Mikä on Taloforum?

tekijänä avuba
#87656
Olette oikeassa, että noista kuvista puuttuu jotain, joka tekisi Kalasataman alueesta kaupunginosan eikä kuollutta autiokaupunkia. Se on aktiivinen kivijalka. Katsokaa noita kuvia ja kiinnittäkää katse vain katutason kerrokseeen. Ne muodostuvat monotonisesta tiiliseinästä. Sama kuin kulkisi umpinaisten muurien ympäröimiä käytäviä pitkin. Sitten kuvitelkaa noihin samoihin kivijalkoihin kahviloiden, kioskien, ravintoloiden ja pienten liiketilojen ikkunoita, joista näkee sisälle. Ikkunoiden yläpuolella olisi liikkeiden valomainoksia, kylttejä ja merkkejä elämästä. Kadulla kulkisi ihmisiä jalan liiketilojen ohi ja sisään niihin. Tällöin koko alueen vaikutelma muuttuisi ummehtuneesta teollisuusalueesta viriiliksi kaupunkiympäristöksi.

Kaupunkia ei edes kannata yrittää tehdä tiiviiksi, jos siinä ei huomioi tätä seikkaa, että kivijalkojen on pakko olla aktiivisia, jotta alueesta tulee viihtyisä ja kaupunkimainen eikä monitoninen ja kuollut. Noiden edellisen sivun kuvien perusteella Kalasatama vaikuttaa autiokaupunginosalta, aivan kuin joku vallilan teollisuusalue tai pitäjänmäen alue, josta puutuu sekoittunut rakenne kivijalkatiloineen.

Sitten vielä tuota Kalasatamaakin markkinoidaan "kantakaupungin laajennuksena" ja urbaanina kaupunkiympäristönä. Naurettavaa ja harmittavaa. :?
Viimeksi muokannut avuba, 14.03.17 21:39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä hmikko
#87657
Kalasatamassa melkein valmiina kymmenen korttelia aika monesta. Tilanne olisi siis vielä muutettavissa, mutta semmoista ei kylläkään liene luvassa, kun palvelut menevät Redin sisuksiin. Julkisivujen kanssa voisi kyllä muuten petrata menoa. Esimerkiksi Etu-Töölössä on katuja, joilla on kivijalkaliikkeitä yhtä vähän ja talot isoja, mutta arkkitehtuuri ei silti tee kolkkoa vaikutelmaa. Puut ja puisto myös auttavat tilannetta osaltaan. Nyt on suunnilleen ankein mahdollinen aika kuvata.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#87658
Suurimmat syypäät tylsään asuntotuotantoon on grynderiperusteisia asunto-osakeyhtiöitä suosiva lainsäädäntö ja kilpailun puute rakennusalalla. Lainsäädäntö ja kilpailun puute saa aikaan sen, että omistusasunnot menee kaupaksi oli hinta tai laatu mikä tahansa, ja kun grynderin kiinnostus taloa kohtaan loppuu viimeistään takuukorjausten jälkeen, kenelläkään ei ole taloudellista intressiä tehdä laatua: loppukäyttäjää ei kuulla missään vaiheessa suunnitteluprosessia, vaan kaikki päätökset tehdään rakennusliikkeen kvartaalituottoa hakevien ekonomistien toimesta. Tästä on todisteena se, että heti kun rakennuttajana on joku säätiö tai vastaava ja tehdään muuta kuin asunto-osakeyhtiötä, arkkitehtuurin taso nousee selvästi. Julkisen rakentamisen puolella taso onkin sitten jo todella kovaa. Rahasta se ei sinänsä ole kiinni, laadukkaat detaljit eivät oikeasti maksa kuin kymppejä enemmän per neliö.

Pyöreät muodot sen sijaan ovat aidosti hankalia Suomalaisten määräysten vuoksi. Vaadittavaa tiiveyttä ja eristävyyttä nyt vain on paljon vaikeampaa ja siten kalliimpaa saada aikaan kaareen kuin suoraan osaan. Toista se on jossain etelässä, missä voivat tehdä seiniä suoraan massiivibetonista...
#87659
Minusta tämä kritiikki nyt on vähän yliampuvaa. Omasta mielestäni alueesta on tulossa ihan perushieno, ja onhan tuossa jonkin verran omaan silmään kauniita julkisivuja. Tiiviyden puutteesta ja urbaaniudesta nyt tuskin voi aluetta moittia, lähinnä palveluiden puutteesta. Niin, kivijalkaliikkeitä noihin kymmenkuntaan kortteliin on tainnut tulla toistaiseksi Siwa ja Alepa, kolme ravintolaa ja pyöräliike. (Saattaa olla jotain muutakin, en vain muista.)

