksinen pytinki, mutta Sanoma rakensikin kaavan vastaisesti 9-kerroksisen.

arkkinikkari kirjoitti:1. Sijainti on keskellä useampaa eri kansallismaisemaa; Mannerheimintien julkisten rakennusten ketju, Tokoinrannan ja Siltasaaren maisema, Töölönlahden maisema, Rautatieasema. Liian korkeat talot nousisivat hallitsevaan asemaan kaikissa näistä maisemista.


Pitkälti olet oikeassa... Mutta. Yhtäältähän oltaisiin voitu 1920-luvulla Eduskuntataloa suunniteltaessa valittaa, että uusi massiivinen parlamenttitalo nousee liian hallitsevaan asemaan herkällä Töölönlahdella... -Rakennuksesta tuli kuitenkin yksi Suomen tunnetuimmista maamerkeistä, eikä nyttemmin Helsingin keskustaa voisi kuvitella ilman sitä. Mikäli Töölönlahdelle olisi rakennettu pilvenpiirtäjiä, en kiistä, etteivätkö ne olisi olleet varsin näkyviä ympäristöönsä, mutta tulevat sukupolvet olisivat nimenomaan tunteneet Töölönlahden alueen 2000-luvun pilvenpiirtäjistä. Suomessa kyllä puuttuu nykyään rohkeus vaikuttaa kaupunkikuvaan. New Yorkissa esim. rakennetaan parhaillaan pilvenpiirtäjiä, jotka tulevat pitkälti jättämään vanhat maamerkit, kuten Empire State Buildingin varjoonsa. -Joku nyt on tästä varmaan näreissään, mutta näen pitkälti positiivisena, että jokainen sukupolvi ylittää edeltäjänsä saavutukset. Varmasti 1900-luvun alussa jotkut vieroksuivat ylipäänsä korkeiden rakennusten rakentamista New Yorkiin, mutta nykyään kaupunki on niistä maailman kuulu ja ihailtu.


arkkinikkari kirjoitti:
2. Ahdas sijainti; radan ja puiston väliin ei saa millään mahtumaan yhtä kortteliriviä enempää, ja yhden korttelirivin syvyisessä rakenteessa umpikortteli on totaalisen tyhmä typologia. Umpikorttelin idea on rakentaa katutilaa ja toisaalta suojaisia sisäpihoja. Yhdellä korttelirivillä ei katua synny, ja kun toisessa suunnassa on puisto, sisäpihan suojaamisen tarve on vähintäänkin kyseenalainen. Tuolle paikalle toteutetun kaltainen puoliavoin korttelirakenne on todella hyvin perusteltu, ja kaupunkitilan laadun heikentäminen parinkymmenen prosentin tiivistämisen vuoksi ei olisi ollut perusteltua.



Tämä pitää pitkälti paikkansa. Tietysti on arvovalinta, kuinka suuri Finlandiapuistosta halutaan. N. neljännesvuosisata sitten koko alue oli vielä ratapihaa ja ehdottihan Eliel Saarinenkin koko alueen täyteen rakentamista ja myös Töölönlahden täyttöä. Yhtäältähän voisi sanoa. Jokuhan voisi sanoa, että vieressä kun on jo todella suuri Kaisaniemen puisto, niin kannattaako rautatieaseman toinenkin puoli "uhrata" viheralueille.

arkkinikkari kirjoitti:
3. Helsingin "paraatijulkisivu" junalla saavuttaessa;Mannerheimintien julkisten rakennusten sarja on yksi Helsingin tärkeimmistä julkisivuista, ja sen näkyvyys junasta on haluttu säilyttää. Tämän vuoksi kortteleiden väliset tilat ovat niin väljät, että sekä Finlandia-talo, Kansallismuseo että Eduskuntatalo näkyvät hyvin junan ikkunasta. Eduskuntatalolla on kirjaimellisesti kansallinen merkitys, eli sen korostaminen maisemassa on hyvin perusteltua.



Totta, mutta katso ylemmä kirjoittamani. Mikäli Töölönlahdelle oltaisiin rakennettu todella tehokkasti, en kiistä etteikö junalla saavuttaessa ihmisten huomio saattaisi kiinnittyä uusiin rakennuksiin, vanhojen maamerkkien sijaan. Mutta onko siinä absoluuttisesti jotain pahaa? Mikäli paikalle oltaisiin rakennettu vaikkapa 30-40-kerroksisia taloja, olisivat ne auttamatta vieneet näkyvyyttä Eduskuntatalolta, Kansallismuseolta, Finlandiatalolta, Kristuskyrkanilta jne. mutta olisiko tässä ollut jotain absoluuttista pahaa? :) Ihan hyvin oltaisiin joskus 1830-luvulla saatettu vastusta Helsingin uusia näyttäviä rakennuksia, koska ne vievät huomiota, tai ylipäänsä pääkaupungin perustamista Vironniemelle, "luontoarvoihin" vedoten.

Tiedä nyt mikä on ihmisten asenteissa muuttunut. 1920-luvulla, vaikka Helsinki olikin tuolloin jo saanut isolta osin nykyisin tunnetun hahmonsa uskallettiin ehdottaa korkeita rakennuksia ihan ydinkeskustan... 1960-luvulla uskallettiin ehdottaa laajaa moottoritieverkostoa, joka jättänyt alleen useita kortteleita kantakaupungista... Tuolloin uskallettiin ehdotta myös hyvin laajaa Tukholma-tyylistä metroverkostoa Helsinkiin ja Pääkaupunkiseudulle... Listaa voisi jatkaa.

