Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
Tekijänä arkkinikkari
#98779
Aika iso merkitys on silläkin, että arkkitehtisuunnittelussa julkisivujen osuus suunnitteluun käytetystä ajasta on pienentynyt erittäin oleellisesti. Jos kärjistäen 1800 luvulla arkkitehti ei suunnitellut mitään muuta kuin julkisivun ja rakennusmestari hoiti raksalla sisätilat, niin nykysuomessa arkkitehdin ajasta suurin osa kuluu äärimmäisen tiukan tilaohjelman runnomiseen äärimmäisen tiukan budjetin määräämän rakennusrungon sisään, aina vain enemmän tilaa vievän talotekniikan sovittamiseen kenkälusikalla siten ettei sisätilat mene aivan pilalle, ja tietomallikoordinaattorin vaatimusten täyttämiseen jatkuvasti tekniikan kehityksessä takamatkalla olevan IFC-standardin ehdoilla. Tilatehokkuus eli tilaohjelman mukaisen hyötyalan suhde rakennuksen koko tilavuuteen on nykyään ihan toista luokkaa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Tähän kun vielä lisätään energiasimuloinnit ohjaamaan ikkuna-aukotusta ja budjettirajoitteet ohjaamaan julkisivumateriaaleja ja aiheita, niin ei ole kovinkaan suuri ihme, että valtaosa rakentamisesta on julkisivujen osalta enemmän tai vähemmän sattuman kautta syntyneitä. Ja kun julkisivuja ei käytännössä suunnitella sellaisella pieteetillä kuin pitäisi, myöskään osaaminen ei kehity; helpoin ratkaisu on silloin yksinkertaisesti kopioida ideat arkkitehtuurijulkaisuista. Tätä on tietysti tehty aina; eivät jugend-rakennukset muistuta toisiaan siksi, että jokainen niitä suunnitellut arkkitehti olisi itsenäisen luovan prosessin myötä päätynyt samaan lopputulokseen.
TurkuCubed, Maeeeq, vetti ja 4 muut peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä arkkinikkari
#98780
Ja kyllä arkkitehtikoulutuskin keskittyy hyvin vahvasti juuri sisätilojen suunnitteluun. Käytännössä jokainen harjoitustyö minkä itse Otaniemessä tein keskittyi hyvin vahvasti pohjapiirrosten jumppaamiseen ja erilaisten tilasarjojen miettimiseen, ulkomuodossa keskityttiin lähinnä muotoon ja rakennuksen rajaamiin tiloihin. Varsinaiset julkisivut tehtiin lopuksi hirveällä kiirellä kun ne nyt oli pakko tehdä, eikä sommitteluun juuri panostettu kun sisätilat määräsivät aukotuksen. Erillinen julkisivukurssi perustettiin vasta muutama vuosi sitten.

