Taloforum.fi

[veka]

Ydinkeskustassa sijaitseva ns. Renlundin talo eli Mikonkatu 7 peruskorjataan täysin toimistokäyttöön Ilmarisen vuokratalona. Talo sijaitsee Mikonkadun ja Yliopistonkadun (ent. Hallituskatu) kulmassa vastapäätä Aikataloa ja Ateneumia. Parhaillaan rakennus on muovihupun sisällä, ja valmista pitäisi olla syksystä 2021 alkaen. Ennen Renlundin pääkonttoria ja isoa rautakauppaa, oikeastaan tavarataloa (1940-) rakennus tunnettiin Agroksen talona. Useiden yrityskauppojen jälkeen talon ankkuriyrityksiä olivat Renlundin jälkeen K-Rauta ja Intersport.

Rakennus on kasvanut ja muuttunut moneen kertaan. Viimeisin korotus on vuodelta 1945 ja peruskorjaus 1983-1987. Nyt talo tulee saamaan uuden, modernimman ilmeen. Lopputuloksen näkee vasta remontin valmistuttua, mutta kuvien perusteella koristeellisuutta ja vuosien mittaan syntynyttä kerrostuneisuutta on eliminoitu rajusti. Talosta tulee askeettisemman näköinen, ja sisätilat muuttuvat veistoksellisen komeiksi. Ainakin itselläni tulee olemaan vaikeuksia sopeutua uuteen moderniin ulkoasuun.

Renlundin nimi ei kuitenkaan katoa Helsingin katukuvasta. Jätkäsaaren eteläkärkeen parhaillaan nousevan Projektet Isabellan yksi rakennuttajista on Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, jolla on vuokra-asuntoja ruotsinkielisille päiväkotien työntekijöille ja peruskoulun opettajille myös Välimerenkadulla Kvarteret Victoriassa. Säätiön perusti Karl Herman Renlund (1850-1908) eli rautakauppa-Renlund äitinsä Brita Marian muistoksi.

https://www.mikko7.fi/

kuva: Signe Brander - Helsingin kaupunginmuseo 1909

kuva: Helsingin kaupunginmuseo 1929

kuva: Kari Kankainen - Museovirasto 1993

kuva: Sonja Siltala - Helsingin kaupunginmuseo 1999

[Pyöröovi]

Kiitos tästä! Kirjoittamallasi saatteella ja oheisilla kuvilla olisi ainekset erinomaiseen lehtijuttuun

[Biosphere]

Mielenkiintoinen projekti kyllä. En muista, että Helsingissä olisi ihan vähään aikaan muutettu noinkin vanhaa taloa näin perusteellisesti. Uusi ulkoasu vaikuttaa kieltämättä hieman kylmältä ja askeettiselta. Tyyli on sitä karun pelkistettyä ja "jylhää veistoksellisuutta", joka on kuuminta hottia tällä hetkellä ainakin Helsingissä.

[hmikko]

Entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen kaavamuutos on nähtävillä. Päärakennukseen suunnitellaan hotellia, kuinkas muuten. Korttelin muihin rakennuksiin Kojamon asumista. Viitesuunnitelmassa on Lahdelma Mahlamäen ja Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkaman nimet. Pääsisäänkäynnin eteen on piirretty lasinen kasvihuone.

Kaavamuutoksen selostus (PDF) (Runsaasti lisää kuvia viitesuunnitelmasta.)

[Risumies]

Hyi karseus, aikamoisen rikoksen tekee kun alkaa vaihtamaan vanhan rakennuksen julkisivun moderniksi. Milloin tehään silleen että modernin rakennuksen ulkoasu vaihetaan vanhaksi?
Jylhä veistoksellisuus, vuoropuhelu, jännittävyys jne... Nuo arkkitehtien kuvaukset on ihan ympäripyöreitä, ja ne ei tarkoita mitään. Poliitikon vastauksia jos multa kysyy.
Ps. Tarkoitin siis Renlundin taloa

[Pyöröovi]

Odotin aika paljon tältä, mutta aika helpon kautta kaavassa mennään. Toisin kuin Rautatieasemalle tuleva hotelli, tämä ei vaikuta edes pyrkivän kummoisemmin parantamaan ympäristöään. Lasilaatikoista tulee sen sijaan mieleen Kämpin kuvottava terassirakennelma.

Jotenkin olin luullut, että hotellihanketta olisi suunniteltu paljon selkeämmin yhteydessä rakennuksen edustalla tapahtuvien toriparkkisuunnitelmien kanssa. Toivottavasti oikea käsi tietää mitä vasen puuhaa...

[arkkinikkari]

Sen verran kun itse aikanaan sotkin näppejäni tähän Bulevardin hotellihankkeeseen voin sanoa että kyllä tässä kovasti yritettiin tehdä yhteyttä toriparkkiin ja esittää torille kaikenlaista kivaa suihkulähteistä alken. Tori nyt vaan on muiden toimijoiden käsissä ja toteutuminen epävarmaa, niin ihan hirveästi ei kaavan viitesuunnitelmassa voi naapurin tontille suunnitella.

Sisäänkäyntipaviljonkiin luonnosteltiin yhdessä vaiheessa enemmän art deco -henkistä arkkitehtuuria (hotellille kun kaavailtiin asiakassegmentiksi sikarikkaita konservatiivejä), mutta ainakaan silloin kun siitä itse viimeksi kuulin se luonnos ei kaatunut arkkitehtisuunnittelijoihin eikä edes tilaajaan.

