Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#67993
Kyllä Helsinki-Tallinna välillä pääsisi kävellen keskustasta keskustaa nopeasti jatkossakin, vaikka autolautat Vuosaareen vietäisiinkin. Tallink tuskin tykkäisi kalliiden autolauttainvestointien hinnanlaskusta, mutta ei se nyt Helsingin tai helsinkiläisten asia ole varustamoiden tuloskunnosta vastata.

Ei vastaavanlaisia yökerho-autolauttoja ole reittiliikenteessä missään muualla maailmassa, ja hyvin liikenne pelittää siitä huolimatta.
#67994
Ozie kirjoitti:Mun mielestä parasta juuri esim. Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä on se, että pääsee keskustasta keskustaan neljässä tunnissa kävellen. Vaikka tuo rekkaliikenne on nytkin vähän ärsyttävää, niin vielä ärsyttävämpää olis yrittää jotenkin päästä Vuosaaren satamaan kun yrittää lähteä Tallinnaan.
Varmaan tuommoinen keskustasta-keskustaan -matka tulee aina olemaan mahdollinen vähintään jollain Linda Linen tyyppisellä palvelulla.
#87332
Länsisataman alueelle on viimeisen sadan vuoden aikana tehty valtavasti meritäyttöjä, siinä määrin, että oikeastaan enemmistö alueesta on täyttömaata. Tämä on kuitenkin ollut menestys. Miksi lopettaa nyt? Vähäiset lisätäytöt mahdollistaisivat aivan uusia mahdollisuuksia Helsingin kaupunkisuunnittelulle. Tein pari karkeaa luonnosta.

Saukonpaasi on jo nykyisellään keinotekoinen, niin olisi ihan loogista jatkaa paatta vähän.

KuvaSaukonpaasi by Tande11, on Flickr

Myös Ruoholahdessa on paljon mahdollisuuksia. Kaksoistornit olisivat upea portti kantakaupunkiin.

KuvaRuoholahti by Tande11, on Flickr
huopa tykkää tästä
#87366
Punatiilinen kaunotar rannalla, Helsingin oikeustalo (entinen Alkon pääkonttori) naapureineen on helsinkiläistä kansallismaisemaa. Sen eteen on varmaan turha ehdotella mitään edes lämpimikseen. Alueelta löytyisi kyllä minunkin mielestäni erinomaisia paikkoja torneille. Eikä edes merentäyttöjä tarvittaisi, purkuhommia kylläkin.

Saukonpaasi Jätkän puolella on eri juttu. Siinä minua huolestuttaa eniten Jätkäsaaren ja Lauttasaaren välisen salmen kaventuminen entisestään. Muutenkin kaventamista on harrastettu aika huolettomasti viime aikoina. Sen ansiosta veden virtaus heikkenee ja veden laatu Seurasaarenselällä ym. huononee. Samaa vikaa on Lauttasaaren toisella puolella Koivusaaren suunnitelmissa..
Pyöröovi tykkää tästä
#99870
Ruoholahden ensimmäiset talot täyttävät kohta 30 vuotta, Hitas-rajoitukset katoavat, ja peruskorjaukset lähestyvät. Nyt olisi siis oikea pohtia kaupunginosan tulevaisuutta.

Uudisrakentamista on suunnitteilla alueen reunoille (Kasin vanha päättäri, Nesteen tontti, Kellosaarenranta), mutta voiko itse ydinalueella tehdä tiivistämistä?

Omia ideoitani olisivat Itämärenkatu 5:n ja 9:n edessä olevat aukiot (uudet asuintalot kiinni katulinjaan), 30+ kerrosta torni metroaseman päälle, tehokkaampaa taloa palloiluhallin kohdalle, ja erikoisideana asuintalo HTC:n eteen keskelle merta nykyisen hiililaiturin päälle. Uudisrakentamisen tuloilla voisi maksaa vaikkapa metroasemalle itäisen sisäänkäynnin. Itse korttelirakenteesta on kuitenkin vaikea löytää kohtia, joihin lisärakentamista mahtuisi. Purkava saneerauskin lienee kustannustehotonta?