Osa ongelmaa on toki siinä, että arkkitehtien koulutusohjelma on varsin laaja ja polveileva, kun samalla koulutuksella pitäisi pätevöityä sekä asuntojen että julkisten rakennusten suunnittelijaksi, kaavoittajaksi ja kaupunkisuunnittelijaksi, peruskorjauksen ja puurakentamisen suunnittelijaksi, rakennussuojelun ja historian asiantuntijaksi, ja mielellään maisema- ja sisustussuunnittelustakin olisi hyvä tietää jotain (vaikka maisema-arkkitehdit ja sissarit ovatkin omat koulutusalansa). Eli koulussa ei ehdi, ja työelämässä "realiteetit" ajavat ohi...
Avatar
Tekijänä veka
#98796
Sairaalasuunnitelma näyttää tosiaan paisuneen matkan varrella. Yllä olevassa kuvassa katselukulma on viistosti ylhäältä alaspäin, jolloin rakennukset eivät näytä kovin massiivisilta. Mutta kerroksia laskemalla havaitsee, että erityisesti isoimmasta kompleksista tulee valtava joka suuntaan. Lisäksi se sijoittuu kallion laelle. Kadun toiselle puolelle tuleva Garden ei enää olekaan alueen maisemaa hallitsevin rakennus. Mikäs siinä, jos tällaista arvelevat tarvitsevansa, mutta kalliiksi taitaa tulla. Laakson sairaalan hienot vanhat osat tietysti säilyvät, mutta uljaiden uudisrakennusten alle näyttäisi olevan jäämässä lukuisia niitä uudempia rakennuksia. Taas kaatuu taloja, joiden elinikä jää näin lyhyeksi. Eihän se kovin fiksua ole. Kuvasta ei oikein saa selvää, onko uudisrakennusten osina ehkä sittenkin jotain vanhempaa.
Avatar
Tekijänä arkkinikkari
#98797
Garden-kompleksia ei tuossa kuvassa ole piirretty oikein. Varjoista näkee että se on tasakattoinen, eikä nouse lähellekään niin korkealle kuin suunnitelmissa
Tekijänä bonk
#98799
Sairaalarakennuksen alta purettavat osat on huonokuntoinen vuodeosastotalo 70-luvulta, joka on jo tiensä päässä. Sairaanhoitajien talot eteläpäästä on myös huonokuntoisia 80-90luvun vaihteen klinkkeri taloja. Ei siis mitään arkkitehtuurin helmiä. Mutta koosta olet oikeassa, kompleksista tulee massiivinen .
Tekijänä shameinyou
#98827
hmikko kirjoitti: 28.10.19 01:19 Siis jos tarkoitat modernismista eroon pääsemisellä toimintojen sekoittamista samassa rakennuksessa, niin ajatuksella ei kyllä ole mitään pohjaa ainakaan pelkästä arkkitehtuurista puhuttaessa. Koko hybridi-termi on minusta aivan pöljä tässä yhteydessä. Ikään kuin asiassa olisi jotain uutta. Kaupunkikeskustojen monikerroksisissa rakennuksissa on ollut erilaisia toimintoja käytännössä aina, antiikin Rooman insuloista alkaen vähintään. Modernismi ei tässä suhteessa muuttanut mitään. Modernistisissa rakennuksissa oli alusta asti kivijalkakauppoja siinä kuin ennenkin. Le Corbusier kaavaili "asumiskoneisiinsa", eli jättikokoisiin asuinkerrostaloihin, päivittäin tarvittavat palvelut ruokakauppoineen partureineen rakennuksen sisälle käytävän varteen yläkerroksiin. Se ei ihan toteunut, mutta toteutuneitakin esimerkkejä on kirjaimellisesti kaupunkien joka kulmassa. Turun Sanomien talossa (A. Aalto, 1930), joka on mainittu Suomen ensimmäiseksi täysin funktionalistiseksi rakennukseksi, oli alusta asti lehden toimitus, sen paino, katutasossa erillisen yrittäjän ravintola, ja yläkerroksissa asuntoja ja kattoterassi. Rakennus noudattaa Le Corbusierin periaatteita nauhaikkunoineen. Helsingissä Postitalossa (1938) oli alusta asti kivijalkaliikkeitä. Vastapäisessä Sokoksen talossa tavaratalo ja hotelli samassa, ja on edelleen. Jne. jne.
Tarkoitin tässä modernismilla sitä että eri toiminnot laitetaan omiin karsinoihin ja sitten ookataan autolla niiden väliä. En tiedä onko se oikea termi, mutta tälleenhän se tuppas käytännössä vähän menemään sotien jälkeen. Tällainen sekoittunut kaupunkirakenne oli harvinaisempaa.

Mitä tulee arkkitehtuuriin niin jos katsoo sitä purettua virastotaloa on aika luonnollista että kyseessä oli yhden toiminnan talo. Ongelma omasta mielestä oli että tästä uudesta talosta kaikessa monotonisuudessaan voisi luulla samaa, vaikka kyse siis on ihan jostain muusta.

arkkinikkari kirjoitti: 28.10.19 11:49 Ja kyllä arkkitehtikoulutuskin keskittyy hyvin vahvasti juuri sisätilojen suunnitteluun. Käytännössä jokainen harjoitustyö minkä itse Otaniemessä tein keskittyi hyvin vahvasti pohjapiirrosten jumppaamiseen ja erilaisten tilasarjojen miettimiseen, ulkomuodossa keskityttiin lähinnä muotoon ja rakennuksen rajaamiin tiloihin. Varsinaiset julkisivut tehtiin lopuksi hirveällä kiirellä kun ne nyt oli pakko tehdä, eikä sommitteluun juuri panostettu kun sisätilat määräsivät aukotuksen. Erillinen julkisivukurssi perustettiin vasta muutama vuosi sitten.
Mielenkiintoista. Tämä selittääkin paljon. Tiesin tuon että maisema-arkkitehdit ja sisustus on oma spesialisaationsa, ja herää väkisinkin kysymys että kannattaisiko tällaista erikoistumista laajentaa? Niin kuin sanoit, aikanaan arkkitehti keskittyi lähinnä julkisivuihin. Voisin kuvitella että julkisivujen suunnittelussa tärkeintä on jonkinlainen taiteellinen ja esteettinen “pehmeä” silmä siinä missä muu talon suunnittelu on lähinnä jämptiä insinöörihommaa. Pitäisikö nykyään olla oma erikoistuminen myös julkisivujen suunnitteluun ja ehkä johonkin muuhunkin, ja sitten muodostaa tiimit eri osaamisella varustetuilla arkkitehdeillä? Lisää tällaista ihmispuolelta tuttua “moniammatillista osaamista”? Vähemmän vastuuta ja tarvittavaa asiantuntemusta/osaamista per nenä, jos näin saisi parempia tuloksia ja myös uutta osaamista aikaiseksi.