[veka]

Kahlailin eilen illan iloksi Bulevardi Hotellin (vähän hassu nimi jopa työnimeksi, kun rakennus sijaitsee torin laidalla Abrahaminkadun varrella) asemakaavan muutoksen selostusta, jossa on kerrassaan 202 sivua. Suurimmat remontit ovat sivummalla korttelin laidoilla ja sisällä, mutta helsinkiläisiä ymmärrettävästi kiinnostaa eniten päärakennuksen torin puoleinen julkisivu. En itsekään ymmärrä pääsisäänkäynnin eteen ehdotetun lasipömpelin nerokkuutta. Sille ei kerrota sen kummempaa tarkoitusta. Eteisaula? Jonkinlainen moderni suojakatos autoista nouseville asiakkaille? Vai onko se vain arkkitehtien puumerkki ja statement (Because we can...)?

Omasta mielestäni sitäkin suurempi ulkonäköön vaikuttava muutos ja huononnus on nykyisten sivusiipien katon korotus, jotta myös vintille mahtuisi hotellihuoneita. Sen vaikutus koko rakennuksen ulkonäköön on ällistyttävän suuri. Tarkoitus on näköjään myös raivata julkisivun edessä olevat kookkaat ja komeat jalopuut polttopuiksi. Siinäkin on helsinkiläisillä päivittelemistä kymmeniksi vuosiksi.

[arkkinikkari]

Se on siinä ensisijaisesti esteettömyyden vuoksi, ja toimii myös vastaanottoaulana. Rakennuksen vanha aulatila on surkean pieni ja n. kolme metriä katutason yläpuolella. Tuolla lasipömpelillä vastaanotto tuodaan katutasolle, ja vanhaan julkisivuun sovitetaan hissit vanhaan aulaan.

Ja tietenkin se on myös suojakatos autosta nouseville asiakkaille.

[hmikko]

Sisäänkäyntipaviljonkiin luonnosteltiin yhdessä vaiheessa enemmän art deco -henkistä arkkitehtuuria (hotellille kun kaavailtiin asiakassegmentiksi sikarikkaita konservatiivejä), mutta ainakaan silloin kun siitä itse viimeksi kuulin se luonnos ei kaatunut arkkitehtisuunnittelijoihin eikä edes tilaajaan.

Tuo lasilaatikko, jos se oikeasti toteutuisi noin täyslasisena, vaatinee tuhdin ilmastoinnin. Suojaisalla lounaanpuoleisella seinustalla ilman varjoa taitaa syntyä kasvihuoneilmiötä kerrakseen. Toki tuo näyttää viitesuunnitelmassa todella viitteelliseltä. Millainen mahtaa tulla varsinaisesta toteutuksesta...

[JamoL]

Se on siinä ensisijaisesti esteettömyyden vuoksi, ja toimii myös vastaanottoaulana. Rakennuksen vanha aulatila on surkean pieni ja n. kolme metriä katutason yläpuolella. Tuolla lasipömpelillä vastaanotto tuodaan katutasolle, ja vanhaan julkisivuun sovitetaan hissit vanhaan aulaan.

Ja tietenkin se on myös suojakatos autosta nouseville asiakkaille.

Iso kiitos että olet tuomassa arkkitehdin perspektiiviä näihin keskusteluihin! Ja erityisen kiinnostavaa on kuulla edes hitunen julkisuudelta piilossa kulkevista prosesseista, vaikka niistä mehukkaimmat osuudet varmasti pysyvätkin salaisuuksina

[arkkinikkari]

Sisäänkäyntipaviljonkiin luonnosteltiin yhdessä vaiheessa enemmän art deco -henkistä arkkitehtuuria (hotellille kun kaavailtiin asiakassegmentiksi sikarikkaita konservatiivejä), mutta ainakaan silloin kun siitä itse viimeksi kuulin se luonnos ei kaatunut arkkitehtisuunnittelijoihin eikä edes tilaajaan.

Tuo lasilaatikko, jos se oikeasti toteutuisi noin täyslasisena, vaatinee tuhdin ilmastoinnin. Suojaisalla lounaanpuoleisella seinustalla ilman varjoa taitaa syntyä kasvihuoneilmiötä kerrakseen. Toki tuo näyttää viitesuunnitelmassa todella viitteelliseltä. Millainen mahtaa tulla varsinaisesta toteutuksesta...

Lähtökohta on että Kojamo hakee tuohon operaattoriksi jotain viiden tähden ketjua maailmalta, ja lopullinen toteutus tehdään operaattorin speksien mukaan. Eli jos tuosta joskus hotelli tulee, niin kyllä toteutukseen pistetään ihan kunnolla paukkuja.

[hmikko]

^ Juu en paukkuja epäillyt. Kuvat vaan näyttävät aika varhaisilta luonnoksilta.

[arkkinikkari]

Esikuva taitaa olla Applen New Yorkin myymälän sisäänkäynti. Periaatteessa aika vakiorakenteita, jos vaan tahtotilaa löytyy käyttää arvokkaita ratkaisuita.

Toki ilmasto on NYC:ssä erilainen kuin Helsingissä.

[hmikko]

Narinkkatorille entiseen bussiasemaan, vielä entisempään kasarmin talousrakennukseen suunnitellaan elokuvakeskusta ja tapahtumatilaa. Moderni lisäkerros näyttää tässä minusta todella hyvältä. Viitesuunitelma SARC.

Kaavoitushanke

Selostusluonnos ja viitesuunnitelma (PDF)