^Hyviä pointteja!
arkkinikkari kirjoitti:Sanomatalon korkeuteen viittaaminen on tyhmää, koska Sanomatalo itsessään on liian korkea. Sille annettiin lupa poiketa kaavasta ainoastaan hesarin poliittisen voiman vuoksi. Ja Töölönlahti ei tosiaankaan kestäisi neljää kerrosta korkeampia taloja tuolla paikalla.
Joo tästä olen lukenut.. Taisi olla niin, että alkujaan paikalle oli tulossa 7-kerroksinen pytinki, mutta Sanoma rakensikin kaavan vastaisesti 9-kerroksisen.
arkkinikkari kirjoitti:
1. Sijainti on keskellä useampaa eri kansallismaisemaa; Mannerheimintien julkisten rakennusten ketju, Tokoinrannan ja Siltasaaren maisema, Töölönlahden maisema, Rautatieasema. Liian korkeat talot nousisivat hallitsevaan asemaan kaikissa näistä maisemista.
Pitkälti olet oikeassa... Mutta. Yhtäältähän oltaisiin voitu 1920-luvulla Eduskuntataloa suunniteltaessa valittaa, että uusi massiivinen parlamenttitalo nousee liian hallitsevaan asemaan herkällä Töölönlahdella... -Rakennuksesta tuli kuitenkin yksi Suomen tunnetuimmista maamerkeistä, eikä nyttemmin Helsingin keskustaa voisi kuvitella ilman sitä. Mikäli Töölönlahdelle olisi rakennettu pilvenpiirtäjiä, en kiistä, etteivätkö ne olisi olleet varsin näkyviä ympäristöönsä, mutta tulevat sukupolvet olisivat nimenomaan tunteneet Töölönlahden alueen 2000-luvun pilvenpiirtäjistä. Suomessa kyllä puuttuu nykyään rohkeus vaikuttaa kaupunkikuvaan. New Yorkissa esim. rakennetaan parhaillaan pilvenpiirtäjiä, jotka tulevat pitkälti jättämään vanhat maamerkit, kuten Empire State Buildingin varjoonsa. -Joku nyt on tästä varmaan näreissään, mutta näen pitkälti positiivisena, että jokainen sukupolvi ylittää edeltäjänsä saavutukset. Varmasti 1900-luvun alussa jotkut vieroksuivat ylipäänsä korkeiden rakennusten rakentamista New Yorkiin, mutta nykyään kaupunki on niistä maailman kuulu ja ihailtu.
arkkinikkari kirjoitti:
2. Ahdas sijainti; radan ja puiston väliin ei saa millään mahtumaan yhtä kortteliriviä enempää, ja yhden korttelirivin syvyisessä rakenteessa umpikortteli on totaalisen tyhmä typologia. Umpikorttelin idea on rakentaa katutilaa ja toisaalta suojaisia sisäpihoja. Yhdellä korttelirivillä ei katua synny, ja kun toisessa suunnassa on puisto, sisäpihan suojaamisen tarve on vähintäänkin kyseenalainen. Tuolle paikalle toteutetun kaltainen puoliavoin korttelirakenne on todella hyvin perusteltu, ja kaupunkitilan laadun heikentäminen parinkymmenen prosentin tiivistämisen vuoksi ei olisi ollut perusteltua.
Tämä pitää pitkälti paikkansa. Tietysti on arvovalinta, kuinka suuri Finlandiapuistosta halutaan. N. neljännesvuosisata sitten koko alue oli vielä ratapihaa ja ehdottihan Eliel Saarinenkin koko alueen täyteen rakentamista ja myös Töölönlahden täyttöä. Yhtäältähän voisi sanoa. Jokuhan voisi sanoa, että vieressä kun on jo todella suuri Kaisaniemen puisto, niin kannattaako rautatieaseman toinenkin puoli "uhrata" viheralueille.
arkkinikkari kirjoitti:
3. Helsingin "paraatijulkisivu" junalla saavuttaessa;Mannerheimintien julkisten rakennusten sarja on yksi Helsingin tärkeimmistä julkisivuista, ja sen näkyvyys junasta on haluttu säilyttää. Tämän vuoksi kortteleiden väliset tilat ovat niin väljät, että sekä Finlandia-talo, Kansallismuseo että Eduskuntatalo näkyvät hyvin junan ikkunasta. Eduskuntatalolla on kirjaimellisesti kansallinen merkitys, eli sen korostaminen maisemassa on hyvin perusteltua.
Totta, mutta katso ylemmä kirjoittamani. Mikäli Töölönlahdelle oltaisiin rakennettu todella tehokkasti, en kiistä etteikö junalla saavuttaessa ihmisten huomio saattaisi kiinnittyä uusiin rakennuksiin, vanhojen maamerkkien sijaan. Mutta onko siinä absoluuttisesti jotain pahaa? Mikäli paikalle oltaisiin rakennettu vaikkapa 30-40-kerroksisia taloja, olisivat ne auttamatta vieneet näkyvyyttä Eduskuntatalolta, Kansallismuseolta, Finlandiatalolta, Kristuskyrkanilta jne. mutta olisiko tässä ollut jotain absoluuttista pahaa?
Ihan hyvin oltaisiin joskus 1830-luvulla saatettu vastusta Helsingin uusia näyttäviä rakennuksia, koska ne vievät huomiota, tai ylipäänsä pääkaupungin perustamista Vironniemelle, "luontoarvoihin" vedoten.
Tiedä nyt mikä on ihmisten asenteissa muuttunut. 1920-luvulla, vaikka Helsinki olikin tuolloin jo saanut isolta osin nykyisin tunnetun hahmonsa uskallettiin ehdottaa korkeita rakennuksia ihan ydinkeskustan... 1960-luvulla uskallettiin ehdottaa laajaa moottoritieverkostoa, joka jättänyt alleen useita kortteleita kantakaupungista... Tuolloin uskallettiin ehdotta myös hyvin laajaa Tukholma-tyylistä metroverkostoa Helsinkiin ja Pääkaupunkiseudulle... Listaa voisi jatkaa.
Lyhyesti sanottuna. En tiedä mistä nykyään vallalla oleva ideologia on lähtöisin.