Mitä sanoo urbaanin rakentamisen asiantuntijaraati? Jos valta olisi teidän, kuinka Ruoholahdesta saataisiin (taloudelliset realiteetit huomioiden) nykyistä tiheämpi, kantakaupunkimaisempi ja "pöhisevämpi"? Vai onko peli menetetty jo kun kaavaa 80-luvulla tehtiin? Tarvitsisiko Helsinki aiheesta ideakilpailun?
#99885
Aika merkillistä tosiaan, että Ruoholahti on näin nopeasti alkanut vaikuttaa alueelta, jolle tarttis vähitellen tehdä jotain. Sen parasta antia ovat kanava, erinomaiset palvelut ja yhteydet sekä moni-ilmeisyys. Asuntoja, työpaikkoja ja kulttuuria yms. löytyy runsaasti omasta takaa. Suurin ongelma lienee läpiajoliikenne. Asuinalueena se on yksitotinen.

En kuitenkaan usko mihinkään suuremman luokan ideakilpailuihin, sillä suurin osa rakennuksista on niin nuoria ja käytettävissä olevia tontteja vähän. Selvästi on valittu tie, jossa uutta rakennetaan pala kerrallaan kun tilaisuus tulee, samaan tapaan kuin muuallakin kantakaupungissa. Nyt uutta on tulossa alueen reunamille, kiinnostavaakin , kuten Tanssin talo Kaapelitehtaan alueella. Uudemman Ruoholahden puolella minustakin ensimmäisenä saisi muuttua metroaseman tontti. Aika järkyttävää, ettei siihen aikoinaan ymmärretty tehdä korkeata rakennusta. 30+ kerrosta ilman muuta. Onneksi paikkaaminen on tässä paljon helpompaa kuin vaikka Itäkeskuksessa saman radan varrella.
#99894
En kummemmin välitä rakennuksesta, mutta ainakin sillä on mahdollisuus kohentaa tuulista ja epämiellyttävää kadunpätkää. Vastatakseni oikeastaan JamoLin aiempaan kysymykseen, kuinka korjata Ruoholahden ongelmia, lähtisin pikimmiten laatimaan uutta suunnitelmaa Porkkalankadulle. Hieman puita, penkkejä ja aukioita autokaistojen tilalle tekisi ihmeitä, ja pian yksityinen taho haluaisikin rakentaa uuden Clarionin tai vastaavan seudulle. Nykyisellään Ruoholahti on sen verran laimea, että kaikki huomio kohdistuu valitettavasti Jätkäsaareen. Ehkä kaupunki odottaa Ruoholahden kurjistuvan tarpeeksi, jotta voidaan aloittaa hieman perusteellisemmat toimet.
#99902
Ehkä oli tosiaan liioittelua vaatia koko Porkkalankadun mittakaavan remonttia, mutta mielestäni Helsinki voisi silti ottaa projektikseen kehittää ympäri kaupunkia näivettyneitä toreja ja aukioita vastaamaan nykyajan tarpeita. Samantyylisesti kuin nyt mietitään Hietalahdentorin ja Töölöntorin tulevaisuutta, kannattaisin ympäri Helsinkiä vastaavan kokoluokan pieniä kunnostuksia. Vierailin vuosi sitten Lissabonissa, jossa viime vuosien aikana suoritetut pienet parannukset ovat yhdessä vähä vähältä vieneet koko kaupunkia miellyttävämpään suuntaan (toki se hyvin kaunis oli jo aiemmin). Aina ei tarvita koko alueen kokoisia suunnitelmia, tyyliin Itäkeskus, jotka hyvin harvoin kykenevät saavuttamaan kaikkia odotuksiaan valtavan pitkien urakoiden päätyttyä.
#99913
Ruoholahden ongelma on ehkä se, että alue on kuitenkin vielä liian uusi eikä suuret katujärjestelyiden muutokset vielä tule kyseeseen, kun muualla on vielä isompia ongelmia. Kuitenkin tarvetta olisi, sillä tuon 80-90-luvun suunnittelun liikenteelliset ratkaisut ovat nykynäkökulmasta melko ongelmallisia. Tarkoittaen siis kapeita kaksisuuntaisia pyöräteitä yhdellä puolen väylää, melkein kaikkien sivukatujen kaavoittaminen katualueen sijaan LPA-merkillä ja siitä johtuvat "yksityisalue" kyltit katujen varsilla. Etenkin siis Itämerenkatu paikallisliikenteen pääkatuna olisi tarpeen saada parannettua, mutta yllättäen rajoittavampana tekijänä taitaa olla juurikin katupuut, jotka rajaavat todella pahasti katutilan uudelleenjärjestelyä.