Ja joo, reilu 100 vuotta sitten kipsikoristeet sun muut maalaukset, teräskaiteet ja ovenkahvat vedettiin aika pitkälti suoraan katalogista. Mutta eipä sillä ole mitään merkitystä silloin kun kopioidaan jotain mitä on kiva tsiigailla. Jokin aika sitten törmäsin muistaakseni Ylellä parin minuutin pätkään jostain maaseudulla olevasta kipsipajasta missä tehtiin vissiin aikalailla kaikki Suomen kipsikoristeet - suurin osa tilauksista meni Helsingin arvotalojen peruskorjauksiin. Taisi olla ihan yhden ihmisen yritys, vai olikohan siellä toinenkin jannu duunissa “sesonkiaikaan”. Luulisi että tämän tapaisille hommille löytyisi tästä maasta enemmänkin potentiaalia.
Tekijänä JamoL
#98861
hmikko kirjoitti: 30.10.19 15:43 STT: Laaksoon suunnitteilla uusi sairaala – kaavaluonnos nähtävillä marraskuussa

Kuva

....sairaalalle.
Ihmetyttää miksei näitä sairaaloita ja vastaavia voi rakentaa katuun kiinni - tai edes katulinjan suuntaisesti?

Kaupunkikuva olisi paljon napakampi jos rakennus rajautuisi ainakin Reijolankadun ja Urheilukadun kulmassa suoraan katuihin, ja Urheilukadulle voisi rakentaa kivijalkaan liiketilaa - tuolla tienoolla se on ihan hyvässä käytössä.

Urheilukadulla syynä saattavat olla naapurit, vaikka tuo onkin varjon puolella katua?

Reijolankadulla veikkaan syyksi kuvissa kaunista kalliota - mutta liikenteen melu tekee tuosta kapeasta siivusta hyvin epämiellyttävän paikan. Henk.koht. kääntäisin "viimeisen modulin" Reijolankatuun kiinni. Korttelin keskelle voisi silloin jättää vähän isomman oleskelualueen, johon mahtuisi myös tuota kalliota.

Sairaala on varmaan tarpeellinen, mutta kaupunkikuvan ja -rakenteen kannalta tämä jäänee valitettavasti hukatuksi mahdollisuudeksi :(
Pyöröovi peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#98863
JamoL kirjoitti: 06.11.19 22:56 Henk.koht. kääntäisin "viimeisen modulin" Reijolankatuun kiinni.
Näissä ilmeisesti nykyään optimoidaan varsin tarkkaan sairaalan sisäistä liikennettä, tiukalla budjetilla. Epäilen, että mitään ylimääräistä käännöstä tai venytystä käytäviin olisi hyvin vaikea saada päätöksenteossa läpi. Samoin kaikki viime vuosisadan ideat siitä, että potilaat käppäilisivät ulkona jossain tervehdyttävissä oloissa (Paimion parantola ym.), on nähtävästi lempattu. Uudet sairaalat ovat koneita, joissa julkisivut ovat lähinnä pakollinen paha (TYKS, Seinäjoki jne.).
Tekijänä Pyöröovi
#98865
Asematunnelista pitäisi saada viihtyisämpi, esimerkiksi julkisten taideteosten avulla, mutta luulen klaustrofobisen tunnelman pitävän sen väistämättä läpikulkupaikkana. Tärkeämpää Helsingissä olisikin tehdä jutun kaltaisia kenttätutkimuksia Helsingin lukemattomilla täysin hylätyn näköisillä pienillä aukioilla, joilla olisi oikeat mahdollisuudet saada ihmiset pysähtymään ja levähtämään hetkeksi arjen kiireistä. Nyt esimerkiksi Rautatieaseman ympäristö tarjoaa huonosti tällaisia paikkoja, vaikka Töölönlahden puisto auttoikin tilannetta huomattavasti. Hämmästyttävästi Esplanadin puisto ja Ruttopuisto, jotka ovat Helsingin vanhimpia julkisia tiloja, pysyvät mielestäni edelleen kaikkein onnistuneimpina kokonaisuuksina.
Avatar
Tekijänä veka
#98866
Satunnaisemman käyttäjän kannalta asematunneli alkaa olla menetetty tapaus. Vuosien mittaan siitä on tullut niin sokkeloinen ja kaikkine kommervenkkeineen ja uusine käytävineen ja tunneleineen niin sekava paikka, että kaiken tarmon joutuu käyttämään jo siihen, että alas jouduttuaan tai metrosta tultuaan löytää maan pinnalle suunnilleen oikealla suunnalla. Käyn ite siellä sentään keskimäärin kerran tai pari kuussa, mutta kokemus on aina haastava ja aika epämiellyttävä. Vakikulkijoilla ja kanta-asukkailla lienee helpompaa. Ja turisteilla, jotka eivät tunne opasteissa olevia katujen ja paikkojen nimiä, tilanne on tietysti pahin. Niinpä fiksuin ratkaisu onkin ollut suunnitella omat kulkureitit niin ettei alamaailmaan joudu ollenkaan, jos mahdollista. Aloittaisin rempan juuri suunnistamisen ja opasteiden parannuksilla. Suunnitteluryhmään useampia muualla Suomessa asuvia ja ulkomaalaisia.
  • 1
  • 163
  • 164
  • 165
  • 166
  • 167