Sitten taas Isoisänsillan vierusta on jo nykyisellään jopa ihan vilkasta aluetta, ja itse siltahan on upea. Lisäksi kannattaa muistaa, että tämä on vain osa koko Kalasataman alueesta, joka on jo nykyisellään hyvinkin moni-ilmeinen, ja tietenkin todella pahasti keskeneräinen. Redistä taitaa (valitettavastikin) tulla oma linnakkeensa, joka ei tee hyvää ympäröivän kaupunginosan elävyydelle. Mutta onhan siellä ympärillä jo nykyisellään Suvilahden mielenkiintoinen alue ja sitten toisaalta metroaseman pohjoispuoleinen teollisuusalue ja Teurastamo. Urbaania rosoa, ajallista kerrostumaa ja ravintoloita ainakin piisaa. Rujo tiilipinta nimenomaan sopiikin tuonne jos minne. Ja toki alue näyttää vähän karulta siksikin, kun vihreyttä ei juurikaan vielä ole.
tissot tykkäsi tästä
tekijänä janne7
#87660
Kaikkivaltiaana arkkitehtina olisin tunneloinnut itä-väylän Kulosaaresta lähtien (tosin en tiedä olisiko se ollut teknisesti mahdollinen toteuttaa) ja rakentanut tuon kauppakeskuksen paljon pienemmässä mittakaavassa jolloin kivijalkaliiketiloille olisi ollut paljon enemmän kysyntää.Tornialueen olisin kuitenkin toteuttanut mutta en kaikkia torneja saman rakkennusfirman rakentamana.
tekijänä Masoko
#87664
En ymmärrä miten voi saada niin monta asiaa väärin yhtä aikaa. Katutasolla tiiliseinää ja pyörävarastoja, kukkapenkkejä ja tyhjää tilaa sekä lehiömäistä arkkitehtuuria. Näitä ongelmia sitten yritetään peittää "katutaiteen" ja räikeiden värien avulla.
Klazu tykkäsi tästä
tekijänä jfo
#87670
Itsekin kannatan lämpimästi kaikkea toimintaa mikä tapahtuu kivijalassa, sillä se tuo kaupunkiin kaupungin tuntua. Kaksi lähiaikoina ilmestynyttä kirjoitusta ovat tosin karistaneet idealismin pois ja tuoneet itselleni aiempaa konkreettisemmin näkyviin taloudelliset realiteetit ja ihmisten kulutustottumusten muutokset:

Ketjut ja aukiolojen vapautuminen söivät pikkukaupan Meilahdessa – "Sunnuntait eivät enää olleet hyviä"

Haaveena kivijalkayrittäjyys?

Kaupallisten palveluiden luonne ja sijoittuminen ratkeavat lopulta kulutuskäyttäytymisen perusteella. Kivijalkayrittäjää ei vielä lämmitä kansalaisten romanttinen arvostus sinänsä, vaan kauppaakin pitäisi saada aikaan. Mobiilia työtä tekevän viestintäasiantuntijan mielestä voi olla mukava työskennellä kahvilassa, mutta latte kolmessa tunnissa on pieni korvaus työtilasta. Funktionaalisen kaupunkisuunnittelun aikaansaannosten korjaaminen kestää kauan, ja merkittävästi yhdyskuntarakenteita tiivistävistä kaavoista on nähty vasta Helsingin uusi, erinomainen yleiskaava, Tampereen valmistelussa oleva yleiskaava on myös lupaava. Kaava ei silti takaa, että palveluita syntyy. Myös yhteiskunnallisten käytäntöjen on muututtava, lisäksi korkean työvoimakustannusten maassa palveluyritysten toimintaympäristö kaipaisi lisää joustavuutta.
tekijänä hmikko
#87675
Tuon kyseenomaisen Meilahden ruokakaupan tapauksessa taitaa tosin olla kyse kilpailusta, ei isojen markettien aukiolosta. Jutussakin sanotaan, että uusi S-kauppa on vienyt asiakkaat, ja se uusi on myös kivijalassa. Tuo lopettava kauppa oli ilmeisesti tunnettu kalliista hinnoistaan, ja siinä tietysti keskusliikkeen tukku jyrää.

Jutussa oli sitten vanhalta meilahtelaiselta tämmöinen lausunto: "On selvää että kaupunkisuunnittelu on laiminlyönyt meitä." Mitäköhän kyseinen henkilö mahtaa ymmärtää kaupunkisuunnittelulla? Kaupunkisuunnitteluvirasto ei päätä kauppojen aloittamisista tai lopettamisista, ja luulen, että nykyinen asujaimisto ei kannata merkittävää lisärakentamista, josta kaupunkisuunnittelussa voitaisiin päättää.
tekijänä Ville
#87835
Mihin noita metallikehikkoja on aikanaan käytetty? Onko ne tukeneet jotain seinää joka on sittemmin poistettu? Niin ja kumpi noista nyt on se kaasukello? :)
tekijänä Pyöröovi
#87836
Ne ovat molemmat kaasukelloja, mutta juttu puhuu varsinaisesti taemmasta. Se on vanhempi, vuodelta 1910 ja uudempi, ilman suojarakennusta toiminut rautakehikko taasen vuodelta 1931. http://www.hel.fi/www/kv/fi/ajankohtais ... hittaminen

Aika tyylikäs oli aikoinaan myös Kampin kaasukello:
Kuva
Viimeksi muokannut Pyöröovi, 23.03.17 00:45. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Kantti, Ville tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#92070
Klazun lasibunkkeriksi luonnehtima terveyskeskus aukeaa ensi kuussa. Uutta Helsinkiä -sivuilla on video, jossa esitellään laitosta kaupunkilaisille vastaanotolla käymisen näkövinkkelistä. Rakennus näyttää minusta äkkiseltään melkoisen tehopakatulta ja niin sanotusti taloudellisesti rakennetulta. Lasisten ulkoseinien takana on kutakin kerrosta kiertävät käytävät, joiden varrella asiakkaat ilmeisesti odottavat vastaanotolle pääsyä. Sikäli lasiseinät varmaan palvelevat tarkoitustaan, että ne tuovat avaruuden tuntua käytävällä hengailuun. Se on monessa sairaalassa aika ankeaa.

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... elmikuussa
  • 1
  • 46
  • 47
  • 48
  • 49
  • 50
  • 51