Lyhyesti sanottuna. En tiedä mistä nykyään vallalla oleva ideologia on lähtöisin.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#83618
Eihän missään mitään absoluuttista pahaa ole, kaikki suunnittelu on arvovalintoja joita voi perustella. Oli Hitlerilläkin vankka arvopohja lopulliselle ratkaisulleen... Tässä tapauksessa vain historiallisen ja julkisten rakennusten muodostaman maiseman suojelu on arvona arvokkaampi (ainakin minun mielestäni) kuin uusien maamerkkien rakentaminen toimistotaloista. Toimistotalomaamerkillä vanhojen julkisten maamerkkien keskellä ei ole kuin häviävän pieni itseisarvo. En myöskään pidä "uskaltamisen" itseisarvoa kovinkaan merkittävänä.

Noin muuten julkisten rakennusten asema maamerkkeinä on ollut Helsingin rakentamista ohjaava sääntö siitä asti, kun Nikolainkirkko valmistui Senaatintorille.

Eli vielä pähkinänkuoressa: Töölönlahden alueella on merkittäviä historiallisia ja maisemallisia arvoja, joita uusien maamerkkirakennusten rakentaminen vähentäisi. Myös puistoilla on virkistyskäytön ja ilmaa puhdistavan vaikutuksen kautta syntyvä arvo. Rakennusten arvo liittyy ensisijaisesti uusiin asuntoihin ja toimitilaan, mutta k.o. muutaman korttelin kokoinen alue on niin pieni ja niin erillään muusta rakentamisesta, että sen massiivisemmalla rakentamisella ei oikeastaan olisi kuin häviävän pieni lisäarvo nykyiseen verrattuna. Massiivisen toimistotalorakentamisen synnyttämä maamerkkivaikutus sekä siihen liittyvä "uskallus" ovat vähintäänkin kyseenalaisia itseisarvoja. Eli loppupeleissa vastakkain ovat muutama tuhat neliötä enemmän asuntoja ja toimistoja versus kansallismaisema. Itse en pidä valintaa vaikeana.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#83619
Ja tuohon "uskallukseen" vielä sen verran, että ei Smith-Polvisessa ollut kyse uskalluksesta, vaan (henkilöautoilla tapahtuvan) liikkumisen asettaminen arvoasteikossa kaiken muun yläpuolelle. Vastaavia, vähintään yhtä merkityksellisiä arvovalintoja on tehty myöhemminkin: satamatoimintojen siirtäminen Vuosaareen ja vanhojen satamien rakentaminen on arvovalintava vähintään yhtä merkittävä, kuten on myös uuden yleiskaavan kaupunkibulevardit. Se, että niistä ei synny giganttisia, epäinhimillisiä betoniramppeja keskelle kaupunkia ei ole osoitus "uskalluksen" puutteesta, vaan siitä, että asuntorakentamisen pistäminen infran edelle arvojärjestyksessä taitaa olla lähinnä järkevää...
hmikko tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#83620
Tande kirjoitti:Joo tästä olen lukenut.. Taisi olla niin, että alkujaan paikalle oli tulossa 7-kerroksinen pytinki, mutta Sanoma rakensikin kaavan vastaisesti 9-kerroksisen.


Tuossa on tullut tuplavahinko, kun Kiasma vaadittiin madallettavaksi ja Sanomatalo tursusi ylikokoiseksi. Kokonaisuus olisi sopusuhtaisempi, jos molemmissa olisi pysytty suunnitelmassa. Lisäksi Kiasman tilat riittäisivät vähän paremmin. Sinänsä tietysti arvomaailman kuva sekin, että nykytaiteen museo halutaan kutistaa ja Sanoma saa pullistella omalla luvallaan.
tekijänä hmikko
#83621
Tande kirjoitti:Suomessa kyllä puuttuu nykyään rohkeus vaikuttaa kaupunkikuvaan.


Kukkua, sanon. Kaupunkikuva on muutakin kuin korkeutta. Esim. Kampin keskus, Musiikkitalo ja Töölönlahden talot ovat viimeisen vähän yli kymmenen vuoden aikana muuttaneet Helsingin keskustan vaikutelmaa tuntuvasti. Ja korkeaakin rakennetaan. Clarion näkyy kauas ja on mm. Mechelininkadun ja Lönnrotinkadun näkymien päätteenä. Kalasataman keskus tulee muuttamaan keskustaan idästä saapuvan näkymät aika totaalisesti. Jne.

Tande kirjoitti:New Yorkissa esim. rakennetaan parhaillaan pilvenpiirtäjiä, jotka tulevat pitkälti jättämään vanhat maamerkit, kuten Empire State Buildingin varjoonsa. -Joku nyt on tästä varmaan näreissään, mutta näen pitkälti positiivisena, että jokainen sukupolvi ylittää edeltäjänsä saavutukset. Varmasti 1900-luvun alussa jotkut vieroksuivat ylipäänsä korkeiden rakennusten rakentamista New Yorkiin, mutta nykyään kaupunki on niistä maailman kuulu ja ihailtu.


New York on Chicagon ohella pilvenpiirtäjätypologian syntypaikka, ja rakennusjärjestys ja kiinteistöbisnes ovat siellä kehittyneet samaa tahtia tornien rakennustekniikan kanssa. Helsingin historia on täysin erilainen, eikä Helsingistä tule Manhattanin kaltaista mitenkään, väitän, vaikka koko kaavoitusjärjestelmä vaihdettaisiin amerikkalaiseksi. Helsingin räystäskorkeuden malli otettiin aikanaan Berliinistä, eikä siitä ole laajasti poikettu kuulussa ja ihaillussa Berliinissäkään tähän päivään mennessä.
  • 1
  • 40
  • 41
  • 42
  • 43
  • 44
  • 46